Koivukylä
Koivukylä (ruots. Björkby) on kaupunginosa Vantaan itäosassa, pääradan varrella Tikkurilasta noin neljä kilometriä pohjoiseen ja Korsosta viisi kilometriä etelään. Koivukylä rajautuu pohjoisessa Asolaan, idässä Havukoskeen, lännessä Ilolaan ja Ruskeasantaan sekä etelässä Simonkylään ja Hiekkaharjuun. Koivukylä muodostaa Koivukylän suuralueen keskuksen.[3] Koivukylän asukasluku vuonna 2019 oli 4 836 ja koko suuralueen yli 30 000.[2]
| Koivukylä | |
|---|---|
| Björkby | |
 |
|
 Kaupungin kartta, jossa Koivukylä korostettuna. |
|
| Kaupunki | Vantaa |
| Suuralue | Koivukylän suuralue |
| Kaupunginosa nro | 70 |
| Pinta-ala | 1,6 km² |
| Väkiluku | 5 154[1] (31.12.2020) |
| Työpaikkoja | 330 kpl [2] (31.12.2017) |
| Postinumero(t) | 01360, 01361 |
| Lähialueet | Havukoski, Hiekkaharju, Simonkylä, Ruskeasanta, Ilola, Asola |
Usein Havukoski luetaan osaksi Koivukylän aluetta. Virallisesti Koivukylä ja Havukoski kuitenkin ovat eri kaupunginosia, joiden rajana on päärata. Koivukylä koostuu sekä pientalo- että kerrostaloalueista, kun taas Havukosken puoli on lähinnä tiivistä kerrostaloaluetta, jota hallitsee kahdeksan 12-kerroksista tornitaloa. Kerrostalorakentamisen osuus Koivukylästä on noin 70 % ja Havukoskella yli 90 %.[2]
2010-luvulla Koivukylän kaupunginosaan alkoi valmistua Leinelän asuinalue. Väestönkasvu on ollut voimakasta, ja viime vuosikymmenen alusta kaupunginosan väestö on miltei kaksinkertaistunut.
Luonto muokkaa
Laajat ja asumattomat viheralueet luonnehtivat Koivukylän länsiosia. Vihervyöhyke kulkee pitkänä suikaleena pohjoisesta etelään. Koivukylän ja Ruskeasannan välissä on vanha metsä, jonka on katsottu olevan luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä. Alueella on luonnontilaista puustoa, lahopuita ja lehtokasvillisuutta. Myös uhanalaisia ja vaateliaita kääpälajeja on tunnistettu alueelta. Simonsillan korven puusto on vanhaa ja harventunutta kuusikkoa, ja se yltää Koivukylän alueelle asti. Rekolanoja virtaa lähellä päärataa. Sitä reunustavat puronvarsilehdot ja kosteat niityt. Etelässä sen varrella kasvaa yli 100-vuotiaita puita, ja sen vedessä on edustavaa vesikasvillisuutta.[4]
Historia muokkaa
Koivukylä on saanut nimensä alueella sijainneen koivumetsän mukaan, jonka tienoille asutusta alettiin rakentamaan. Koivu onkin tyypillinen alueella vallitseva puulaji. Myös valtaosa kaduista on nimetty puulajien mukaan.[4][5]
Koivukylän ja Hiekkaharjun rajamailla on ennen sijainnut Rekolan kylä eli Räckhals, joka kuitenkin autioitui keskiajalla. 1900-luvun sotien jälkeen Leinelän itä- ja eteläpuolella on pikku hiljaa rakennettu omakotitalojen muodostamaa aluetta, joka on jatkanut tiivistymistään aina nykypäivään saakka.[4]
Päärata on alusta asti vaikuttanut Koivukylän kehitykseen, ja yhdessä pääkaupunkiseudulle suuntautuneen maaltamuuton kanssa 1960-luvulta lähtien kaupunginosa on ollut jatkuvassa ja nopeassa kasvussa.
Koivukylän asemakaava laadittiin myös Tikkurilan kaavatyössä keskeisesti mukana olleen arkkitehti Pentti Riihelän tutkimustyön pohjalta vuodesta 1967 alkaen. Helsingin maalaiskunnan eli tulevan Vantaan kaupungin edustajat olisivat halunneet hallinnollisen keskustan siirtyvän Tikkurilasta Koivukylään, mutta Riihelä vastusti ajatusta.[6]
1980-luku oli Koivukylän asuntokannan puolesta erityisen nopeaa kasvuaikaa. Koivukylään rakennettiin silloin paljon uusia kerrostaloja. 1980- sekä 1990-lukujen kerrostalorakentamisesta löytyy esimerkkejä muun muassa Kinesmanpuiston lähistöltä, läheltä Koivukylän juna-asemaa. Aluetta luonnehditaan Koivukylän keskustaksi.[4]
Vuonna 2008 alkoi Leinelän rakentaminen. Täysin uusi asuinalue tuli käsittämään asuntojen ja lähiöpalvelujen ohessa oman juna-aseman Kehäradan varrella. Ensimmäiset asukkaat muuttivat Leinelään vuonna 2011, jolloin myös Leinelän päiväkoti avattiin.[4]
Väestö muokkaa
Koivukylän asukasluku 31.12.2020 oli 5 154.[1] Koivukylä on väestömäärältään kasvavaa seutua, ja asukasluku on lisääntynyt vaihtelevalla tahdilla vuosikymmenten varrella. Vuonna 1980 Koivukylä oli verrattain pieni, ja siellä asui vain 533 asukasta. Vuonna 1990 asukasluku oli 1 818, ja vuonna 2000 luku oli 2 125. Vuoteen 2010 mennessä Koivukylän asukasluku oli kasvanut 2 600:aan. Leinelän asuinalueen rakentaminen on kuitenkin kasvattanut Koivukylän asukaslukua merkittävästi. Sinne ensimmäiset asukkaat pääsivät muuttamaan vuonna 2011. Vuonna 2015 Koivukylässä asuikin jo 3 435 ihmistä.[4]
Vuoden 2022 lopussa muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvien osuus kaupunginosan väestöstä oli 21,4 prosenttia.[7] Vastaavasti vuonna 2015 vieraskieliset asukkaat muodostivat 13,6 prosenttia Koivukylän väestöstä. Osuus on kasvanut vuosien aikana. Vuonna 2000 osuus oli 3,4 prosenttia väestöstä, ja vuonna 2010 puolestaan 8,9 prosenttia. Ruotsinkieliset muodostivat 2,8 prosentin osuuden vuonna 2015. Vuosien 1980 ja 1990 välillä ruotsinkielisten osuus väheni merkittävästi, sillä vuonna 1980 osuus oli jopa 22,7 prosenttia, kun taas vuonna 1990 se oli enää 5,2 prosenttia.[4]
Perheväestön osuus vuonna 2015 oli 74 prosenttia. Vuoden 1980 alussa perheiden osuus väestöstä oli 91 prosenttia. Erityisesti 1990-luvulla yksin asuvien osuus kasvoi perheellisiin verrattuna, sillä perheväestön osuus laski tuona aikana 15 prosenttia. Vuonna 1990 perheitä oli 90 prosenttia, mutta vuonna 2000 enää 75 prosenttia. Vuonna 2010 perheellisten osuus oli pysynyt edelleen 75 prosentissa. Perheiden keskikoko on niin ikään laskenut. Vuonna 1980 keskikoko oli 3,4 henkilöä perhettä kohden, kun taas vuonna 2015 perheen keskikoko oli 2,7 henkilöä. Vuosien 1990 ja 2015 välillä keskikoossa ei ole kuitenkaan tapahtunut huomattavia muutoksia.[4]
Palvelut muokkaa
Koivukylässä ja Leinelässä on hyvin vähän palveluita ja työpaikkoja[2], ja suuralueen palvelukeskittymät kuuluvat Havukoskeen ja Asolaan. Itäpuoliseen naapurikaupunginosaan Havukoskeen kuuluu Koivukylän ostoskeskus, ja aivan kaupunginosan pohjoisrajalla Asolan puolella sijaitsee kauppakeskus Koivukeskus, johon lukeutuvat muun muassa K-Citymarket, apteekki, Posti, parturi-kampaamo sekä Koivukylän kirjasto.
Liikenneyhteydet muokkaa
- Koivukylän rautatieasema
- K-juna Helsinkiin ja Keravalle
- T-juna hiljaisina aikoina
- Leinelän rautatieasema
- I-juna Helsinkiin Lentoaseman ja Myyrmäen kautta
- P-juna Helsinkiin Tikkurilan kautta
- Bussilinjoja:
- 574 (Peijas–Aviapolis–Myyrmäki)
- 587 (Mellunmäki–Honkanummi–Korso–Vierumäki)
- 623 (Hakaniemi–Peijas)
- 624 (Tikkurila–Ilola–Leinelä–Koivukylä–Päiväkumpu)
- 625 (palvelulinja, Tikkurila–Hiekkaharju-Koivukylä–Peijas–Rekolanmäki)
- 631 (Tikkurila–Korso–Kulomäki)
- 633N (Rautatientori–Leinelä-Koivukylä-Vallinoja–Kerava)
- 721 (Hakaniemi–Honkanummi–Päiväkumpu–Rekola–Koivukylä)
- 721N (Rautatientori–Kuninkaala–Jokiniemi–Havukoski–Päiväkumpu–Rekola–Koivukylä)
- 735 (Tikkurila-Jokiniemi-Havukoski-Koivukylä-Peijas-Korso-Mikkola)
Lähteet muokkaa
- Vantaa alueittain (2003) (Arkistoitu – Internet Archive). Korso-Koivukylän palvelualueesta kerrotaan julkaisun loppuosan sivuilla 185–187 ja Koivukylästä sivuilla 188–191. Vantaa alueittain -teos on ladattavissa kahtena pdf-tiedostona Vantaan kaupungin sivuilta. [vanhentunut linkki]
- Vantaan väestö kaupunginosittain 1.1.2006. Tilastokartta, löytyy pdf-tiedosto Vantaan kaupungin sivuilta. (Arkistoitu – Internet Archive)
Viitteet muokkaa
- ↑ a b Vantaan väestö kaupunginosittain ja suuralueittain 31.12.2020Arkistoitu kopio (pdf) Vantaa.fi. Vantaan kaupunki. Arkistoitu 3.9.2021. Viitattu 3.9.2021.
- ↑ a b c d Arkistoitu kopioTietoja Koivukylän suuralueelta Vantaa.fi. 25.11.2019. Vantaan kaupunki. Arkistoitu 3.9.2019. Viitattu 27.3.2020.
- ↑ 5 Koivukylän suuralue (pdf) Vantaa alueittain 2010. Vantaan kaupunki. Arkistoitu 23.1.2016. Viitattu 14.1.2016.
- ↑ a b c d e f g h Vantaa alueittain (2015) (pdf) (70 Koivukylä, julkaisun sivut 178–181) huhtikuu 2016. Vantaan kaupunki, vantaa.fi. Arkistoitu 8.5.2016. Viitattu 16.12.2021.
- ↑ Sommar, Heidi: Kaksi tarinaa Koivukylän lähiöstä 28.10.2016. Yle. Viitattu 16.12.2021.
- ↑ Autio, Anna: Pentti Riihelä, yhdyskuntasuunnittelun tutkija rakennettuhyvinvointi.fi. 2019. Viitattu 20.5.2023.
- ↑ Mikko Välimaa: Maahanmuuttajien osuudet jakavat Vantaan asuinalueita jo jyrkästi – Katso oman kaupunginosasi tilanne Vantaan Sanomat. 6.10.2021. Viitattu 2.7.2022.
Aiheesta muualla muokkaa
- Vantaa alueittain 2015 (Arkistoitu – Internet Archive) (pdf)
- Vantaan väestö 2015/2016 (Arkistoitu – Internet Archive) (pdf)
