Valkoisenlähteentie

katu Vantaalla

Valkoisenlähteentie (ruots. Vitbäcksvägen) on itä–länsi-suuntainen katu Vantaalla ja yksi Vantaan tärkeimpiä poikittaisia katuyhteyksiä.[2] Se muodostuu kolmesta osasta: Valkoisenlähteentiestä sekä Läntisestä ja Itäisestä Valkoisenlähteentiestä. Läntinen ja keskimmäinen osuus muodostavat hieman yli neljän kilometrin yhtenäisen osuuden, kun taas itäinen osa on toistaiseksi erillinen. Kuuteen eri kaupunginosaan jakaantuva kokonaisuus on rakentunut vähitellen, eikä katu ole vielä valmis. Valmistuessaan yhteys ulottuu Tuusulanväylältä Lahdenväylälle ja edelleen Lahdentielle.

Valkoisenlähteentie
Vitbäcksvägen
Vuonna 2010 valmistunut Valkoisenlähteentien keskimmäinen osa Tikkurilassa. Kevyen liikenteen ylikulkusilta on osa Orvokkitietä, joka yhdistää Tikkurilan Hiekkaharjuun.
Vuonna 2010 valmistunut Valkoisenlähteentien keskimmäinen osa Tikkurilassa. Kevyen liikenteen ylikulkusilta on osa Orvokkitietä, joka yhdistää Tikkurilan Hiekkaharjuun.
Kaupunki Vantaa
Tieluokka katu
Alkupiste Koivuhaka, kantatie 45:n liittymä
Päätepiste Kuninkaanmäki, seututie 140:n risteys
Päällyste asfaltti
Kaistaluku pääosin kaksikaistainen, nelikaistaisia osuuksia
Muodostettu 1966 (Hakkilassa)
1971 (nykyisessä muodossaan)[1]
Huomautuksia Katu on keskeneräinen ja sitä on rakennettu vaiheittain. Rakennettua osaa siitä on noin viisi kilometriä, mutta yleiskaavan mukaiset laajennukset toisivat sille yli kilometrin verran lisää pituutta.

Katua on kutsuttu ”Tikkurilan sisääntulotieksi, jonka keskelle jää selkeä keskustajakso”.[2] Läntinen osuus eli Läntinen Valkoisenlähteentie alkaa kiertoliittymästä lentokentän ja Tuusulanväylän kupeesta Koivuhaasta[3] ja kulkee Viertolan läpi Tikkurilaan Talvikkitien risteykseen, jonka maamerkkinä on Tikkurilan ortodoksinen kirkko. Tikkurilassa Valkoisenlähteentie alittaa pääradan betonikaukalossa Hiekkaharjun ja Tikkurilan aseman välissä ja jatkuu Jokiniemeen Tikkurilan lukion ohitse. Jokiniemessä katu päättyy kaupunginosan itärajalla olevaan peltomaisemaan.[4] Itäisin osa katua eli Itäinen Valkoisenlähteentie alkaa noin kilometrin päässä Hakkilassa, jonka teollisuusalueella se haarautuu Vanhasta Porvoontiestä.[5] Itäinen osa katua kuitenkin jakaantuu edelleen kahteen osaan: sen halkaisee keskeltä Lahdenväylä,[6] eikä osuudelle ole vielä rakennettu suunniteltua alikulkua,[1] siltaa tai liittymää.[7] Lahdenväylän itäisellä puolella katu kuuluu Kuninkaanmäkeen.[8]

HistoriaMuokkaa

Nimen etymologiaMuokkaa

Valkoisenlähteentie-nimi luotiin vuonna 1966.[1] Nykyisen kadun sijaan nimeä kuitenkin käytti viiden vuoden ajan toinen katu, Hakkilassa sijaitseva pohjois–eteläsuuntainen nykyinen Kunnaantie.[1] Valkoisenlähteentie sai nimensä hakkilalaisella pellolla sijainneen lähteen mukaan. Lähteen Keravanjokeen laskeneen veden sanottiin olevan niin puhdasta, että se näytti valkoiselta.[1] Vuonna 1957 lähteestä tehtiin kunnan vesijohtoverkon vedenottamo[2][1], joka suljettiin vuonna 2008.[9]

Vuonna 1971 nimi annettiin nykyiselle itä–länsisuuntaiselle tielle.[1] Erilliset nimet Läntinen ja Itäinen Valkoisenlähteentie luotiin vuonna 2004, jotta neljään osaan jakaantunut katu ei aiheuttaisi epäselvyyksiä.[1]

Neliosaisesta kolmiosaiseksi kaduksiMuokkaa

 
Pääradan alittavassa Valkoisenlähteentien alikulussa sijaitsee Virtapaikka-taideteos, joka viittaa sekä joen että liikenteen virtoihin Tikkurilassa.[10]

Katu oli vielä 2000-luvun alussa neljässä osassa: Läntinen Valkoisenlähteentie päättyi Talvikkitiehen ja Valkoisenlähteentie alkoi vasta Jokiniemessä pääradan toisella puolella.[2] Välissä oli Kielotietä lukuun ottamatta umpeenkasvanutta lehtimetsikköä[2][11], ja profiililtaan alue oli vanhaa pientaloaluetta.[12] Syyskuussa 2010 valmistui sekä pääradan alittava alikulku että Valkoisenlähteentien jatke Kielotielle ja edelleen Talvikkitielle, mikä yhdisti Jokiniemen Viertolaan.[10] Pientalovaltaisuuden vuoksi osuudelle rakennettiin korkeita meluaitoja.[12] Kokonaisuuteen kuului myös kaksi uutta Valkoisenlähteentien ylittävää kevyen liikenteen siltaa sekä Hiekkaharjuun johtava Ratatien tieliikennesilta.[12] Alikulku ja katuyhteys ylikulkusiltoineen maksoivat 30 miljoonaa euroa.[10] Aikaisemmin suunniteltiin myös melua ja ympäristövaikutuksia vähentävää tunnelivaihtoehtoa, jossa osuus radan kohdalta Kielotielle tai jopa Talvikkitielle olisi rakennettu tunnelissa.[2]

Itäisen Valkoisenlähteentien lyhentyminenMuokkaa

Lahdenväylän halkaisema, kahteen osaan jaettu Itäinen Valkoisenlähteentie koostui alun perin noin 400 metrin ja noin 740 metrin osuuksista, kunnes jälkimmäistä osuutta Kuninkaanmäessä vuoden 2018 lopulla lyhennettiin noin 600 metrillä. Nimenvaihdoksen myötä osuus liitettiin Pohjolantiehen, Sotungin rajalta alkavaan Kuninkaanmäen katuyhteyteen. Muutoksen myötä Itäinen Valkoisenlähteentie päättyy seututiehen 140.[8] Viittauksia vanhaan nimeen on kuitenkin säilytetty esimerkiksi Pohjolantien varrella olevien ruokakaupan ja nuorisotilan osoitteissa.[13][14][15]

TulevaisuusMuokkaa

Vantaan yleiskaavoissa 1992 ja 2020 Valkoisenlähteentie ja Itäinen Valkoisenlähteentie on yhdistetty toisiinsa uudella katuyhteydellä Hakkilan sorakuopan pohjoispuolisen Rusokallion metsäalueen ja edelleen Keravanjoen ylitse.[2][16] Yhteys kulkisi rauhallisen Keravanjokilaakson viljelysalueen läpi ja halkoisi virkistysalueen.[2] Uudesta osuudesta Hakkilan teollisuusalueen kohdalta etelään haarautuisi uusi katuyhteys, joka noudattaisi purettavan Tikkurila–Hakkila-radan reittiä kohti Kuninkaalaa ja Kehä III:a.[17][18] Puoli kilometriä pohjoisempana eli kohdassa, johon Itäinen Valkoisenlähteentie toistaiseksi päättyy, muodostuisi risteys pohjois–eteläsuuntaisen Vanhan Porvoontien kanssa.[19] Kahteen osaan Hakkilan ja Kuninkaanmäen välillä jakaantunut Itäinen Valkoisenlähteentie saatetaan yhdistää toisiinsa sillalla[9] ja mahdollisesti myös liittymällä Lahdenväylään.[18][20][21]

Rakennuksia kadun varrellaMuokkaa

 
Ortodoksinen kirkko Valkoisenlähteentien ja Talvikkitien risteyksessä.

Kadun varrella on myös puistoja. Koivuhaan kohdalla Läntinen Valkoisenlähteentie ohittaa Koivuhaan arboretumin, puulajipuiston, ja Viertolan kohdalla kadun varrella on Tikkurilan urheilupuisto. Valkoisenlähteentien ja Urheilutien risteyksessä on Hiekkaharjun urheilupuisto.

Poikkikadut lännestä itäänMuokkaa

Läntinen ValkoisenlähteentieMuokkaa

  • Tuusulantie (Ruskeasanta, pohjoiseen)
  • Tulppaanitie (Ruskeasanta, pohjoiseen)
  • Meiramitie (Koivuhaka, etelään)
  • Risteys: Osmankäämintie (Koivuhaka, etelään) ja Koivukyläntie (Simonkylä, pohjoiseen)
  • Risteys: Talvikkitie (Hiekkaharju pohjoiseen, Tikkurila etelään)

ValkoisenlähteentieMuokkaa

  • Kielotie (Hiekkaharju pohjoiseen, Tikkurila etelään)
  • Esikkotie (Tikkurila, etelään)
  • Rataramppi (Tikkurila, etelään)
  • Jokiniemenkatu (Jokiniemi, etelään)
  • Vilho Sohkasen katu (Jokiniemi, etelään)
  • Risteys: Urheilutie (Jokiniemi)
  • Risteys: Oraskuja (Jokiniemi, etelään) ja Vehnätie (Jokiniemi, pohjoiseen)
  • Satopolku (Jokiniemi, etelään)
  • Tähkäkuja (Jokiniemi, etelään)
  • Hanabölen rantatie (Jokiniemi, pohjoiseen)
  • Satomäentie (Jokiniemi, etelään)

Itäinen ValkoisenlähteentieMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e f g h Hovi-Horkan, Jonna: Valkoisena hohtava lähde oli janoisten vantaalaisten luontoaarre – nähtävyys katosi vedenottamon alle, sitten se ilmestyi nimistöön Helsingin Sanomat. 20.12.2019. Viitattu 3.4.2021.
  2. a b c d e f g h Vantaan kaupunki: Esipuhe (pdf) Vantaa.fi. syyskuu 2004. Viitattu 3.4.2021.
  3. Vantaan karttapalvelu (Kaupunginosajako) kartta.vantaa.fi. Viitattu 2.4.2021.
  4. Vantaan karttapalvelu kartta.vantaa.fi. Viitattu 2.4.2021.
  5. Vantaan kaupunki: Hakkila (pdf) Vantaa.fi. 24.8.2009. Viitattu 3.4.2021.
  6. Vantaan karttapalvelu kartta.vantaa.fi. Viitattu 2.4.2021.
  7. Vantaan kaupunki: Mielipiteiden kuuleminen Vantaa.fi. Viitattu 2.4.2021.
  8. a b Vantaan karttapalvelu (Kaupunginosajako) kartta.vantaa.fi. Viitattu 2.4.2021.
  9. a b Vantaan kaupunki: 002095 Metso (pdf) Vantaa.fi. Viitattu 3.4.2021.
  10. a b c Uusi Valkoisenlähteentie avattiin tiistaina Yle. 28.9.2010. Viitattu 3.4.2021.
  11. Vantaan karttapalvelu (Näkymä rakentamattomasta metsikköalueesta vuoden 2007 ortoilmakuvassa, violetti viiva havainnollistaa sittemmin rakennettua katuosuutta) kartta.vantaa.fi. Viitattu 14.4.2021.
  12. a b c Junttila, Ulla-Kirsti & Meronen, Niina: Valkoisenlähteentie yhdistää pääradan itä- ja länsipuolen Tikkurilassa Betoni. huhtikuu 2010. Viitattu 3.4.2021.
  13. K‑Market Honkatori K-Ruoka. Viitattu 3.4.2021.
  14. Kolohongan nuorisotila sivistysvantaa.fi. Vantaan kaupunki. Viitattu 8.6.2021.
  15. Lisää luontomatkailuyrityksiä Kuusijärvelle? – Kaupunki esittelee suunnitelmiaan suositun ulkoilualueen kehittämiseksi (Nimenmuutos mainitaan nuorisotilaa koskevassa kappaleessa) Vantaan Sanomat. 23.1.2019. Viitattu 3.4.2021.
  16. Vantaan karttapalvelu (Näkymä yleiskaavasta Jokiniemen ja Hakkilan alueella) kartta.vantaa.fi. Viitattu 2.4.2021.
  17. Vantaan karttapalvelu (Näkymä yleiskaavasta Hakkilassa) kartta.vantaa.fi. Viitattu 2.4.2021.
  18. a b Vantaan akselin kaupunkikuvallinen viitesuunnitelma ja selvitystyö (pdf) (Kappale 3.1: Vantaan yleiskaava 2007) Vantaa.fi. 11.12.2009. Viitattu 3.4.2021.
  19. Vantaan karttapalvelu (Näkymä yleiskaavasta Hakkilassa) kartta.vantaa.fi. Viitattu 2.4.2021.
  20. Vantaan kaupunki: Yleiskaava 2020 | luonnos (pdf) Vantaa.fi. 17.12.2018. Viitattu 3.4.2021.
  21. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus: Lausunto, Vantaan yleiskaavaehdotus (s.3, Liikennejärjestelmä) Ymparisto.fi. 5.6.2020. Viitattu 3.4.2021.