Wikipedia

Kulttuuritehdas Vernissa

rakennus Jokiniemessä, Vantaalla

Kulttuuritehdas Vernissa (myös nimillä Vernissa ja Vernissatehdas) on Vantaan Jokiniemessä sijaitseva asemakaavalla suojeltu kulttuurirakennus.[4] Punatiilisessä entisessä tehtaassa järjestetään esimerkiksi konsertteja, teatteriesityksiä ja työpajoja, ja sen yhteydessä toimii myös kahvila.[5] Pääasiallisesti kulttuuritoiminta keskittyy nuoriin ja nuoriin aikuisiin. Viikoittain Vernissassa käy noin 250 nuorta eri harrastus- ja taidetoiminnoissa, ja vuosittain kävijöitä on yli 35 000.[6] Tiloissa järjestetään vuosittain yli 200 kulttuuritapahtumaa.[6]

Kulttuuritehdas Vernissa
Vernissa ja Tikkurilankoski
Vernissa ja Tikkurilankoski
Osoite Tikkurilantie 36
01300 Vantaa
Sijainti Jokiniemi[1]
Valmistumisvuosi 1887 (tiilirakennus),[2] vuoden 1912 tulipalon jälkeen useita eriaikaisia rakennusosia[3]
Verkkosivut
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla
Sisäänkäynti Tikkurilantiellä.

Harrasteita ja tapahtumia ylläpidetään yhteistoiminnalla vantaalaisten nuoriso- ja kulttuuritoimijoiden kanssa. Vernissassa toimivat esimerkiksi Tikkurilan teatteri -harrastajateatteri ja Vantaan elävän musiikin yhdistys.[7] Tiloja vuokrataan myös seminaareja varten.[8] Kapasiteetti konsertteja varten on noin 250 henkilöä ja seminaareihin 100.[8]

Historia muokkaa

Rakennuksen kivijalka kuuluu samalla paikalla sijainneeseen hirsiseen myllyyn, joka oli rakennettu jo vuonna 1757[9] ja sittemmin palanut tulipalossa.[3] Vernissatehdas valmistui Dickursby Oljeslageri -nimiseksi[10] öljynpuristamoksi ja vernissakeittämöksi vuonna 1863[7] sen jälkeen, kun Håkansbölen kartanon omistanut everstiluutnantti Anders Lorenz Munsterhjelm oli ostanut verotiloja tulevalta asemanseudulta jo vuonna 1956 ja saanut luvan perustaa ”pellavan- ja hampunsiemenen käyttöön perustuvan öljynpuristamon” elokuussa 1862.[9][11] Sijainti Tikkurilankosken äärellä oli logistisesti otollinen, koska läheisyyteen oli juuri avattu Tikkurilan rautatieasema.[3] Sen lisäksi nykyinen Tikkurilantie eli tuolloinen Kuriiritie oli osa Turun ja Viipurin välistä Suurta Rantatietä eli Kuninkaantietä.[5]

Tehtaassa puristettiin pellavaöljyä ja valmistettiin vernissaa, jolla ruostesuojakäsiteltiin teollisuuden koneita, työkaluja, siltoja ja ratakiskoja.[3] Kysyntä vernissalle oli tarjontaa suurempaa, ja pellavansiemeniä jouduttiin hankkimaan jopa Argentiinasta asti.[9]

Vuonna 1885 öljypuristamo ja vernissankeittämö siirtyi helsinkiläisen kauppaliikkeen Schildt & Hallbergin omistukseen. Tehtaan toimintaa laajennettiin ja tehostettiin, ja alkuperäinen öljynpuristamo korvattiin uudella tiilirakennuksella vuonna 1887.

Tulipalo muokkaa

Vuonna 1912 suurin osa tehtaasta tuhoutui tulipalossa. Se kuitenkin rakennettiin uudelleen seuraavana vuonna, ja korjauksen yhteydessä rakennukseen lisättiin yksi kerros. Aikansa kehittyneintä tekniikkaa edustanut uusi tehdas mahdollisti tuotantomäärien mittavan kasvun.[12] Alkuperäisistä 1800-luvun rakenteista on jäljellä tiilijulkisivut ja holvikellari.[3] Vuonna 1937 rakennus sai funktionalistisen laajennusosan,[7] ja 1950-luvulla rakennettiin pilareilla seisova sosiaalitilaosa, nykyinen kahvila.[13]

Tulipalo ja voimaan tullut palolaki johtivat siihen, että tehtaaseen sijoitettiin yövartijoita[7] ja sen viereen rakennettiin pieni tehdaspalokunta vuonna 1935.[14]

 
Paloaseman pieni kalustovaja tehtaan kupeessa on myös suojeltu asemakaavalla.[15] Tikkurilan tehdaspalokunta toimi maalaiskunnan sopimuspalokuntana vuoteen 1960 asti.[14]

Maalitehtaasta kulttuuritilaksi muokkaa

Öljynpuristus jatkui 1960-luvulle asti, mutta jo vuonna 1919 tehdastoiminnan painopiste alkoi siirtyä maalinvalmistukseen.[7] Maalinvalmistuksesta sai alkunsa maalikonserni Tikkurila Oyj,[5] jonka toiminta siirtyi joen toiselle puolen Kuninkaalaan vuonna 1976.[7] Vantaan kaupunki sai tehtaan omistukseensa vuonna 1981.[7] Nuoret valtasivat rakennuksen vuonna 1985 ja vaativat sen muuttamista kulttuurikäyttöön.[7] Tehdas kunnostettiin, ja kulttuuritoiminta alkoi vuonna 1990.[6] Vuonna rakennuksesta tehtiin suojeltu.[7] 1990-luvulla vernissatehdas tunnettiin rock-henkisenä ”Vantaan Tavastiana” ja yhtenä Vantaan tärkeimmistä konserttitiloista, mutta sittemmin toimintaa alettiin muuttaa rock-klubista monitoimitilaksi.[7]

 
Tehdasjätteitä ja trasselia poltettiin piipuissa. Jokirannassa sijaitsi alun perin kaksi vernissatehtaan piippua, mutta vain yksi niistä on jäljellä.[16]

Peruskorjaus muokkaa

Vernissa peruskorjataan vuosina 2022–2023. Sitä ennen rakennusta on remontoitu viimeksi 1980-luvun lopulla.[17] Tiloissa on havaittu paljon puurakenteita, jotka pitää purkaa ja uusia. Samalla kahvilan asiakaspaikkojen määrää lisätään huomattavasti.[17] Viereinen vanha paloasema kunnostetaan pop up -tyyppiseksi tilaksi, joka sopii esimerkiksi näyttelyille.[18]

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. ↑ Kaupunginosat Vantaan karttapalvelu. Viitattu 18.7.2021.
  2. ↑ Rakennushistoriaselvitys, s. 11
  3. ↑ a b c d e Keskellä Tikkurilaa on paikka, jossa oli aikoinaan vilkasta tehdastoimintaa – suojeltu tehdas toimii nykyään kulttuurikeskuksena Vantaan Sanomat. 1.9.2019. Viitattu 18.7.2021.
  4. ↑ Asemaakavalla suojellut rakennukset Vantaan karttapalvelu. Viitattu 18.7.2021.
  5. ↑ a b c Tikkurilan jokivarsi ja vanha asema – Suurkaupungin juuret Visit Vantaa. Viitattu 18.7.2021.
  6. ↑ a b c Vernissa Kulttuuritehdas Vernissa. Viitattu 18.7.2021.
  7. ↑ a b c d e f g h i j Salmela, Jussi: Villit ja mystiset juhlat velloivat vielä 1990-luvulla tässä jokimaiseman tiililinnassa Helsingin Sanomat. 9.2.2019. Viitattu 18.7.2021.
  8. ↑ a b Tilat Kulttuuritehdas Vernissa. Arkistoitu 18.7.2021. Viitattu 18.7.2021.
  9. ↑ a b c Historia Tikkurila Oyj. Arkistoitu 28.11.2021. Viitattu 18.7.2021.
  10. ↑ Paavola, Susanna: Samaan aikaan kun Suomen ensimmäinen rautatie ylitti Keravajoen Tikkurilassa, aloitti jokivarressa tehdas – sen rakennukset ovat edelleen merkittävästi läsnä rantamaisemassa Vantaan Sanomat. 14.6.2020. Viitattu 18.7.2021.
  11. ↑ Rakennushistoriaselvitys, s. 10
  12. ↑ Rakennushistoriaselvitys, s. 12
  13. ↑ Kulttuuritehdas Vernissa Stadissa.fi. Viitattu 27.8.2021.
  14. ↑ a b Silanto, Anne: Tikkurilan Väritehtaan tehdaspalokunnan palokalustovarasto, Vernissatehtaan palokalustovaja; Tikkurilantie 36 vantaankaupunginmuseo.finna.fi. 18.08.2015. Vantaan kaupunginmuseo. Viitattu 23.4.2022.
  15. ↑ 062700 Tikkurilan kaavarunko 2020 (pdf) (s. 13) Vantaan kaupunki. 4.5.2021. Arkistoitu 5.8.2021. Viitattu 6.8.2021.
  16. ↑ Hovi-Horkan, Jonna: Vantaa rakentaa vaivihkaa upeaa jokimiljöötä – Näin ruohottunut joenvierusta myllätään uuteen uskoon Helsingin Sanomat (hs.fi). 23.1.2021. Viitattu 18.7.2021.
  17. ↑ a b Koivisto, Leena: Vernissa korjataan läpikotaisin historiaa kunnioittaen ja vanhaa tehdaskalustoa nostetaan esiin vau-efektein – Kahvilaterassi kasvaa rakennuksen sivustaa pitkin todelliseksi kesäkeitaaksi ulottuen aivan kosken partaalle asti Vantaan Sanomat. 25.5.2022. Viitattu 26.5.20221.
  18. ↑ Koivisto, Leena: Vanhasta paloasemasta tulee pop up -tila ja osa kulttuuritehdasta – "Vernissan remontti tulee varmasti herättämään huomiota" Vantaan Sanomat. 25.5.2022. Viitattu 26.5.20221.

Aiheesta muualla muokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kulttuuritehdas_Vernissa&oldid=22069168”