Tikkurilan Silkki
Tikkurilan Silkki on Vantaan Tikkurilassa sijaitseva historiallinen tehdasrakennuskokonaisuus. Keravanjoen mutkaan vuonna 1934 perustetussa punatiilisessä korttelissa on toiminut muun muassa kutomo, värjäämö, painamo, tarkkaamo ja pakkaamo.[1] Kortteli on suojeltu asemakaavalla.[2][3]
| Tikkurilan Silkki | |
|---|---|
 |
|
| Osoite |
Silkkitehtaantie 5 01300 Vantaa |
| Sijainti | Tikkurila |
| Valmistumisvuosi | 1934–1964[1] |
| Suunnittelija | Herman Kues ja Matti Finell[1] |
 |
|
HistoriaMuokkaa
Saksalaissyntyisen insinööri Kurt Wrede perusti silkkitehtaan alun perin Helsinkiin vuonna 1933 nimellä Suomen Silkkiteollisuus Oy.[1] Siitä tuli Suomen ensimmäisiä silkkitehtaita.[4] Seuraavana vuonna toiminta siirrettiin Tikkurilaan.[1] Kokonaisuus rakentui vuosina 1934–1964: ensimmäiset osat suunnitteli Herman Kues ja uudemmat Matti Finell.[1] Tehdastiloja rakennettiin ja laajennettiin pala kerrallaan sitä mukaa kun uusille koneille ja toiminnoille tarvittiin tilaa.[3] Vuosikymmenten aikana korttelissa on ollut arviolta noin 20 rakennusvaihetta.[3]
Tehdasalue oli laaja: se työllisti 1950-luvulla jopa 550 henkilöä.[1] Tehtaassa valmistettiin esimerkiksi Finn-Marin-valmisvaatteita, muotikankaita, lippuja ja pöytäliinoja.[1]
Vuonna 1958 toiminta siirtyi Wreden yritykseltä Suomen Puuvillateollisuudelle ja sittemmin Finlaysonille.[4] Silkkikutomon ja -värjäämön toiminta lopetettiin vuonna 1977.[1] Tehtaan tiloissa jatkettiin vielä lippujen valmistusta, kunnes toiminta päättyi kokonaan vuonna 1990.[1]
Syyskuussa 2005 alueen omistaja Renor Oy ilmoitti aloittavansa suunnittelemaan uusia asuntoja entisten tehtaiden tiloihin. Sitä ennen aikomus oli kunnostaa rakennuksia enimmäkseen toimistoiksi.[5] Vuonna 2019 silkkitehdas muutettiin peruskorjauksen myötä toimistotiloiksi ja asuinkäyttöön.[1][3] Tehtaan eteläisin osa purettiin, ja sen paikalle rakennettiin asuinkerrostalo, joka valmistui tammikuussa 2020.[6] Tehtaan teknisen johtajan Moritz Kranckin kodiksi vuonna 1952 valmistunut Åvikin puinen huvila Tikkurilantien varressa purettiin vuonna 2013.[7]
Katso myösMuokkaa
- Kulttuuritehdas Vernissa, vernissa- ja sittemmin maalitehdas silkkitehtaan lähellä
LähteetMuokkaa
- Hako, Jukka ym.: Helsingin pitäjä 2007 Helsinge. Porvoo: Helsingin pitäjän kotiseutuyhdistys–Helsinge hembygdsförening ry, 2006. ISBN 951-95795-3-2.
ViitteetMuokkaa
- ↑ a b c d e f g h i j k Tikkurilan jokivarsi ja vanha asema – Suurkaupungin juuret Visit Vantaa. Viitattu 18.7.2021.
- ↑ Asemaakavalla suojellut rakennukset Vantaan karttapalvelu. Viitattu 18.7.2021.
- ↑ a b c d Murtomäki, Irene: Tikkurilan Silkin tehdasrakennuksesta moderni Konttori Projektiuutiset. 17.6.2019. Viitattu 18.7.2021.
- ↑ a b Salomaa, Marja: Keskellä Tikkurilaa on piilossa historiallinen alue, joka on juuri nousemassa uuteen kukoistukseen Helsingin Sanomat. 20.8.2019. Viitattu 18.7.2021.
- ↑ Hako 2006, s. 208.
- ↑ 002435 Silkkitehtaantie (pdf) (s. 8) Vantaan kaupunki. 17.8.2021. Arkistoitu 7.10.2021. Viitattu 8.10.2021.
- ↑ Mönkkönen, Anu: Åvikin huvila rakennettiin Tikkurilan Silkkitehtaan johtajan kodiksi Vantaan Sanomat. 7.8.2022. Viitattu 9.8.2022.
Aiheesta muuallaMuokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tikkurilan Silkki Wikimedia Commonsissa
