Tikkurilan Silkki
Tikkurilan Silkki on Vantaan Tikkurilassa sijaitseva historiallinen tehdasrakennuskokonaisuus. Keravanjoen mutkaan vuonna 1934 perustetussa punatiilisessä korttelissa on toiminut muun muassa kutomo, värjäämö, painamo, tarkkaamo ja pakkaamo.[1] Kortteli on suojeltu asemakaavalla.[2][3]
| Tikkurilan Silkki | |
|---|---|
 |
|
| Osoite |
Silkkitehtaantie 5 01300 Vantaa |
| Sijainti | Tikkurila |
| Valmistumisvuosi | 1934–1964[1] |
| Suunnittelija | Herman Kues ja Matti Finell[1] |
 |
|
Historia Muokkaa
.jpg)
Saksalaissyntyisen insinööri Kurt Wrede perusti silkkitehtaan alun perin Helsinkiin vuonna 1933 nimellä Suomen Silkkiteollisuus Oy.[1] Siitä tuli Suomen ensimmäisiä silkkitehtaita.[4] Vuosina 1934–1935 toiminta siirrettiin Tikkurilaan, ja vuonna 1935 yrityksen nimeksi vaihdettiin Tikkurilan Silkki Oy.[1][5] Kokonaisuus rakentui vuosina 1934–1964: ensimmäiset osat suunnitteli Herman Kues ja uudemmat Matti Finell.[1] Tehdastiloja rakennettiin ja laajennettiin pala kerrallaan sitä mukaa kun uusille koneille ja toiminnoille tarvittiin tilaa,[3] erityisen paljon vuosina 1950–1954.[5] Vuosikymmenten aikana korttelissa on ollut arviolta noin 20 rakennusvaihetta.[3]
Tehdasalue oli laaja: se työllisti 1950-luvulla jopa 550 henkilöä.[1][5] Valmisvaatteita ja erikoistuotteita tehdas alkoi tuottaa 1960-luvulla.[5] Tehtaassa valmistettiin esimerkiksi Finn-Marin-valmisvaatteita, muotikankaita, lippuja ja pöytäliinoja.[1] Leninkejä lähetettiin Neuvostoliittoon.[5]
Vuonna 1958 toiminta siirtyi Wreden yritykseltä Suomen Puuvillateollisuudelle ja sittemmin Finlaysonille.[4][5] Silkkikutomon ja -värjäämön toiminta lopetettiin vuonna 1977.[1] Tehtaan tiloissa jatkettiin vielä lippujen valmistusta vuoteen 1990, jolloin tuotanto siirtyi Äetsään.[5]
Silkkitehtaan omistajaksi vaihtui 1980-luvun puolessavälissä Asko, joka osti Finlaysonin osakekannan enemmistön. Asko suunnitteli alueelle liiketiloja ja parkkilaitoksen, mutta hanke kaatui 1990-luvun alun lamaan. Asko Kiinteistöjen nimi vaihtui Renor Oy:ksi, ja syyskuussa 2005 Renor ilmoitti aloittavansa suunnitella uusia asuntoja entisten tehtaiden tiloihin. Sitä ennen aikomus oli kunnostaa rakennuksia enimmäkseen toimistoiksi.[6] Vuonna 2019 silkkitehdas muutettiin peruskorjauksen myötä toimistotiloiksi ja asuinkäyttöön.[1][3] Tehtaan eteläisin osa purettiin, ja sen paikalle rakennettiin asuinkerrostalo, joka valmistui tammikuussa 2020.[7] Tehtaan teknisen johtajan Moritz Kranckin kodiksi vuonna 1952 valmistunut Åvikin puinen huvila Tikkurilantien varressa purettiin vuonna 2013.[8]
Katso myös Muokkaa
- Kulttuuritehdas Vernissa, vernissa- ja sittemmin maalitehdas silkkitehtaan lähellä
- Silkkisilta
Lähteet Muokkaa
- Hako, Jukka ym.: Helsingin pitäjä 2007 Helsinge. Porvoo: Helsingin pitäjän kotiseutuyhdistys–Helsinge hembygdsförening ry, 2006. ISBN 951-95795-3-2.
Viitteet Muokkaa
- ↑ a b c d e f g h i j Tikkurilan jokivarsi ja vanha asema – Suurkaupungin juuret Visit Vantaa. Arkistoitu 18.7.2021. Viitattu 18.7.2021.
- ↑ Asemakaavalla suojellut rakennukset Vantaan karttapalvelu. Viitattu 15.4.2023.
- ↑ a b c d Murtomäki, Irene: Tikkurilan Silkin tehdasrakennuksesta moderni Konttori Projektiuutiset. 17.6.2019. Viitattu 18.7.2021.
- ↑ a b Salomaa, Marja: Keskellä Tikkurilaa on piilossa historiallinen alue, joka on juuri nousemassa uuteen kukoistukseen (Maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat. 20.8.2019. Viitattu 18.7.2021.
- ↑ a b c d e f g Sippola, Anna-Riitta: Tikkurilan teollista historiaa (Maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat. 22.10.2002. Viitattu 16.4.2023.
- ↑ Hako 2006, s. 208.
- ↑ 002435 Silkkitehtaantie (pdf) (s. 8) Vantaan kaupunki. 17.8.2021. Arkistoitu 7.10.2021. Viitattu 8.10.2021.
- ↑ Mönkkönen, Anu: Åvikin huvila rakennettiin Tikkurilan Silkkitehtaan johtajan kodiksi Vantaan Sanomat. 7.8.2022. Viitattu 9.8.2022.
Aiheesta muualla Muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tikkurilan Silkki Wikimedia Commonsissa
