Kurt Wrede

saksalaissyntyinen suomalainen insinööri, yrittäjä, yritysjohtaja ja teollisuusneuvos

Kurt Walter Wrede (25. syyskuuta 1893 Wildenhain, Saksi17. joulukuuta 1974 Helsinki) oli saksalaissyntyinen insinööri ja tekstiilialan yrittäjä ja yritysjohtaja, joka sai teollisuusneuvoksen arvonimen.[1]

Saksissa syntyneen Wreden puolisot olivat 1932–1964 Emilia Maria Åström, vuodesta 1965 Lainen Hilkka Farag (aiemmin Tuurla) ja vuodesta 1973 Hulda Alice Saari (aiemmin Ek). Wrede valmistui rakennusinsinööriksi Holzmindenin teknillisestä opistosta 1914 ja muutti ensimmäisen maailmansodan jälkeen Suomeen, Sementtirakennus-yhtiön palvelukseen. Yhtiön toimitusjohtaja hänestä tuli vuonna 1925. Yritys rakensi asuin-, liike-, teollisuus- ja julkisia kohteita, kuten esimerkiksi Maarianhaminan kirkon.[1]

Yrittäjäksi Wrede ryhtyi perustamalla Suomen Silkkiteollisuus -yhtiön, joka oli laatuaan ensimmäinen Suomessa. Yrityksen liiketoiminta menestyi erittäin hyvin, vaikka alalle tulikin pian kilpailua. Vuonna 1937 yhtiön nimeksi tuli Tikkurilan Silkki. Sota-aika hiljensi liiketoimintaa, mutta tuotannon modernisoinnin ja automatisoinnin ansiosta yritys oli 1950-luvulla Suomen suurimpia. Yhtiönsä koko osakekannan Wrede myi vuonna 1958 Suomen Puuvillalle. Wrede harjoitti myös muuta liiketoimintaa, jo vuonna 1934 hän perusti Vallilan Puuseppä -yhtiön ja toimi sen toimitusjohtajana ja johtokunnan puheenjohtajana ja vuonna 1939 hän oli perustamassa Tikkurilan Sähkö- ja Lämpöjohto -yhtiötä. Hänellä oli myös useita oman alansa ja muita luottamustoimia. Teollisuusneuvoksen arvonimen Wrede sai vuonna 1953.[1][2]

Lähteet muokkaa

  1. a b c Kurt Wrede Biografiasampo. Viitattu 6.4.2022.
  2. Kuolleita. Helsingin Sanomat, 13.1.1975, s. 13.