Vantaan pikaraitiotie

suunniteltu raitiotieyhteys, joka valmistuu aikaisintaan vuonna 2028

Vantaan pikaraitiotie (myös Vantaan ratikka tai Raide-Jokeri 3) on suunnitteilla oleva pikaraitiotie Vantaalle.[2][3][4] Noin 19 kilometriä pitkä reitti on suunniteltu johtamaan Mellunkylästä Hakunilaan, Tikkurilaan sekä Aviapolikseen ja lentoasemalle.[5][6] Pääosin poikittaissuuntaisesti kulkeva raitiotie yhdistäisi toisiinsa Mellunmäen metroaseman ja kolme rautatieasemaa Vantaalla.

Vantaan pikaraitiotie
Perustiedot
Reitti Mellunmäki, HelsinkiLentoasema, Vantaa
Avattu syksyllä 2029 (arvio)[1]
Rakennuskustannus 606 milj. € (arvio)[1]
Tekniset tiedot
Pituus 19,3 km
Raiteiden lkm 2
Raideleveys 1 000 mm
Sallittu nopeus 22–50 km/h[2]

Pikaraitiotien rakentaminen vahvistettiin kaupunginvaltuustossa 22. toukokuuta 2023, ja rakentamisen on määrä alkaa vuoden 2024 aikana. Liikennöinti on tarkoitus käynnistää vuonna 2029.[7]

Reitti

muokkaa
 
Reittiin kuuluu 560 metriä pitkä tunneli ja Tikkurilan aseman alle sijoitettu maanalainen pysäkki.
 
Reitin päätepysäkki on lentoasemalla.

Vantaan pikaraitiotien reitti mukailee suurimmaksi osaksi Mellunmäki–lentoasema-reittiä liikennöivää runkolinjaa 570. Itä-Vantaalla reitti muuttuu Rajakylän ja Jakomäen sijasta Fazerilan kautta kulkevaksi. Rajakylä ei kuulu reittiin, koska raitiotie ei mahdu sinne.[8][9] Hakkilassa ja Jokiniemessä reitti vaihtuu Tikkurilantieltä ja Urheilutieltä huomattavasti suoremmalle osuudelle Kyytitielle ja Jokiniemenkadulle. Jokiniemenkadun länsireunassa raitiotie kulkee omalla suoralla ajourallaan Tikkurila–Hakkila-radan vieressä ja ylittää Keravanjoen uudella raitiosillalla.[10][11][12]

Väritehtaankadun ja Lauri Korpisen kadun välissä, Hakkilan-radan aidatun rautatiekäytävän pohjoispuolella, raitiotie laskeutuu Tikkurilan aseman ja Kirjastopuiston alittavaan 560 metriä pitkään Tikkurilanraitio-nimiseen tunneliin, josta se siirtyy Lummekujan kohdalla Kielotielle.[13][14] Asematien ja Tikkuraitin väliin jäävä 150 metrin osuus Kielotiestä suunnitellaan muutettavaksi joukkoliikennekaduksi, jota käyttää vain raitiotie.[11] Kielotieltä reitti etenee yli kolmikilometriselle suoralle osuudelle Tikkurilantielle, josta se jatkuu kauppakeskus Jumbon ohi ja Aviapoliksen halki lentoasemalle. Lentoaseman päätepysäkki rakennetaan sillalle 10 metrin korkeuteen linja-autoterminaalin päälle.[15][16]

Tunneli ja aiemmat reittivaihtoehdot

muokkaa

Aseman alittavassa Tikkurilanraitio-betonitunneliin rakennetaan raitiovaunuille maanalainen liityntäliikenteen pysäkki, josta on yhteys asemalaitureille liukuportailla.[17] Jo varhain suunnittelun aikana karsittuja reittivaihtoehtoja olivat muun muassa Jokiniemestä joko Asematielle tai Unikkotielle ulottuva lyhyt tunneli ja Tikkurilantielle asti ulottuva pitkä tunneli.[18][19][20] Pidemmälle menestyneempiä vaihtoehtoja olivat lyhyehkö tunneli Jokiniemestä Lummetielle sekä pohjoisempi reitti Valkoisenlähteentien kautta ilman tunnelia.[18] Tikkurilanraitio valittiin kuitenkin keväällä 2021 ensisijaiseksi vaihtoehdoksi, sillä suoraan aseman alle rakennettava pysäkki mahdollistaa nopeat vaihtoyhteydet, on kokonaismatka-ajan kannalta nopeampi ja takaa useita tuhansia matkustajia enemmän kuin kauemmaksi jäävä Lummetie-vaihtoehto.[21]

Myös lentoaseman päätepysäkiksi on esitetty erilaisia vaihtoehtoja. Osa lentoasemalla sijaitsevista yksityisistä toimijoista ovat puoltaneet siltavaihtoehdon sijaan halvempaa ratkaisua, jossa raitiotie päättyisi Tietotien päätyyn noin 400–500 metrin päähän lentoaseman terminaalista. Matkustajien siirtymää varten rakennettaisiin katettuja ja lämmitettyjä liukukäytäviä. Raitiotien hankejohtajan mukaan päätepysäkki jäisi kuitenkin liian kauas terminaalista ja vähentäisi raitiotien houkuttelevuutta.[16][22]

Yhteydet muihin raitioteihin

muokkaa

Vantaan raitiotie on suunniteltu yhdistettäväksi Viikin–Malmin pikaraitiotiehen, jonka itäinen haara ylettyisi Jakomäkeen. Vantaan raitiotietä hyödyntäen Malmin yhteys voisi jatkua Hakunilan urheilupuistoon asti.[23] Yleissuunnitelmassa on myös mainittu mahdollisuus Malmin yhteyden jatkamisesta Tikkurilaan, jolloin Itä-Vantaan osuudella palvelisi kaksi raitiolinjaa.[11] Mellunmäen metroasemalla voisi sijaita vaihtopaikka suunnitteilla olevaan Raide-Jokeri 2 -linjaan, joka liikennöisi Vuosaaresta Mellunmäen kautta Myyrmäkeen.[24] Helsingin kaupunki suunnittelee myös Vantaan raitiotielle mahdollista jatkoa Mellunmäestä Itäkeskukseen, Bredbackan tulevan asuinalueen ja Itäväylän kautta.[25]

Malmin raitiotietä voisi hyödyntää myös suunniteltu Tammiston raitiotie, jonka reitti johtaisi lentoasemalta Tammiston läpi Malmille ja edelleen Vuosaareen.[11][23] Vantaan asemapiirustuksiin on merkitty raitiovaraus Jumbolta Kartanonkoskelle.[26]

Koivuhaan ja Veromiehen väliin Tuusulanväylälle on kaavailtu liityntäyhteyttä suunniteltuun Tuusulanväylän pikaraitiotiehen.[11]

Tekniset tiedot

muokkaa

Matkustajamäärät

muokkaa

Vuonna 2030 raitiotielinjaa arvioidaan käyttävän noin 31 000 päivittäistä matkustajaa[27] ja vuonna 2050 noin 47 000.[2] Hankesuunnittelun alkuvaiheessa matkustajamääriksi arvioitiin 82 000 vuodelle 2030[27] ja 100 000 vuodelle 2050,[28] mutta ennustetta laskettiin jatkosuunnitteluvaiheen aikana vuonna 2022.

Nopeus ja matka-ajat

muokkaa

Vantaan pikaraitiotien keskimääräinen nopeus olisi 22 kilometriä tunnissa,[2] mitä on verrattu Helsingissä 14 kilometriä tunnissa kulkeviin raitiovaunuihin.[6] Nopeimmillaan vaunu voisi kulkea 50 kilometriä tunnissa.[11] Vaunu kulkee reitistä 17,5 kilometriä omalla ajoradallaan, 1,4 kilometriä sekaliikennekaistalla ja 400 metriä joukkoliikennekadulla.[2] Liikennevaloissa raitiovaunulle annetaan joukkoliikenne-etuus.[3][29] Suurin osa radasta toteutetaan nurmipintaisena.[29]

Reitin varrelle on suunniteltu 27 pysäkkiparia,[2][30] ja keskimääräinen pysäkkiväli on 770 metriä.[11] Pysäkkejä voidaan myös lisätä esimerkiksi Kuninkaalaan ympäristöön, mikäli maankäyttö alueella tehostuu.[31]

Raitiotien kokonaismatka-aika linjan päästä päähän on noin 54 minuuttia.[32] HakunilaTikkurila-välin matka-aika on 10 minuuttia ja Mellunmäki–Tikkurila-välin 22 minuuttia.[11][6] Matka Tikkurilasta kauppakeskus Jumboon kestää 13 minuuttia.[6] Tikkurilasta lentoasemalle pääsee noin puolessa tunnissa.[6] Ruuhka-aikojen vuoroväli on 7,5 minuuttia, päivisin 10 ja hiljaisempina aikoina 15–30 minuuttia.[2]

Kalusto

muokkaa

Reittiä on simuloitu Škoda Transtechin valmistamilla Artic X54 -sarjan vaunuilla[11], joilla liikennöidään myös Raide-Jokerilla. Vaunut ovat kaksisuuntaisia, eikä niille toteuteta kääntösilmukoita reittien päissä.[29] Ovet sijoitetaan vaunun kummallekin sivulle.[3][33] 30-metristen vaunujen kapasiteetti on vuonna 2030 noin 1 200 matkustajaa suuntaansa tunnissa, jos vuoroväli on 7,5 minuuttia. Lyhyemmillä vuoroväleillä ja pidemmillä 45-metrisillä vaunuilla kapasiteetti on 2 400–4 000 matkustajaa suuntaansa tunnissa.[33] Kaluston tulee olla akkukäyttöistä, koska ajolankoja ei saa rakentaa kauppakeskus Jumbon edustalla olevien voimalinjojen läheisyyteen.[34][35] Tarvittavan kaluston minimimäärä on 18 vaunua ja 2 varavaunua.[36]

Raitiotiehankkeeseen on suunniteltu yksi vaunuvarikko Vaaralaan.[37][38] Varikko pyritään suunnittelemaan niin, että sitä voisivat hyödyntää myös suunniteltu Jokeri 2 sekä Viikin–Malmin pikaraitiotie.[11]

Kustannusarvio

muokkaa

Hankkeen kustannusarvio on 606 miljoonaa euroa.[1] Helsingin osuus on 15 miljoonaa euroa, sillä noin 500 metriä rataa sekä sähkönsyöttöasema ja päätepysäkki sijaitsisivat Mellunmäessä. Valtion odotetaan osallistuvan kustannuksiin 30 prosentilla MAL- eli maankäytön-, asumisen- ja liikenteen sopimuksen myötä.[39] Vantaan osuudeksi rakentamiskustannuksista jäisi tuolloin 414 miljoonaa euroa.[1] Rakennuskustannuksista Tikkurilanraitio-tunnelin osuus on 107 miljoonaa.[1] Rakennuskustannuksiin kuuluu myös uusia pyöräliikenteen väyliä ja kävely-yhteyksien parantamista.[40]

Vuoden 2019 yleissuunnitelmassa kustannusarvioksi laskettiin 393 miljoonaa euroa.[11][41] Vuonna 2023 valmistuneissa tarkennetuissa laskelmissa kustannuksia kuitenkin nostettiin 213 miljoonalla eurolla inflaation nostettua rakentamisen yleisiä kustannuksia. Myös Tikkurilanraitio-tunnelin pohjarakennemuutosten todettiin nostaneen kokonaiskustannusta. Tikkurilanraition hinta-arvio nousi 77 miljoonasta 107 miljoonaan euroon.[1]

Raitioliikenteen uskotaan lisäävän kaupunkikehitystä, ja kaupungin vuoteen 2040 mennessä saamiksi maankäyttötuloiksi on arvioitu noin 794 miljoonaa euroa ja verotuloiksi 42 miljoonaa. Raitiotien vaihtoehtona on pidetty superbussia,[a] jonka rakentamiskustannuksiksi linja-autokaistoineen on laskettu 426 miljoonaa euroa. Vaihtoehtoon ei kuitenkaan kuuluisi valtion avustusta, ja sen maankäyttötulot on laskettu raitiotietä noin 200–300 miljoonaa euroa pienemmiksi.[1][42][43][44]

Hankkeen eteneminen

muokkaa
 
Tiedotuskampanja kaupungintalon edustalla Asematiellä alkuvuodesta 2020.

Raitiotiestä luotiin ensimmäiset suunnitelmat yleiskaavaa varten vuonna 1992, ja kaavan pääkartalle ne lisättiin vuonna 2007.[45] Marraskuussa 2017 Vantaan kaupunginhallitus päätti yleissuunnitelman laatimisesta, ja se julkaistiin lopulta syksyllä 2019. Kaupunginvaltuusto äänesti jatkosuunnittelun puolesta joulukuussa 2019 äänin 45–22.[46] Vuosina 2021–2023 pikaraitiotie oli jatkosuunnitteluvaiheessa, ja hankesuunnitelma julkaistiin huhtikuussa 2023. Toukokuussa 2023 sekä kaupunginhallitus että -valtuusto äänestivät raitiotien rakentamisen puolesta.[47][48] Vantaan kaupunginvaltuusto päätti asiasta äänin 41–26,[7] kun taas Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi hankkeen yksimielisesti syksyllä 2023.[49]

Rakennustyöt voisivat alkaa vuonna 2024 ja liikennöinti voisi alkaa syksyllä 2029.[1] Hanke toteutetaan allianssimallilla.[50] Pikaraitiotiestä on järjestetty verkkokyselyitä sekä useita esittelytilaisuuksia Itä-Vantaan eri kaupunginosissa.[11][51] Lapsille ja nuorille kehitettiin aiheeseen liittyvä digitaalinen suunnittelupeli.[52]

Vuonna 2021 Vantaan kaupunki ja Helsingin kaupungin liikenneliikelaitos suunnittelivat yhteisen seudullisen kaupunkiraide­liikenneyhtiön perustamista.[53] Liikenneliikelaitoksen yhtiöittämistä perusteltiin sillä, että raitiotieverkko on laajenemassa Helsingin ulkopuolelle.[54] Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne perustettiin lopulta helmikuussa 2022.[55] Vantaa teki omistajuudesta ehdollisen päätöksen, jonka mukaan kunta liittyy mukaan yhtiöön, mikäli Vantaan pikaraitiotie päätetään rakentaa.[54] Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne vastaa joka tapauksessa kalustohankinnoista.[33]

Huomioita

muokkaa
  1. Hankesuunnitelmassa (4/2023) superbussia kutsutaan runkobussiksi.

Lähteet

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. a b c d e f g h Suojanen, Armi: Tässä ovat Vantaan ratikan uudet rakentamiskustannukset – Kaupungin osuus kasvoi yli 410 miljoonaan euroon Vantaan Sanomat. 20.3.2023. Viitattu 20.3.2023.
  2. a b c d e f g Hankesuunnitelman luonnos, s. 4
  3. a b c Pikaraitiotie liikennemuotona Vantaan kaupunki. Arkistoitu 5.8.2021. Viitattu 18.8.2021.
  4. Raide-Jokeri 3:n alustava yleissuunnitelma (PDF) vantaa.fi. 23.2.2018. Vantaan kaupunki. Arkistoitu 20.10.2020. Viitattu 31.1.2021.
  5. Kolehmainen, Tommi: Vantaa rakentaa pikaratikan – kyytiin pääsee ehkä vuonna 2030 Yle Uutiset. 31.10.2017. Viitattu 7.11.2018.
  6. a b c d e Lumme, Marika: Suunnitelma: Vantaan ratikka kulkee Tikkurilasta Jumboon alle vartissa – "Vauhti on riittävä" Vantaan Sanomat. 26.6.2018. Viitattu 20.6.2019.
  7. a b Haavisto, Antti & Tihilä, Katri: Vantaa päätti: kaupunkiin tulee ratikka – väriksi ehdotettiin jo käärijänvihreää Yle. 22.5.2023. Viitattu 23.5.2023.
  8. Raitiotie ei mahdu Maratontielle: ”Useita asuintaloja pitäisi purkaa” Newsbox.fi. 3.12.2028. Viitattu 14.3.2021.
  9. Jokinen, Juho: Ensimmäiset luonnoskuvat Vantaan ratikasta julki – Asukkaat toivovat yö­liikennettä ja tiheitä vuoro­välejä (Maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat. 4.12.2018. Viitattu 14.3.2021.
  10. Hankesuunnitelman luonnos, s. 33
  11. a b c d e f g h i j k l Vantaan ratikan yleissuunnitelma (PDF) 18.9.2019. Vantaan kaupunki. Arkistoitu 16.4.2021. Viitattu 11.4.2023.
  12. Vantaan ratikan katususuunnitelmaluonnokset 7.10.2021: Santaradantie ja Jokinimenkatu YouTube. 7.10.2021. Vantaan kaupunkiympäristö. Viitattu 8.10.2021.
  13. Vantaan ratikka: TikkurilanraitioArkistoitu kopio (PDF) 18.5.2021. Vantaan kaupunki. Arkistoitu 5.8.2021. Viitattu 5.8.2021.
  14. Havainnollistamisvideo: Jokiniemenkatu-Tikkurilanraitio-Kielotie 19.10.2022 YouTube. 15.10.2022. Vantaan kaupunkiympäristö. Viitattu 2.12.2022.
  15. Hankesuunnitelman luonnos, s. 28
  16. a b Salomaa, Marja: Vantaa haluaa nousta yhdellä ratkaisulla suurten eurooppalaisten kaupunkien joukkoon ja se saattaa jopa säästää rahaa Helsingin Sanomat. 24.7.2023. Viitattu 26.7.2023.
  17. Salomaa, Marja: Tikkurilan aseman alitse halutaan rakentaa pitkä raitiotietunneli (Maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat. 7.11.2018. Viitattu 14.3.2021.
  18. a b Tikkurilan linjausvaihtoehdot (PDF) vantaa.fi. 10.3.2022. Viitattu 16.9.2022.
  19. Örn, Tiina: Raportti paljastaa ratikkatunnelien plussat ja miinukset – Tikkurilan Ratakujan tunneli on paras, vaikka se onkin kallis Vantaan Sanomat. 23.3.2022. Viitattu 16.9.2022.
  20. Asukastilaisuus Vantaan ratikan rakennussuunnitelmista 9.4.2021. Vantaan kaupunki. Arkistoitu 8.3.2022. Viitattu 11.3.2021.
  21. Salomaa, Marja: Pikaratikka kulkisi Tikkurilassa Ratakujan kautta – Vantaa suunnittelee 77 miljoonan euron tunnelia (Maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat. 26.4.2021. Viitattu 27.4.2021.
  22. Suojanen, Armi: Lentoasemalla toimiva kiinteistösijoitusyhtiö haluaisi vielä muuttaa Vantaan ratikan loppupään reittiä – "Olisi jopa kymmeniä miljoonia halvempi" Vantaan Sanomat. 26.7.2023. Viitattu 26.7.2023.
  23. a b Superbussiselvitys (PDF) 15.11.2019. Vantaan kaupunki. Arkistoitu 9.3.2021. Viitattu 14.3.2021.
  24. Örn, Tiina: Kaupunkipomo: Arvonnousua etenkin 800 metrin säteellä Vantaan ratikkapysäkeistä – Reitille tulisi 26 pysäkkiä Vantaan Sanomat. 23.2.2022. Viitattu 23.2.2022.
  25. Itäisen bulevardikaupungin itäosan suunnitteluperiaatteet 26.3.2024 (PDF) (s. 5, 7) 26.3.2024. Helsingin kaupunki. Viitattu 27.3.2024.
  26. Ratikan asemapiirustukset (yleissuunnitelman liite 2) (PDF) (Etelän suunnan raitiovaraus on nähtävissä osiossa 58087-5 Väinö Tannerin tie – Tasetie) 18.9.2019. Vantaan kaupunki. Arkistoitu 27.11.2020. Viitattu 31.1.2021.
  27. a b Suojanen, Armi: Uusi ennuste: Vantaan ratikan matkustajamäärä romahti – "Tämä tuli yllätyksenä" Vantaan Sanomat. 15.9.2022. Viitattu 16.9.2022.
  28. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 23.11.2020 (PDF) Vantaan kaupunki. Arkistoitu 20.1.2021. Viitattu 15.1.2021.
  29. a b c Hankesuunnitelman luonnos, s. 22
  30. Vantaan ratikka Vantaan karttapalvelu. Viitattu 9.4.2023.
  31. Vantaan raitiotien kiinteistötaloudellinen analyysi (PDF) (s. 2) vantaa.fi. 17.5.2022. Viitattu 16.9.2022.
  32. Hankesuunnitelman luonnos, s. 40
  33. a b c Hankesuunnitelman luonnos, s. 42
  34. Hankesuunnitelman luonnos, s. 38
  35. Suojanen, Armi: Vantaan ratikan suunnittelussa tuli eteen yllättävä haaste – Neuvoa kysytään Saksasta saakka Vantaan Sanomat. 12.9.2022. Viitattu 10.4.2023.
  36. Hankesuunnitelman luonnos, s. 41
  37. Vantaan ratikan Vaaralan varikon hankesuunnitelmaselostus (PDF) vantaa.fi. 2.3.2023. Viitattu 11.4.2023.
  38. Vantaan ratikka: Varikko (PDF) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. 6.4.2021. Vantaan kaupunki. Arkistoitu 2.3.2022. Viitattu 9.4.2021.
  39. Örn, Tiina: Huoli heräsi Vantaan jättihankkeen rahoittamisesta: ”Valtio ei ole tehnyt päätöksiä ratikan rakentamisen avustamisesta” Vantaan Sanomat. 12.9.2023. Viitattu 12.9.2023.
  40. 002455 Vantaan ratikka: Kuusikko (PDF) (s. 33) 23.8.2022. Vantaan kaupunki. Viitattu 7.12.2022.
  41. Salomaa, Marja: Tuleeko Vantaalle raitiovaunuja vai ei? Puolueet ovat jyrkästi eri mieltä (Maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat. 26.5. 2021. Viitattu 6.6.2021.
  42. Salomaa, Marja: Vantaan raitiotien hinta-arvio nousi yli 600 miljoonaan Helsingin Sanomat. 20.3.2023. Viitattu 24.3.2023.
  43. Massinen, Tuomas: Superbussi tulisi Vantaalle ratikkaa kalliimmaksi ja siitä olisi vähemmän hyötyä, arvioi selvitys – ”Ei niin tasokas ja esteetön kuin ratikka” Helsingin Uutiset. 31.3.2023. Viitattu 10.4.2023.
  44. Hankesuunnitelman luonnos, s. 6
  45. Vantaan ratikan lyhyt historia Vantaan kaupunki. Viitattu 31.7.2021.
  46. Salomaa, Marja: Vantaan valtuusto väitteli liki viisi tuntia: pikaraitiotie voitti äänin 45–22 (Maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat. 16.12.2019. Viitattu 18.8.2021.
  47. Mäkinen, Vesa: Kaupungin­hallitus hyväksyi raitio­vaunut Vantaalle Helsingin Sanomat. 8.5.2023. Viitattu 8.5.2023.
  48. Salomaa, Marja: Vantaasta tulee Suomen neljäs ratikka­kaupunki Helsingin Sanomat. 22.5.2023. Viitattu 23.5.2023.
  49. Holmlund, Sofia: Helsingfors satsar 15 miljoner euro på 500 meter spår till flygplatsen. Hufvudstadsbladet, 28.9.2023, s. 6–7. Artikkelin verkkoversio.
  50. Kaupunkitilalautakunta päätti Vantaan ratikan toteutusmalliksi allianssin vantaa.fi. 10.5.2023. Viitattu 13.5.2023.
  51. Vantaan ratikan vuorovaikutus (PDF) 15.11.2018. Vantaan kaupunki. Arkistoitu 4.2.2021. Viitattu 31.1.2021.
  52. Hankesuunnitelman luonnos, s. 14
  53. Salomaa, Marja: HKL ja Vantaa suunnittelevat yhteistä raideliikenneyhtiötä (Maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat. 5.2.2021. Viitattu 15.2.2021.
  54. a b Salomaa, Marja: HKL muuttui yhtiöksi – Helsinki saattaa jäädä yksin uuteen joukkoliikenneyhtiöön (Maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat. 15.2.2022. Viitattu 20.2.2022.
  55. HKL on nyt Kaupunkiliikenne Oy – “Nykyinen raideverkosto tulee kolminkertaistumaan seuraavan kymmenen vuoden aikana” www.sttinfo.fi. 31.1.2022. Viitattu 14.2.2022.

Aiheesta muualla

muokkaa