Vantaan pikaraitiotie

suunniteltu raitiotieyhteys, joka valmistuu aikaisintaan vuonna 2028

Vantaan pikaraitiotie (myös Vantaan ratikka tai Raide-Jokeri 3) on suunnitteilla oleva pikaraitiotie Vantaalle.[5][6][7] Noin 19 kilometriä pitkä reitti on suunniteltu johtamaan Mellunkylästä Hakunilaan, Tikkurilaan sekä Aviapolikseen ja lentoasemalle.[8][9] Pääosin poikittaissuuntaisesti kulkeva raitiotie yhdistäisi toisiinsa Mellunmäen metroaseman ja kolme rautatieasemaa Vantaalla.

Vantaan pikaraitiotie
Perustiedot
Reitti Mellunmäki, HelsinkiLentoasema, Vantaa
Avattu 2028 (arvio)[1]
Rakennuskustannus 393 milj. € (arvio)[2][3]
Tekniset tiedot
Pituus 19,3[2] km
Raiteiden lkm 2
Raideleveys 1 000 mm
Sallittu nopeus 25–50 km/h[4]

ReittiMuokkaa

 
Reittiin kuuluu 560 metriä pitkä tunneli ja Tikkurilan aseman alle sijoitettu maanalainen pysäkki.
 
Reitin päätepysäkki on lentoasemalla.

Vantaan pikaraitiotien reitti mukailee suurimmaksi osaksi Mellunmäki–lentoasema-reittiä liikennöivää runkolinjaa 570. Itä-Vantaalla reitti muuttuu Rajakylän ja Jakomäen sijasta Fazerilan kautta kulkevaksi. Rajakylä ei kuulu reittiin, koska raitiotie ei mahdu sinne.[10][11] Hakkilassa ja Jokiniemessä reitti vaihtuu Tikkurilantieltä ja Urheilutieltä huomattavasti suoremmalle osuudelle Kyytitielle ja Jokiniemenkadulle. Jokiniemenkadun länsireunassa raitiotie kulkee omalla suoralla ajourallaan Tikkurila–Hakkila-radan vieressä ja ylittää Keravanjoen uudella raitiosillalla.[4][12]

Väritehtaankadun ja Lauri Korpisen kadun välissä, Hakkilan-radan aidatun rautatiekäytävän pohjoispuolella, raitiotie laskeutuu Tikkurilan aseman ja kirjastopuiston alittavaan 560 metriä pitkään tunneliin, josta se siirtyy Lummekujan kohdalla Kielotielle.[13][14] Asematien ja Tikkuraitin väliin jäävä 150 metrin osuus Kielotiestä suunnitellaan muutettavaksi joukkoliikennebulevardiksi, jota käyttää vain raitiotie.[4] Kielotieltä reitti etenee yli kolmikilometriselle suoralle osuudelle Tikkurilantielle, josta se jatkuu kauppakeskus Jumbon ohi ja Aviapoliksen halki lentoasemalle.

Tunneli ja aiemmat reittivaihtoehdotMuokkaa

Aseman alittavassa Tikkurilanraitio-betonitunnelissa olisi raitiovaunuille maanalainen liityntäliikenteen pysäkki.[15] Esitettyihin reittivaihtoehtoihin on aiemmin kuulunut myös lyhyempi tunneli Jokiniemestä Lummetielle sekä pohjoisempi reitti Valkoisenlähteentien kautta ilman tunnelia.[16] Pidempi tunneli on kuitenkin keväällä 2021 valittu ensisijaiseksi vaihtoehdoksi, sillä suoraan aseman alle rakennettava pysäkki mahdollistaa nopeat vaihtoyhteydet, olisi kokonaismatka-ajan kannalta nopeampi ja takaisi jopa 20 000 matkustajaa enemmän kuin kauemmaksi jäävä Lummetie-vaihtoehto.[16]

Tekniset tiedotMuokkaa

NopeusMuokkaa

Vantaan pikaraitiotien keskimääräinen nopeus on 25 kilometriä tunnissa[17], mitä on verrattu Helsingissä 14 kilometriä tunnissa kulkeviin ratikoihin.[9] Nopeimmillaan vaunu voisi kulkea 50 kilometriä tunnissa.[4] Vaunu kulkisi reitistä yli 90 prosenttia omalla ajoradallaan[4], ja liikennevaloissa sillä olisi etuus.[6] Reitin varrelle on suunniteltu 26 pysäkkiparia,[18] ja keskimääräinen pysäkkiväli on 770 metriä.[4]

KapasiteettiMuokkaa

Vuonna 2030 raitiotielinjaa arvioidaan käyttävän noin 82 000 päivittäistä matkustajaa[5][2] ja vuonna 2050 päivittäin yli 100 000 matkustajaa.[17] 30-metristen vaunujen kapasiteetti olisi vuonna 2030 noin 170–180 matkustajaa ja 45-metrisillä vaunuilla vuonna 2050 noin 230–240 matkustajaa.[4] Tarvittavan henkilöstön määrä olisi 80 kuljettajaa sekä kaluston minimimäärä 22 vaunua ja kolme varavaunua.[4] Reittiä on simuloitu Škoda Transtechin valmistamilla Artic X54 -sarjan vaunuilla[4], joilla liikennöidään myös tulevalla Raide-Jokerilla. Vaunut olisivat kaksisuuntaisia, eikä niille tarvitsisi toteuttaa kääntösilmukoita reittien päissä.[6] Ovet olisivat vaunun kummallakin sivulla.[6]

Raitiotiehankkeeseen on suunniteltu yksi vaunuvarikko Vaaralaan.[19] Varikko pyritään suunnittelemaan niin, että sitä voisivat hyödyntää myös suunniteltu Jokeri 2 sekä Viikin–Malmin pikaraitiotie.[4]

Matka-ajatMuokkaa

Raitiotien Hakunila–Tikkurila-välin matka-aika olisi kymmenen minuuttia ja Mellunmäki–Tikkurila-välin 22 minuuttia.[4][9] Matka Tikkurilasta kauppakeskus Jumboon kestäisi 13 minuuttia.[9] Tikkurilasta lentoasemalle pääsisi noin puolessa tunnissa.[9] Ruuhka-aikojen vuoroväli olisi viisi minuuttia ja muina aikoina 10–20 minuuttia.[4][5] Tikkurilan aseman alittava suunniteltu raitiotunneli nopeuttaisi vaihtoja juniin jopa viidellä minuutilla.[4]

Yhteydet muihin raitioteihinMuokkaa

Vantaan raitiotie on suunniteltu yhdistettäväksi Viikin–Malmin pikaraitiotiehen, jonka itäinen haara ylettyisi Jakomäkeen. Vantaan raitiotietä hyödyntäen Malmin yhteys voisi jatkua Hakunilan urheilupuistoon asti.[20] Yleissuunnitelmassa on myös mainittu mahdollisuus Malmin yhteyden jatkamisesta Tikkurilaan, jolloin Itä-Vantaan osuudella palvelisi kaksi ratikkalinjaa.[4]

Malmin raitiotietä voisi hyödyntää myös suunniteltu Tammiston ratikka, jonka reitti johtaisi lentoasemalta Tammiston läpi Malmille ja edelleen Vuosaareen.[4][20] Vantaan asemapiirustuksiin on merkitty raitiovaraus Jumbolta Kartanonkoskelle.[21]

Koivuhaan ja Veromiehen väliin Tuusulanväylälle on kaavailtu liityntäyhteyttä suunniteltuun Tuusulanväylän pikaraitiotiehen.[4]

Hankkeen eteneminenMuokkaa

 
Tiedotuskampanja kaupungintalon edustalla Asematiellä alkuvuodesta 2020.

Raitiotiestä luotiin ensimmäiset suunnitelmat yleiskaavaa varten vuonna 1992, ja kaavan pääkartalle ne lisättiin vuonna 2007.[22] Marraskuussa 2017 kaupunginhallitus päätti yleissuunnitelman laatimisesta, ja se julkaistiin lopulta syksyllä 2019. Kaupunginvaltuusto äänesti jatkosuunnittelun puolesta joulukuussa 2019 äänin 45–22.[23]

Vuosina 2021–2024 pikaraitiotie on jatkosuunnitteluvaiheessa. Aikaisimmillaan päätös rahoituksesta tehtäisiin vuonna 2023, jolloin raitiotien rakennustyöt voisivat alkaa vuonna 2024 ja hanke voisi valmistua vuonna 2028.[1][24] Hankkeesta on järjestetty verkkokyselyitä sekä useita esittelytilaisuuksia Itä-Vantaan eri kaupunginosissa.[4][25]

Hankkeen kustannusarvio on noin 393 miljoonaa euroa.[4] Helsingin osuus on noin 12 miljoonaa euroa, sillä noin 500 metriä rataa sekä sähkönsyöttöasema ja päätepysäkki ovat Mellunmäessä.[26] Valtion odotetaan osallistuvan kustannuksiin 30 prosentilla tulevan MAL- eli maankäytön-, asumisen- ja liikenteen sopimuksen myötä.[1] Vantaan osuudeksi rakentamiskustannuksista jäisi tuolloin 267 miljoonaa euroa.[3][27]

Vantaan kaupunki ja Helsingin kaupungin liikennelaitos suunnittelevat yhteisen seudullisen kaupunkiraide­liikenneyhtiön perustamista.[28]

LähteetMuokkaa

  1. a b c Kristiansson, Tina & Vuorinen, Marja: Vantaan ympäristövastuuraportti 2020-2021 (pdf) (s. 22) Vantaan kaupunki (vantaa.fi). 2021. Viitattu 2.5.2021.
  2. a b c Vantaan ratikka parantaa Itä – Vantaan saavutettavuutta Suomen kasvukäytävä (suomenkasvukaytava.fi). 17.12.2019. Viitattu 4.1.2021.
  3. a b Salomaa, Marja: Kuinka kalliiksi kiistelty Vantaan ratikka tulisi? Tuoreen arvion mukaan satojen miljoonien hanke maksaisi itsensä takaisin Helsingin Sanomat (hs.fi). 7.5.2021. Viitattu 7.5.2021.
  4. a b c d e f g h i j k l m n o p q r Vantaan ratikan yleissuunnitelma (pdf) 18.9.2019. Vantaan kaupunki. Viitattu 31.1.2021.
  5. a b c Vantaan ratikka Vantaan kaupunki. Viitattu 20.6.2019.
  6. a b c d Pikaraitiotie liikennemuotona Vantaan kaupunki. Viitattu 18.8.2021.
  7. Raide-Jokeri 3:n alustava yleissuunnitelma (pdf) Vantaan kaupunki (vantaa.fi). 23.2.2018. Viitattu 31.1.2021.
  8. Kolehmainen, Tommi: Vantaa rakentaa pikaratikan – kyytiin pääsee ehkä vuonna 2030 Yle Uutiset. 31.10.2017. Viitattu 7.11.2018.
  9. a b c d e Lumme, Marika: Suunnitelma: Vantaan ratikka kulkee Tikkurilasta Jumboon alle vartissa – "Vauhti on riittävä" Vantaan Sanomat (vantaansanomat.fi). 26.6.2018. Viitattu 20.6.2019.
  10. Raitiotie ei mahdu Maratontielle: ”Useita asuintaloja pitäisi purkaa” Newsbox.fi. Viitattu 14.3.2021.
  11. Jokinen, Juho: Ensimmäiset luonnoskuvat Vantaan ratikasta julki – Asukkaat toivovat yö­liikennettä ja tiheitä vuoro­välejä Helsingin Sanomat. 4.12.2018. Viitattu 14.3.2021.
  12. Vantaan ratikan katususuunnitelmaluonnokset 7.10.2021: Santaradantie ja Jokinimenkatu YouTube. 7.10.2021. Vantaan kaupunkiympäristö. Viitattu 8.10.2021.
  13. Vantaan ratikka: Tikkurilanraitio (pdf) 18.5.2021. Vantaan kaupunki. Viitattu 5.8.2021.
  14. Vantaan ratikan tunnelin asemakaavoitus käynnistyy Vantaa.fi. 20.5.2021. Vantaan kaupunki. Viitattu 31.5.2021.
  15. Salomaa, Marja: Tikkurilan aseman alitse halutaan rakentaa pitkä raitiotietunneli Helsingin Sanomat. 7.11.2018. Viitattu 14.3.2021.
  16. a b Salomaa, Marja: Pikaratikka kulkisi Tikkurilassa Ratakujan kautta – Vantaa suunnittelee 77 miljoonan euron tunnelia Helsingin Sanomat (hs.fi). 26.4.2021. Viitattu 27.4.2021.
  17. a b Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 23.11.2020 (pdf) Vantaan kaupunki. Viitattu 15.1.2021.
  18. Vantaan ratikka Vantaan karttapalvelu. Viitattu 27.9.2021.
  19. Vantaan ratikka: Varikko (pdf) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. 6.4.2021. Vantaan kaupunki. Viitattu 9.4.2021.
  20. a b Superbussiselvitys (pdf) 15.11.2019. Vantaan kaupunki. Viitattu 14.3.2021.
  21. Ratikan asemapiirustukset (yleissuunnitelman liite 2) (pdf) (Etelän suunnan raitiovaraus on nähtävissä osiossa 58087-5 Väinö Tannerin tie – Tasetie) 18.9.2019. Vantaan kaupunki. Viitattu 31.1.2021.
  22. Vantaan ratikan lyhyt historia Vantaan kaupunki. Viitattu 31.7.2021.
  23. Salomaa, Marja: Vantaan valtuusto väitteli liki viisi tuntia: pikaraitiotie voitti äänin 45–22 Helsingin Sanomat. 16.12.2019. Viitattu 18.8.2021.
  24. Suojanen, Armi: Ratikkahankkeen pomo suitsuttaa raitiotien hyötyjä vantaalaisille Vantaan Sanomat (vantaansanomat.fi). 18.10.2020. Viitattu 3.11.2020.
  25. Vantaan ratikan vuorovaikutus (pdf) 15.11.2018. Vantaan kaupunki. Viitattu 31.1.2021.
  26. Liikenneliikelaitoksen johtokunnan lausunto kaupunginhallitukselle Vantaan ratikan yleissuunnitelmasta Päätökset (dev.hel.fi). 2019. Helsingin kaupunki. Viitattu 31.1.2021.
  27. Salomaa, Marja: Tuleeko Vantaalle raitiovaunuja vai ei? Puolueet ovat jyrkästi eri mieltä Helsingin Sanomat (hs.fi). 26.5. 2021. Viitattu 6.6.2021.
  28. Salomaa, Marja: HKL ja Vantaa suunnittelevat yhteistä raideliikenneyhtiötä Helsingin Sanomat. 5.2.2021. Viitattu 15.2.2021.

Aiheesta muuallaMuokkaa