Pitkäkoski (Helsinki)

Vantaanjoen koski

Pitkäkoski (ruots. Långforsen) on Vantaanjoen koski Helsingin ja Vantaan rajalla. Sen etelärannalla ovat Helsingin keskuspuiston pohjoisin osa ja suunniteltu Kuninkaantammen asuntoalue, pohjoisrannalla Vantaan Ylästö.[1][2]

Pitkäkoskea kevättalvella. Ennen kevätulvia vesi on yleensä matalalla ja virtaus tässä Vantaanjoen koskessa heikkoa.

Kaupunkeja yhdistävä kevyen liikenteen silta kulkee Vantaanjoen yli kosken yläosissa. Talvisin suosittu Pitkäkosken ulkoilumaja sijaitsee hieman kosken eteläpuolella. Talvisilla kävelyillä voi nähdä koskikaran sukeltelemassa koskessa.

Pitkäkosken rinnelehdot muokkaa

 
Pitkäkosken rinnelehtojen rauhoituskyltti. Kulkijan on pysyttävä poluilla, ettei rauhoitusalueen kasvisto kuluisi. Maastopyöräily on rauhoitusalueella kielletty.

Kosken molemmilla rannoilla sijaitsee Pitkäkosken rinnelehdon luonnonsuojelualue. Helsinki omisti aikoinaan rinnelehdon maat (12,6 ha) ja rauhoitti ne vuonna 1984 luonnonsuojelulain nojalla. Vuonna 1999 Vantaanjoen pohjoisella puolella olevat osat siirtyivät Vantaan kaupungin omistukseen. Vantaan puoleisissa lehdoissa kasvaa edustavaa pähkinäpensaslehtoa ja järeitä kuusia ja lahopuuta.

Helsingin puoleisia rantoja reunustaa lehtometsä noin 50–100 metrin levyisenä kaistaleena. Jopa 120 vuotta vanhat kuuset muodostavat osan joenvarren kulkijaa hiljentävää metsikköä. Koska metsäpaloja ei nykyisellään suuressa mitassa sallita, luonnonsuojelualueen kuusikkoa on harvennettu ja näin annettu järeämpien kuusten kasvamiselle tilaa. Myös kuusikossa kasvavat vaahterat, lehmukset, pähkinäpensaat ja tuomet ovat hyötyneet valoisuuden lisääntymisestä. Myös pohjakasvillisuus on alkanut elpyä.

Kosket muokkaa

Pitkäkosken koskijakso käsittää kolme koskea: Pitkäkoski, Niskalankoski ja Ruutinkoski. Jakson kolmella koskella on pituutta yhteensä noin 1400 m, jolla matkalla joki putoaa runsaat 8 m. Pitkäkoskella itsellään on pituutta 1100 m ja korkeuseroa 5 metriä. Koko Pitkäkosken koskijakso kuuluu laajempaan Vantaanjokilaakson maisemansuojelualueeseen.

Vantaanjoen yleisilmeestä poiketen jokiuoma ulottuu Pitkäkoskella peruskallion pintaan asti, samoin kuin ylempänä Vantaankosken kohdalla. Koskea lienee aikoinaan perattu muiden Vantaanjoen koskien tapaan.

Vesimäärä koskessa muokkaa

Joen virtaama Pitkäkoskessa vaihtelee paljon sateiden ja sulamisvesien mukaan. Kuivana kautena vettä saattaa virrata vain 1–2 m3/s luokkaa, jolloin koskessa on aika kuivan ja hiljaisen näköistä. Toisaalta Vantaanjoen ennätystulvissa on saavutettu jopa noin 230 m3/s huippuvirtaama pitkään jatkuneiden rankkasateiden jälkeen. Nämä lukemat perustuvat hieman ylempänä samassa jokiuomassa – Vantaankosken yläjuoksulla Myllymäessä – tehtäviin Suomen ympäristökeskuksen mittauksiin.

Melonnasta muokkaa

 
Meloja Pitkäkoskella keväällä 2010.

Vantaanjoen Pitkäkoski on yleensä melko matalavetinen ja kivinen koski, joskin tulva-aikaan vettä ja vauhtia riittää enemmän. Kypärä ja muu koskimelontavarustus on paikallaan, samoin kuin kuiva vaatetus ja koeteltu koskimelontataito. Kosken yläjuoksulla on vedenottamon pohjapato, jonka jälkeen koskenlaskun ja kivienväistelyn voi alkaa.

Pitkäkosken voi ohittaa maitse, mikä on matalan veden aikaan ja kokemattomille koskimelojille paras ratkaisu. Tällöin on syytä rantautua pohjoisrannalle juuri ennen yläjuoksun pohjapatoa. Siirtoa tulee polkuja pitkin noin 1 000 metriä. Suuri osa rannasta on luonnonsuojelualuetta, jolla kulkiessa poluilta ei tule siirron aikana poiketa.

Kalastuksesta muokkaa

 
Viehekalastaja Pitkäkoskella heikon lumikuuron aikana keväällä 2005.
 
Mato-onginta ja elävän syötin käyttö on kielletty Pitkäkoskella.

Pitkäkosken koskijakso on viehe- ja uistelukalastajien suosimaa kalastusseutua. Koskijaksoa pidetään yhtenä Vantaanjoen parhaimmista kalastuspaikoista. Kalastukselle ja liikkumiselle erityisesti luonnonsuojelualueella on asetettu jotain rajoituksia, joita vieläkin useampien toivoisi noudattavan.

Alueella tavataan kirjolohta, taimenta, ja merilohta sekä joskus myös harjusta. Joessa on myös haukea ja toutainta. Vaikka Vantaanjokeen on kehittynyt pysyvämpää ja kutevaa jokikalakantaa, suuri osa joen lohikaloista istutuskaloja. Esimerkiksi merkittävä osa Vantaankoskelle istutettavista kirjolohista siirtyy nopeasti joessa alaspäin ja ovat suosittuja saaliita myös Pitkäkosken jokiosuuksilla.

Lähteet muokkaa

  1. kartta.vantaa.fi (Valinnat: Aluejaot: Suuralueet, Kaupunginosat ja Postinumeroalueet sekä Luonto ja ympäristö -valikon Arvokkaat luontokohteet-kohdasta valinnat Luonnonsuojelulailla rauhoitetut alueet ja Luonnonsuojelualuevaraukset) Vantaan kaupunki, vantaa.fi. Viitattu 3.7.2016.
  2. Vantaa alueittain (2015) (pdf) (40 Ylästö, teoksen s. 110–113) huhtikuu 2016. Vantaan kaupunki, vantaa.fi. Arkistoitu 8.5.2016. Viitattu 3.7.2016.

Lähteet joihin ei viitata muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa