Kaarela

Helsingin 33. kaupunginosa ja peruspiiri

Kaarela (ruots. Kårböle) on kaupunginosa ja hallinnollinen peruspiiri luoteisessa Helsingissä. Kaarelassa asui vuoden 2022 lopussa hiukan yli 31 000 asukasta. Sen maapinta-ala on 9,4 neliökilometriä[1].

Kaarela
Kårböle
Kaupungin kartta, jossa Kaarela korostettuna. Helsingin kaupunginosat
Kaupungin kartta, jossa Kaarela korostettuna.
Helsingin kaupunginosat
Kaupunki Helsinki
Suurpiiri Läntinen suurpiiri
Kaupunginosa nro 33
Pinta-ala 9,4 km² 
Väkiluku 31 047 (31.12.2022)
Väestötiheys 3 303 as./km²
Työpaikkoja 5 063 kpl   (31.12.2017)
Osa-alueet Kannelmäki, Maununneva, Malminkartano, Hakuninmaa, Kuninkaantammi, Honkasuo
Postinumero(t) 00410 (Malminkartano ja Honkasuo), 00420 (Kannelmäki), 00430 (Maununneva, Hakuninmaa ja Kuninkaantammi)
Lähialueet Oulunkylä, Haaga, Konala, Pakila, Tuomarinkylä, Pitäjänmäki

Kaarela rajautuu etelässä Kehä I:een, lännessä Konalan teollisuusalueeseen Vihdintien itäpuolella ja pohjoisessa Vantaan lounaiskärjen eteläreunaan. Kaarelan hallinnollinen itäraja kulkee Keskuspuiston sisällä. Alueen halki virtaa Mätäjoki.

Kaarela jaetaan kuuteen osa-alueeseen: Kannelmäki (12 930 asukasta 31.12.2022), Maununneva (2 601 as.), Malminkartano (8 912 as.), Hakuninmaa (2 552 as.), Kuninkaantammi (3 308 as.) ja Honkasuo (744 as.).[2] Yhteensä kaupunginosassa on 31 047 asukasta (31.12.2022) ja 5 063 työpaikkaa (31.12.2017)[1].

Liikenteen valtaväylistä Vantaankosken rata ja Hämeenlinnanväylä halkovat aluetta. Kauppakeskus Kaari valmistui Kaarelaan kuuluvan Kannelmäen alueelle lokakuussa 2013.

Historiaa

muokkaa

Kaarelan kaupunginosaa edeltänyt Kaarelan kylä sijaitsi alkujaan Helsingin maalaiskunnan (nyk. Vantaan kaupunki) alueella. Vuonna 1781 päättyneessä isossajaossa kylään merkittiin kuusi maakirjataloa: Abrams, Husbacka, Gamlas, Malmgård, Tolfmans ja Jönsas. Näistä muodostettiin myöhemmin lukuisia pienempiä tiloja. Vuonna 1946 tapahtuneessa suuressa alueliitoksessa Kaarela pilkkoutui kahtia, maalaiskunnan puolelle jääneeseen Pohjois-Kaarelaan (johon kuuluu muun muassa nykyisen Myyrmäen alue) ja Helsingin kaupunkiin liitettyyn Etelä-Kaarelaan.[3] Ensimmäinen osa-asemakaava Etelä-Kaarelan alueelle vahvistettiin vuonna 1957. Vuonna 1959 kaupunginosa jaettiin Hakuninmaan, Kannelmäen, Malminkartanon ja Maununnevan osa-alueisiin.[4] Etuliite etelä- poistui nimestä vuonna 1992.

Kaarelan kaupunginosa on syntynyt sotien jälkeen: ennen alueliitosta seutu oli maaseutua. Nykyisestä asuntokannasta 10 % on rakennettu 1940–1950-luvuilla. Kasvu kiihtyi 1970–1980-luvuilla ja tällöin rakennettiin yli 60 % nykyisistä asunnoista (runsas 13 200 asuntoa, 31.12.2003). Tärkeä osatekijä rakentamisen vilkastumiselle oli Vantaankosken radan avaaminen vuonna 1975. Malminkartano luotiin 1980-luvulla entiselle yliopiston koetilan pellolle ja Hakuninmaan asukasluku kolminkertaistui. Alueen täydennysrakentaminen on jatkunut 1990- ja 2000-luvuilla.

Kaarelan nimestä

muokkaa

Kaarela-nimi esiintyy asiakirjoissa jo vuonna 1417 muodossa Karisbola, myöhemmin muun muassa Korböleby (1543), Korbölle (1544) ja Korbööl (1545). Monien muiden böle-loppuisten nimien tavoin tässäkin on määriteosana henkilönnimi, tässä tapauksessa Kare, joka on ollut Ruotsissa sekä etu- että sukunimenä. Professori Heikki Ojansuu on esittänyt, että lähellä kielirajaa olevana nimenä taustalla voisi olla myös henkilöön liittyvä suomalainen köllinimi Kaari eli 'pitkä, kumara ihminen'.[5]

Lähteet

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. a b Helsinki alueittain 2019, s. 76. Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia, kaupunkitutkimus ja -tilastot, 2020. ISSN 2323-4547 Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 10.1.2024).
  2. Helsingin väestön ennakollinen ikärakenne neljännesvuosittain ja alueittain alkaen 31.12.2015. Lopullinen tieto 31.12.2022 (Väestö > Ennakkotiedot > Osa-alueittain (Pääkaupunkiseutu)) aluesarjat.fi. Viitattu 10.1.2024.
  3. HS Vantaa | Hylkeenpyytäjien kylä on nykyisin betoniviidakko: Kaarelan kylästä kasvoi väkimäärältään Vantaan suurin lähiö Helsingin Sanomat. 13.10.2019. Viitattu 30.1.2023.
  4. Olavi Terho ym. (toim.): Helsingin kadunnimet, s. 168. Helsingin kaupungin julkaisuja 24, 1970, Helsinki.
  5. Helsingin kadunnimet, s. 21–22.

Aiheesta muualla

muokkaa