Sipoonkorven kansallispuisto

kansallispuisto pääkaupunkiseudulla
Sipoonkorven kansallispuisto
Sipoonkorven kp.png

Sipoonkorven kansallispuiston tunnus

Sijainti
Lähin kaupunki
Helsinki, Vantaa
Pinta-ala
23 km²
Hallinto
Tyyppi
Perustettu
2011
Kävijämäärä
204 000[1] (2020)
Hallinto

Sipoonkorven kansallispuisto perustettiin vuonna 2011 ja oli perustettaessa Suomen 36. kansallispuisto. Se on laajuudeltaan 23 km² ja sijaitsee Helsingin, Vantaan ja Sipoon alueilla.[2]

Sipoonkorven metsä on viimeisiä rakentamattomia ympäristöjä Suomen pääkaupunkiseudulla Nuuksion järviylängön ohella. Kansallispuiston alueella on erilaisia metsiä, soita ja kulttuurimaisemia. Maasto on alueella vaihtelevaa ja korkeuserot suuria. Metsät ovat monin paikoin kuusivaltaisia, ja lisäksi tuoreita lehtomaisia kankaita ja kalliometsiä on paljon. Sipoonkorven halki virtaa Sipoonjoen sivujoki Byabäcken, jonka varrella, varsinkin lehtipuustoisilla alueilla, on runsas lintukanta.[3] Sipoonkorven kansallispuiston vesialueisiin kuuluvia järviä ovat Bisajärvi, Bakunkärrsträsk, Fallträsk, Gumböle träsk, Jöusjärv ja Storträsk.

Suomen luonnonsuojeluliitto ja Natur och Miljö -järjestö teki ehdotuksen kansallispuiston perustamisesta Sipoonkorpeen vuonna 2006.[4] Maaliskuussa 2011 eduskunta hyväksyi lain kansallispuiston perustamisesta,[5] ja laki tuli voimaan 1. toukokuuta 2011.[6] Virallisesti se avattiin 27. elokuuta 2011.

Sipoonkorpi on ollut pitkään lähiseudun asukkaille tärkeä virkistäytymisalue, ja vuonna 2010 alueella kävi 51 000 vierailijaa. Vuonna 2017 vierailijoita oli noin 91 000, ja vuonna 2019 peräti 110 000.[7][8] Loppuvuodesta 2019 avattiin Sipoonkorpeen kulkua helpottava Sudentassu-silta, jonka uskotaan kasvattavan kävijämääriä entisestään.[9] Vuoden 2020 kävijämääräksi ilmoitettiin 204 000[1]. Lähes tuplaantuneen kävijämäärän syyksi nostettiin luonnossa virkistäytymisen suosio koronaviruspandemian aikana.[10]

RetkeilymahdollisuudetMuokkaa

Sipoonkorvessa on kaksi luontopolkua. Toinen niistä on 1,4 kilometriä pitkä Ponun perinnepostia ja toinen 4,5 kilometriä pitkä Kalkkiruukin luontopolku.

LähteetMuokkaa

  1. a b Käyntimäärät maastossa Metsähallitus. Viitattu 15.2.2021.
  2. Kansallispuisto-status lisää Sipoonkorven kiinnostavuutta Yle Helsinki. 27.8.2011. Helsinki: Yleisradio. Viitattu 28.8.2011.
  3. Sipoonkorven luonto luontoon.fi. 22.8.2011. Vantaa: Metsähallitus. Viitattu 28.8.2011.
  4. Sipoonkorven kansallispuisto on hyvä alku pääkaupunkiseudun itäosan suojelu- ja virkistysalueverkostolle 2.3.2011. Suomen luonnonsuojeluliitto. Viitattu 28.8.2011.
  5. Sipoonkorvesta Suomen kolmaskymmeneskuudes kansallispuisto 2.3.2011. Vantaa: Metsähallitus. Viitattu 28.8.2011.
  6. Laaksonen, Jouni: Retkelijän kansallispuistot, s. 27. Otava, 2015. ISBN 978-951-1-29099-5.
  7. Kahden miljoonan euron silta rakennetaan lähelle Kuusijärveä – Suunnitelmissa myös kiipeilypuisto, ravintoloita, uusi porttirakennus… Vantaan Sanomat. 6.6.2018. Viitattu 6.1.2021.
  8. Käyntimäärät maastossa Metsähallitus. Viitattu 10.6.2020.
  9. Vantaan kaupunki: Sipoonkorven kansallispuisto on yhä suositumpi Visit Vantaa. Viitattu 6.1.2021.
  10. Rita, Mikko: Koronavuosi veti pääkaupunkiseudun kansallispuistot kävijäennätykseen Yle. 26.1.2021. Viitattu 14.2.2021.

Aiheesta muuallaMuokkaa

Tämä maantieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.