Lauri Lairala

Lauri Armas Aleksanteri Lairala (27. huhtikuuta 1926 Viipuri – 7. lokakuuta 2012 Vantaa) oli suomalainen juristi ja kaupunkineuvos, joka toimi Vantaan (ent. Helsingin maalaiskunta) kunnan- ja kaupunginjohtajana vuosina 1961–1989. Lairalan lähes kolme vuosikymmentä kestäneellä johtajakaudella Vantaa muuttui maalaiskunnasta Suomen viidenneksi suurimmaksi kaupungiksi.

Lauri Lairala (oik.) Helsingin maalais­kunnan edellisen kunnan­johtajan Lauri Korpisen läksiäisissä vuonna 1961. Taustalla Erkki Kuloveden muotokuva Korpisesta.

Elämäkerta

Varhaiset vaiheet

Lairala syntyi Viipurissa varastonhoitaja Uuno Aleksander Lairalan ja Amanda Lairalan (o.s. Ukkonen) poikana. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Kotkan lyseosta 1946 ja valmistui lainopin kandidaatiksi Helsingin yliopistosta 1953. Valmistuttuaan hän työskenteli 1953–1956 siirtoväen ja rintamamiesten asuttamisesta huolehtineen maatalousministeriön asutusasiainosaston ylimääräisenä esittelijänä.

Vuonna 1957 Lairalasta tuli Helsingin maalaiskunnan kunnansihteeri, kun viran pitkäaikainen haltija Lauri Korpinen siirtyi kunnanjohtajaksi. Lairalan nelivuotisella kunnansihteerikaudella maalaiskunnan hallinto muuttui ammattimaisempaan suuntaan, ja muun muassa kunnanvaltuuston tekemät päätökset ryhdyttiin valmistelemaan huolellisemmin. Häntä luonnehdittiin pikkutarkaksi ja tunnolliseksi virkamiestyypiksi, ja siten edeltäjänsä, rehevän ja omaperäisen Lauri Korpisen vastakohdaksi.

Korpisen jäätyä eläkkeelle kunnanjohtajan virasta 1961 hänen seuraajastaan käytiin tiukka johtajanvaali. Puoluekannaltaan kokoomuslainen Lairala sai poliittisen oikeiston ja keskustan tuen, kun taas kumpikin vasemmistopuolue ajoi virkaan omaa ehdokastaan. Ensimmäisellä äänestyskierroksella Lairala ja SKDL:n ehdokas Mauno Tammisto saivat molemmat 14 ääntä ja SDP:n ehdokas Mikko Laaksonen 13 ääntä. Oikeisto puhui SDP:n Lairalan taakse lupaamalla valita uudeksi kunnansihteeriksi sosialidemokraatin, ja toisella kierroksella Lairala voitti Tammiston 18–13, valtaosan sosialidemokraateista äänestäessä tyhjää.

Kunnanjohtajana ja kaupunginjohtajana

Kunnanjohtajana Lairala alkoi johdonmukaisesti uudistaa Helsingin maalaiskunnan ilmettä kaupunkimaisempaan suuntaan. Hänen edeltäjänsä Lauri Korpinen oli suhtautunut epäillen kunnan asukasmäärän kasvattamiseen ja suurimittaiseen rakennustoimintaan. Lairala taas katsoi, että maalaiskunnan oli välttämätöntä lähteä aktiivisesti mukaan pääkaupunkiseudun kasvuun. Hän osallistui vahvalla henkilökohtaisella panoksellaan aluerakentamisen ideointiin ja toteuttamiseen. Maalaiskunnan ensimmäiset aluerakentamiskohteet 1960-luvun alussa olivat Kaivoksela ja Simonmetsä, myöhemmin Lairalan kaudella rakennettiin kaikki nykyisen Vantaan suuret lähiöt, kuten Hakunila, Havukoski, Myyrmäki ja Martinlaakso. Myös toimintaedellytysten luominen kunnassa toimiville ja sinne siirtyville yrityksille kiinnosti Lairalaa. Hänen tavoitteenaan oli vähentää riippuvuutta Helsingistä ja sitoa asukkaita kotikuntaansa lisäämällä työpaikkoja ja parantamalla palveluja.

Lairala vastusti määrätietoisesti Helsingin kaupungin ajamaa pääkaupunkiseudun kuntien yhteen liittämistä. Vielä hänen johtajakautensa alussa vuonna 1966 Vuosaari luovutettiin Helsingin kaupungille, koska maalaiskunnalla ei katsottu olevan edellytyksiä nopeasti kasvavan alueen kehittämiseen. Myöhemmin maalaiskunta asettui kuitenkin Lairalan johdolla tiukasti vastustamaan kaikkia alueluovutuksia Helsingille. Lairala katsoi että pääkaupunkiseutua on kehitettävä itsenäisten kuntien yhteistoiminnan varassa ja piti tärkeänä pääkaupunkiseudun yhteistyön kehittämistä. Hän kuului 1970-luvun alussa pääkaupunkiseudun kuntien Yhteistyötoimikunnan (YTT) perustajajäseniin yhdessä Helsingin ylipormestari Teuvo Auran, Espoon kauppalanjohtaja Teppo Tiihosen ja Kauniaisten kauppalanjohtaja Åke Almarkin kanssa. Vuonna 1974 YTT:n toimintaa jatkoi lakisääteinen Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta (YTV), jossa Lairala toimi alusta alkaen, ensin hallituksen jäsenenä vuoteen 1984 ja asiantuntijajäsenenä vuoteen 1989.

Lairalan uran huippukohtia olivat Helsingin maalaiskunnan muuttuminen Vantaan kauppalaksi 1972 ja kaupungiksi 1974. Harvaan asutun maalaiskunnan kunnanjohtajasta oli lyhyessä ajassa tullut suuren kaupungin kaupunginjohtaja. Samalla kaupunkioikeuksien myöntämistä pidettiin valtiollisena tunnustuksena sille, että Lairalan johdolla maalaiskunta oli kyennyt kasvamaan hallitusti itsenäiseksi kaupungiksi, eikä perusteita sen liittämiseksi Helsinkiin enää ollut.

Tunnustukset

Lairalalle myönnettiin Suomen kaupunkiliiton kultainen ansiomerkki 1981, ja seuraavana vuonna hän sai kaupunkineuvoksen arvon. Hän jäi eläkkeelle 1989. Vantaan kaupunki on muistanut pitkäaikaista johtajaansa omalla nimikkoaukiolla, Lauri Lairalan aukiolla, joka sijaitsee Tikkurilassa kaupungintalon vieressä.

Lähteet

Vantaan kaupunginjohtajat

Lauri Korpinen (1957–1961) | Lauri Lairala (1961–1989) | Pirjo Ala-Kapee (1989–1997) | Erkki Rantala (1997–2003)
Juhani Paajanen (2003–2011) | Jukka Peltomäki (2011) | Kari Nenonen (2012–2018) | Ritva Viljanen (2018–2023) | Pekka Timonen (2023–)