Avaa päävalikko
Tämä artikkeli käsittelee Keravan kaupunginosaa. Muista merkityksistä katso Savio (täsmennyssivu).

Savio on Keravan 6. kaupunginosa ja teollisuustaajama.selvennä Se sijaitsee Keravan Keskustan kaupunginosasta etelälounaaseen.[3][1] Saviossa asui 5 906 ihmistä (31.12.2014) ja se on Keravan toiseksi väkirikkain kaupunginosa.[2] Savion naapurikaupunginosia ovat idässä Alikerava ja pohjoisessa Sompio. Etelässä Savio rajoittuu Vantaaseen ja lännessä Tuusulaan.

Savio
Savion rautatieasema
Savion rautatieasema
Kaupunki Kerava
Kaupunginosa nro 6 [1]
Väkiluku 5 906 [2] (31.12.2014)
Osa-alueet Koivikko
Kannisto
Savio
Postinumerot 04260

Savio sijaitsee Helsingin–Riihimäen rautatien varrella 26 kilometriä Helsingistä pohjoiseen. Savion rautatieasema on pääkaupunkiseudun lähiliikenteen käytössä, ja sillä pysähtyvät K-junat ruuhka-aikoina 10 minuutin välein sekä hiljaisina aikoina N- ja T-junat. Asukasluku vuonna 2004 oli 5 856. Melko väljästi rakennetulla alueella on kerrostaloja ja pienkerrostaloja sekä rivi- ja omakotitaloja. Ympäristö on vehreää, ja alueella on runsaasti kevyen liikenteen väyliä. Palveluita ovat mm. lähikauppa, kioski, rautatieasema, eläinlääkäri, asiamiesposti, kampaamoja, pizzeria, baari, apteekki, kuntosali, fysikaalinen hoitolaitos, koulu, päiväkoteja, urheilukenttä ja vapaaehtoinen palokunta.


Helsingin ja Hämeenlinnan välisen rautatien avaaminen 1862 toi alueelle teollisuutta. Nykyisin teollisuus on keskittynyt radan itäpuolelle, jossa toimivat muun muassa Sinebrychoff, Ifolor ja Sairaalapesula. Aseman itäpuolella on Klondyke-talo, suuri tiiliverhoiltu entinen teollisuusrakennus, jonka 30 000 kerrosneliömetrissä toimii nykyään lukuisia eri yrityksiä ja mm. kaksi salibandykenttää. Paikalla sijaitsi Suomen ensimmäinen tiilitehdas noin vuodesta 1860 alkaen ja ensimmäinen sementtitehdas vuodesta 1869. Nykyisen rakennuksen ensimmäiset osat valmistuivat 1913 ensimmäiseen maailmansotaan jalkineita valmistaneen nahkatehtaan käyttöön. 19251985 rakennuksessa toimi kumitehdas, jonka toimintaa ylläpiti myöhemmin Nokia. Keravan kaupunki vuokrasi tiloja taidemuseon käyttöön 1990. 19901994 Klondyke-talossa toimi Renny Harlinin omistama Planet Fun Fun.

Uudenmaan liiton maakuntahallitus valitsi Savion vuoden uusmaalaiseksi kyläksi 2003.

LähteetMuokkaa

  1. a b Keravan karttapalvelu (Layer list -valikosta "Kaupunginosat" ja "Palvelukohteet") Keravan kaupunki, Paikkatietopalvelut. Viitattu 15.7.2017.
  2. a b Tilastokirja 2014 (sivut 15-18) Keravan kaupunki. Viitattu 15.7.2017.
  3. Kaupunginosat (Kerava-info) Keravan kaupunki. Viitattu 15.7.2017.

Aiheesta muuallaMuokkaa