Avaa päävalikko

Luettelo Suomen ruotsin- ja kaksikielisistä kunnista

Wikimedia-luetteloartikkeli

Suomen kielilain mukaan kunta on kaksikielinen, mikäli kielivähemmistön koko on vähintään 3 000 henkeä tai 8 prosenttia kunnan väkiluvusta, tai jos valtioneuvosto jonkin kunnan valtuuston esityksestä päättää julistaa kunnan kaksikieliseksi. Kunta ei muutu yksikieliseksi, ellei vähemmistön osuus laske alle 6 prosentin. Kaksikielisissä kunnissa enemmistön kielenä voi olla suomi tai ruotsi.

Ahvenanmaan kaikki kunnat ovat kuitenkin yksikielisiä ja ruotsinkielisiä kielisuhteista riippumatta. Myös saamenkielisillä alueilla voivat kunnat olla kaksi- tai monikielisiä (kielinä suomi tai jokin saamen kieli). Saamelaiskieliin liittyvää kaksikielisyyttä ei ole säädetty kielilaissa, mutta saamelaiskielten asema on turvattu saamen kielilailla.

Vähemmistökielen osuuden on pudottava alle kuuden prosentin, että kunta muuttuisi yksikieliseksi. Kunta voi kuitenkin halutessaan pysyä kaksikielisenä vähemmistökielen osuuden pudotessa alle kuuden prosentin. Lohja on ainoa kunta, joka on käyttänyt tätä poikkeusmahdollisuutta. 3 000 hengen sääntö otettiin käyttöön, kun ruotsinkielisten osuus Turussa putosi alle kuuden prosentin (heitä on noin 9 800 henkeä, 5,4 %). Tällä hetkellä 3 000 hengen sääntö on voimassa myös Helsingissä (noin 36 300 henkeä, 5,7 %) ja Vantaalla (noin 5 700 henkeä, 2,7 %). Muualla kaksikielisyys määräytyy prosenttiosuuden mukaan.

Kuntien kielellinen asema 2013–2022Muokkaa

 
  Yksikielisesti suomenkieliset kunnat
  Kaksikieliset kunnat, joissa suomi on enemmistökielenä
  Kaksikieliset kunnat, joissa ruotsi on enemmistökielenä
  Yksikielisesti ruotsinkieliset kunnat
  Suomenkieliset kunnat, joissa saamelaiskielillä on virallinen asema.

Valtioneuvosto säätää asetuksella kuntien kielellisen aseman aina kymmenvuotiskaudeksi kerrallaan.[1] Aiemmin ruotsinkielisestä Närpiön kunnasta tuli kaksikielinen vuoden 2016 alusta lukien.[2] Seuraavassa on kuntien kielisuhteet 1. tammikuuta 2013 alkaneella jaksolla.[3]

Kuntien kielellisen aseman muutoksetMuokkaa

1933Muokkaa

[4]

1943Muokkaa

[5]

  • Karjaa ja Pernaja muuttuivat yksikielisesti ruotsinkielisistä kunnista kaksikielisiksi niin, että enemmistön kieli on ruotsi.
  • Lapinjärven kielienemmistö muuttui ruotsinkielisestä suomenkieliseksi.
  • Iniö muuttui kaksikielisestä ruotsalaisenemmistöisestä kunnasta yksikielisesti ruotsinkieliseksi kunnaksi.
  • Tuusula muuttui kaksikielisestä suomalaisenemmistöisestä kunnasta yksikielisesti suomenkieliseksi kunnaksi.

1953Muokkaa

[6]

  • Korppoo, Mustasaari ja Sipoo muuttuivat yksikielisesti ruotsinkielisistä kunnista kaksikielisiksi niin, että enemmistön kieli on ruotsi.
  • Espoon kielienemmistö muuttui ruotsinkielisestä suomenkieliseksi.
  • Kerava ja Lohja muuttuivat kaksikielisistä suomalaisenemmistöisistä kunnista yksikielisesti suomenkielisiksi kunniksi.

1963Muokkaa

1973Muokkaa

[8]

1983Muokkaa

[9]

1993Muokkaa

2003Muokkaa

[11]

  • Houtskari ja Maksamaa muuttuivat yksikielisesti ruotsinkielisistä kunnista kaksikielisiksi niin, että enemmistön kieli on ruotsi.
  • Lohja jäi seuraavaksi kymmenvuotiskaudeksi edelleen kaksikieliseksi kunnaksi enemmistön kielenään suomi.
  • Sipoon kielienemmistö muuttui ruotsinkielisestä suomenkieliseksi.

2015Muokkaa

  • Korsnäs ja Luoto muuttuivat yksikielisesti ruotsinkielisistä kunnista kaksikielisiksi niin, että enemmistön kieli on ruotsi.[11]

2016Muokkaa

  • Närpiö muuttui yksikielisesti ruotsinkielisestä kunnasta kaksikieliseksi niin, että enemmistön kieli on ruotsi.[11]

Aakkosellinen luettelo kaksi- tai yksikielisistä ruotsinkielisistä kunnistaMuokkaa

Ruotsinkielisten suhteellinen osuus vuonna 2017 kunnittain ja ruotsinkielisten lukumäärältään suurimmat kunnat sisältäen myös Ahvenanmaan kunnat.[12]

  • Kielikoodit
    • R = yksikieliset ruotsinkieliset
    • R/S = enemmistö ruotsinkielisiä
    • S/R = enemmistö suomenkielisiä
Suomenkielinen nimi Ruotsinkielinen nimi Valtakielet Ruotsinkielisiä (%) Ruotsinkielisiä (as.) Maakunta
Brändö Brändö R 72,6 328 Ahvenanmaa
Eckerö Eckerö R 89,7 850 Ahvenanmaa
Espoo Esbo S/R 7,2 20 077 Uusimaa
Finström Finström R 89,8 2 317 Ahvenanmaa
Föglö Föglö R 84,2 448 Ahvenanmaa
Geta Geta R 86,9 430 Ahvenanmaa
Hammarland Hammarland R 89,7 1 387 Ahvenanmaa
Hanko Hangö S/R 42,8 3 644 Uusimaa
Helsinki Helsingfors S/R 5,7 36 361 Uusimaa
Inkoo Ingå R/S 52,9 2 897 Uusimaa
Jomala Jomala R 89,1 4 327 Ahvenanmaa
Kaskinen Kaskö S/R 29,9 381 Pohjanmaan maakunta
Kauniainen Grankulla S/R 33,8 3 250 Uusimaa
Kemiönsaari Kimitoön R/S 68,5 4 652 Varsinais-Suomen maakunta
Kirkkonummi Kyrkslätt S/R 16,6 6 519 Uusimaa
Kokkola Karleby S/R 12,6 6 020 Keski-Pohjanmaan maakunta
Korsnäs Korsnäs R/S 85,8 1 848 Pohjanmaan maakunta
Kristiinankaupunki Kristinestad R/S 54,6 3 625 Pohjanmaan maakunta
Kruunupyy Kronoby R/S 78,4 5 123 Pohjanmaan maakunta
Kumlinge Kumlinge R 85,4 268 Ahvenanmaa
Kökar Kökar R 87,7 207 Ahvenanmaa
Lapinjärvi Lappträsk S/R 31,2 843 Uusimaa
Lemland Lemland R 92,1 1 867 Ahvenanmaa
Lohja Lojo S/R 3,5 1 643 Uusimaa
Loviisa Lovisa S/R 40,8 6 150 Uusimaa
Lumparland Lumparland R 86,6 342 Ahvenanmaa
Luoto Larsmo R/S 91,8 4 831 Pohjanmaan maakunta
Maalahti Malax R/S 85,5 4 685 Pohjanmaan maakunta
Maarianhamina Mariehamn R 84,2 9 830 Ahvenanmaa
Mustasaari Korsholm R/S 68,9 13 359 Pohjanmaan maakunta
Myrskylä Mörskom S/R 9,2 181 Uusimaa
Närpiö Närpes R/S 80,4 7 642 Pohjanmaan maakunta
Parainen Pargas R/S 55,4 8 463 Varsinais-Suomen maakunta
Pedersören kunta Pedersöre R/S 89,3 9 895 Pohjanmaan maakunta
Pietarsaari Jakobstad R/S 56,2 10 882 Pohjanmaan maakunta
Porvoo Borgå S/R 29,4 14 768 Uusimaa
Pyhtää Pyttis S/R 7,6 401 Kymenlaakso
Raasepori Raseborg R/S 64,7 18 020 Uusimaa
Saltvik Saltvik R 91,9 1 721 Ahvenanmaa
Sipoo Sibbo S/R 32,6 6 615 Uusimaa
Siuntio Sjundeå S/R 28,5 1 754 Uusimaa
Sottunga Sottunga R 93,5 88 Ahvenanmaa
Sund Sund R 88,9 916 Ahvenanmaa
Turku Åbo S/R 5,4 10 310 Varsinais-Suomen maakunta
Uusikaarlepyy Nykarleby R/S 86,7 6 518 Pohjanmaan maakunta
Vaasa Vasa S/R 22,8 15 395 Pohjanmaan maakunta
Vantaa Vanda S/R 2,5 5 594 Uusimaa
Vårdö Vårdö R 88,1 379 Ahvenanmaa
Vöyri Vörå R/S 81,1 5 363 Pohjanmaan maakunta

Suomen entiset ruotsinkieliset tai kaksikieliset kunnatMuokkaa

Perässä on mainittu kunnan kielisuhteet lakkautushetkellä.

  • Alaveteli (liitetty Kruunupyyhyn 1969): ruotsinkielinen
  • Bergö (liitetty Maalahteen 1973): ruotsinkielinen
  • Björköby (liitetty Mustasaareen 1973): ruotsinkielinen
  • Bromarv (jaettu Hangon ja Tenholan kesken 1977): kaksikielinen, enemmistökielenä ruotsi
  • Degerby (liitetty Inkooseen 1946): ruotsinkielinen
  • Dragsfjärd (yhdistetty Kemiön ja Västanfjärdin kanssa Kemiönsaareksi 2009): kaksikielinen, enemmistökielenä ruotsi
  • Haaga (liitetty Helsinkiin 1946): kaksikielinen, enemmistökielenä suomi
  • Hiittinen (liitetty Dragsfjärdiin 1969): kaksikielinen, enemmistökielenä ruotsi
  • Houtskari (yhdistetty Iniön, Korppoon, Nauvon ja Paraisten kanssa Länsi-Turunmaaksi 2009): kaksikielinen, enemmistökielenä ruotsi
  • Huopalahti (liitetty Helsinkiin 1946): kaksikielinen, enemmistökielenä suomi
  • Iniö (yhdistetty Houtskarin, Korppoon, Nauvon ja Paraisten kanssa Länsi-Turunmaaksi 2009): kaksikielinen, enemmistökielenä ruotsi
  • Jepua (liitetty Uuteenkaarlepyyhyn 1975): kaksikielinen, enemmistökielenä ruotsi
  • Kaarlela (liitetty Kokkolaan 1977): kaksikielinen, enemmistökielenä suomi
  • Karjaa (yhdistetty Pohjan ja Tammisaaren kanssa Raaseporiksi 2009): kaksikielinen, enemmistökielenä ruotsi
  • Karjaan maalaiskunta (liitetty Karjaaseen 1969): kaksikielinen, enemmistökielenä ruotsi
  • Kemiö (yhdistetty Dragsfjärdin ja Västanfjärdin kanssa Kemiönsaareksi 2009): kaksikielinen, enemmistökielenä ruotsi
  • Koivulahti (liitetty Mustasaareen 1973): ruotsinkielinen
  • Korppoo (yhdistetty Houtskarin, Iniön, Nauvon ja Paraisten kanssa Länsi-Turunmaaksi 2009): kaksikielinen, enemmistökielenä ruotsi
  • Kulosaari (liitetty Helsinkiin 1946): kaksikielinen, ei tietoa enemmistökielestä
  • Lapväärtti (liitetty Kristiinankaupunkiin 1973): kaksikielinen, enemmistökielenä ruotsi
  • Liljendal (liitetty suomienemmistöiseen Loviisaan 2010): kaksikielinen, enemmistökielenä ruotsi
  • Lohjan kunta (yhdistetty yksikielisesti suomenkielisen Lohjan kaupungin kanssa uudeksi, kaksikieliseksi Lohjan kaupungiksi 1997): kaksikielinen, enemmistökielenä suomi
  • Maksamaa (yhdistetty Vöyrin kanssa Vöyri-Maksamaaksi 2007): kaksikielinen, enemmistökielenä ruotsi
  • Munsala (liitetty Uuteenkaarlepyyhyn 1975): ruotsinkielinen
  • Nauvo (yhdistetty Houtskarin, Iniön, Korppoon ja Paraisten kanssa Länsi-Turunmaaksi 2009): kaksikielinen, enemmistökielenä ruotsi
  • Oravainen (yhdistetty Vöyri-Maksamaan kanssa Vöyriksi 2011): kaksikielinen, enemmistökielenä ruotsi
  • Oulunkylä (liitetty Helsinkiin 1946): kaksikielinen, enemmistökielenä suomi
  • Vanha Parainen (yhdistetty Houtskarin, Iniön, Korppoon, Nauvon ja Paraisten kanssa Länsi-Turunmaaksi 2009): kaksikielinen, enemmistökielenä ruotsi
  • Paraisten maalaiskunta (liitetty Paraisiin 1967): kaksikielinen, enemmistökielenä ruotsi
  • Pernaja (liitetty suomienemmistöiseen Loviisaan 2010): kaksikielinen, enemmistökielenä ruotsi
  • Petolahti (liitetty Maalahteen 1973): ruotsinkielinen
  • Pirttikylä (liitetty Närpiöön 1973): ruotsinkielinen
  • Pohja (yhdistetty Karjaan ja Tammisaaren kanssa ruotsienemmistöiseksi Raaseporiksi 2009): kaksikielinen, enemmistökielenä suomi
  • Porvoon maalaiskunta (yhdistetty Porvoon kaupungin kanssa uudeksi Porvoon kaupungiksi 1997): kaksikielinen, enemmistökielenä suomi
  • Purmo (liitetty Pietarsaaren maalaiskuntaan 1977): ruotsinkielinen
  • Raippaluoto (liitetty Mustasaareen 1973): ruotsinkielinen
  • Ruotsinpyhtää (liitetty Loviisaan 2010): kaksikielinen, enemmistökielenä suomi
  • Siipyy (liitetty Kristiinankaupunkiin 1973): kaksikielinen, enemmistökielenä ruotsi
  • Snappertuna (liitetty Tammisaareen, pieni osa Karjaaseen 1977): ruotsinkielinen
  • Sulva (jaettu Mustasaaren ja Vaasan kesken 1973): ruotsinkielinen
  • Särkisalo (liitetty yksikielisesti suomenkieliseen Saloon 2009): kaksikielinen, enemmistökielenä suomi
  • Tammisaaren maalaiskunta (liitetty Tammisaareen 1977): kaksikielinen, enemmistökielenä ruotsi
  • Tammisaari (yhdistetty Karjaan ja Pohjan kanssa Raaseporiksi 2009): kaksikielinen, enemmistökielenä ruotsi
  • Teerijärvi (liitetty Kruunupyyhyn 1969): ruotsinkielinen
  • Tenhola (liitetty Tammisaareen 1993): kaksikielinen, enemmistökielenä ruotsi
  • Tiukka (liitetty Kristiinankaupunkiin 1973): kaksikielinen, enemmistökielenä ruotsi
  • Uudenkaarlepyyn maalaiskunta (liitetty Uuteenkaarlepyyhyn 1975): ruotsinkielinen
  • Västanfjärd (yhdistetty Dragsfjärdin ja Kemiön kanssa Kemiönsaareksi 2009): kaksikielinen, enemmistökielenä ruotsi
  • Vöyri-Maksamaa (yhdistetty Oravaisten kanssa Vöyriksi 2011): kaksikielinen, enemmistökielenä ruotsi
  • Ylimarkku (liitetty Närpiöön 1973): ruotsinkielinen
  • Ähtävä (liitetty Pietarsaaren maalaiskuntaan 1977): ruotsinkielinen
  • Öja (liitetty Kaarlelaan 1969): ruotsinkielinen

Seuraavat kaksikielisiin kuntiin liitetyt kunnat olivat yksikielisesti suomenkielisiä:

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa