Luettelo Suomen ruotsin- ja kaksikielisistä kunnista

Wikimedia-luetteloartikkeli

Suomen kielilain mukaan kunta on kaksikielinen, mikäli kielivähemmistön koko on vähintään 3 000 henkeä tai 8 prosenttia kunnan väkiluvusta, tai jos valtioneuvosto jonkin kunnan valtuuston esityksestä päättää julistaa kunnan kaksikieliseksi. Kunta ei muutu yksikieliseksi, ellei vähemmistön osuus laske alle 6 prosentin. Kaksikielisissä kunnissa enemmistön kielenä voi olla suomi tai ruotsi.

Ahvenanmaan kaikki kunnat ovat kuitenkin yksikielisiä ja ruotsinkielisiä kielisuhteista riippumatta. Myös saamenkielisillä alueilla voivat kunnat olla kaksi- tai monikielisiä (kielinä suomi tai jokin saamen kieli). Saamelaiskieliin liittyvää kaksikielisyyttä ei ole säädetty kielilaissa, mutta saamelaiskielten asema on turvattu saamen kielilailla.

Vähemmistökielen osuuden on pudottava alle kuuden prosentin, että kunta muuttuisi yksikieliseksi. Kunta voi kuitenkin halutessaan pysyä kaksikielisenä vähemmistökielen osuuden pudotessa alle kuuden prosentin. Lohja on ainoa kunta, joka on käyttänyt tätä poikkeusmahdollisuutta. 3 000 hengen sääntö otettiin käyttöön, kun ruotsinkielisten osuus Turussa putosi alle kuuden prosentin (heitä on noin 9 800 henkeä, 5,4 %). Tällä hetkellä 3 000 hengen sääntö on voimassa myös Helsingissä (noin 36 300 henkeä, 5,7 %) ja Vantaalla (noin 5 700 henkeä, 2,7 %). Muualla kaksikielisyys määräytyy prosenttiosuuden mukaan.

Kuntien kielellinen asema 2023–2032

muokkaa
 
  Yksikielisesti suomenkieliset kunnat
  Kaksikieliset kunnat, joissa suomi on enemmistökielenä
  Kaksikieliset kunnat, joissa ruotsi on enemmistökielenä
  Yksikielisesti ruotsinkieliset kunnat
  Suomenkieliset kunnat, joissa saamelaiskielillä on virallinen asema.

Valtioneuvosto säätää asetuksella kuntien kielellisen aseman aina kymmenvuotiskaudeksi kerrallaan.[1] Seuraavassa on kuntien kielisuhteet 1. tammikuuta 2023 alkaneella jaksolla.[2]

Kuntien kielellisen aseman muutokset

muokkaa

[3]

[4]

  • Karjaa ja Pernaja muuttuivat yksikielisesti ruotsinkielisistä kunnista kaksikielisiksi niin, että enemmistön kieli on ruotsi.
  • Lapinjärven kielienemmistö muuttui ruotsinkielisestä suomenkieliseksi.
  • Iniö muuttui kaksikielisestä ruotsalaisenemmistöisestä kunnasta yksikielisesti ruotsinkieliseksi kunnaksi.
  • Tuusula muuttui kaksikielisestä suomalaisenemmistöisestä kunnasta yksikielisesti suomenkieliseksi kunnaksi.

[5]

  • Korppoo, Mustasaari ja Sipoo muuttuivat yksikielisesti ruotsinkielisistä kunnista kaksikielisiksi niin, että enemmistön kieli on ruotsi.
  • Espoon kielienemmistö muuttui ruotsinkielisestä suomenkieliseksi.
  • Kerava ja Lohja muuttuivat kaksikielisistä suomalaisenemmistöisistä kunnista yksikielisesti suomenkielisiksi kunniksi.

[7]

1977

  • Tenhola muuttui kuntaliitoksen myötä yksikielisesti ruotsinkielisestä kunnasta kaksikieliseksi niin, että enemmistön kieli on ruotsi.lähde?

[8]

  • Iniö, Maalahti ja Västanfjärd muuttuivat yksikielisesti ruotsinkielisistä kunnista kaksikielisiksi niin, että enemmistön kieli on ruotsi.[9]

1997

  • Lohja muuttui kuntaliitoksen myötä yksikielisesti suomenkielisestä kunnasta kaksikieliseksi niin, että enemmistön kieli on suomi.lähde?

[10]

  • Houtskari ja Maksamaa muuttuivat yksikielisesti ruotsinkielisistä kunnista kaksikielisiksi niin, että enemmistön kieli on ruotsi.
  • Lohja jäi seuraavaksi kymmenvuotiskaudeksi edelleen kaksikieliseksi kunnaksi enemmistön kielenään suomi.
  • Sipoon kielienemmistö muuttui ruotsinkielisestä suomenkieliseksi.

[11]

  • Lohja jäi seuraavaksi kymmenvuotiskaudeksi edelleen kaksikieliseksi kunnaksi enemmistön kielenään suomi.

2015

  • Korsnäs ja Luoto muuttuivat yksikielisesti ruotsinkielisistä kunnista kaksikielisiksi niin, että enemmistön kieli on ruotsi.[10]

2016

  • Närpiö, Ahvenanmaan ulkopuolisen Suomen viimeinen yksikielisesti ruotsinkielinen kunta, muuttui yksikielisesti ruotsinkielisestä kunnasta kaksikieliseksi niin, että enemmistön kieli on ruotsi.[10][12]

[2]

  • Lohja jäi seuraavaksi kymmenvuotiskaudeksi edelleen kaksikieliseksi kunnaksi enemmistön kielenään suomi.
  • Korsnäs, Luoto ja Närpiö jäivät seuraavaksi kymmenvuotiskaudeksi edelleen kaksikielisiksi kunniksi enemmistön kielenään ruotsi.

Aakkosellinen luettelo kaksi- tai yksikielisistä ruotsinkielisistä kunnista

muokkaa

Ruotsinkielisten suhteellinen osuus vuonna 2023 kunnittain ja ruotsinkielisten lukumäärältään suurimmat kunnat sisältäen myös Ahvenanmaan kunnat.[13][14]

  • Kielikoodit
    • R = yksikieliset ruotsinkieliset
    • R/S = enemmistö ruotsinkielisiä
    • S/R = enemmistö suomenkielisiä
Suomenkielinen nimi Ruotsinkielinen nimi Valtakielet Ruotsinkielisiä (%) Ruotsinkielisiä (as.) Maakunta
Brändö Brändö R 69,5 303 Ahvenanmaa
Eckerö Eckerö R 86,8 818 Ahvenanmaa
Espoo Esbo S/R 6,4 20 199 Uusimaa
Finström Finström R 90,1 2 351 Ahvenanmaa
Föglö Föglö R 84,2 448 Ahvenanmaa
Geta Geta R 83,5 425 Ahvenanmaa
Hammarland Hammarland R 89,9 1 479 Ahvenanmaa
Hanko Hangö S/R 42,3 3 264 Uusimaa
Helsinki Helsingfors S/R 5,5 36 844 Uusimaa
Inkoo Ingå R/S 51,6 2 774 Uusimaa
Jomala Jomala R 87,5 4 985 Ahvenanmaa
Kaskinen Kaskö S/R 27,5 332 Pohjanmaa
Kauniainen Grankulla S/R 30,4 3 124 Uusimaa
Kemiönsaari Kimitoön R/S 66,2 4 281 Varsinais-Suomi
Kirkkonummi Kyrkslätt S/R 14,8 6 099 Uusimaa
Kokkola Karleby S/R 12,0 5 816 Keski-Pohjanmaa
Korsnäs Korsnäs R/S 83,7 1 686 Pohjanmaa
Kristiinankaupunki Kristinestad R/S 52,9 3 281 Pohjanmaa
Kruunupyy Kronoby R/S 76,0 4 839 Pohjanmaa
Kumlinge Kumlinge R 84,8 246 Ahvenanmaa
Kökar Kökar R 87,1 196 Ahvenanmaa
Lapinjärvi Lappträsk S/R 30,0 735 Uusimaa
Lemland Lemland R 91,3 1 941 Ahvenanmaa
Lohja Lojo S/R 3,5 1 576 Uusimaa
Loviisa Lovisa S/R 39,0 5 641 Uusimaa
Lumparland Lumparland R 84,7 310 Ahvenanmaa
Luoto Larsmo R/S 91,5 5 347 Pohjanmaa
Maalahti Malax R/S 84,8 4 625 Pohjanmaa
Maarianhamina Mariehamn R 81,5 9 627 Ahvenanmaa
Mustasaari Korsholm R/S 68,2 13 470 Pohjanmaa
Myrskylä Mörskom S/R 9,3 159 Uusimaa
Närpiö Närpes R/S 74,0 7 120 Pohjanmaa
Parainen Pargas R/S 54,1 8 114 Varsinais-Suomi
Pedersören kunta Pedersöre R/S 88,4 9 924 Pohjanmaa
Pietarsaari Jakobstad R/S 54,1 10 535 Pohjanmaa
Porvoo Borgå S/R 27,8 14 281 Uusimaa
Pyhtää Pyttis S/R 6,8 343 Kymenlaakso
Raasepori Raseborg R/S 63,6 17 311 Uusimaa
Saltvik Saltvik R 90,5 1 621 Ahvenanmaa
Sipoo Sibbo S/R 28,1 6 348 Uusimaa
Siuntio Sjundeå S/R 26,3 1 618 Uusimaa
Sottunga Sottunga R 93,0 107 Ahvenanmaa
Sund Sund R 88,0 876 Ahvenanmaa
Turku Åbo S/R 5,4 10 981 Varsinais-Suomi
Uusikaarlepyy Nykarleby R/S 83,7 6 278 Pohjanmaa
Vaasa Vasa S/R 23,2 16 017 Pohjanmaa
Vantaa Vanda S/R 2,2 5 386 Uusimaa
Vårdö Vårdö R 83,4 393 Ahvenanmaa
Vöyri Vörå R/S 80,9 5 091 Pohjanmaa

Suomen entiset ruotsinkieliset tai kaksikieliset kunnat

muokkaa

Perässä on mainittu kunnan kielisuhteet lakkautushetkellä.

  • Alaveteli (liitetty Kruunupyyhyn 1969): ruotsinkielinen
  • Bergö (liitetty Maalahteen 1973): ruotsinkielinen
  • Björköby (liitetty Mustasaareen 1973): ruotsinkielinen
  • Bromarv (jaettu Hangon ja Tenholan kesken 1977): kaksikielinen, enemmistökielenä ruotsi
  • Degerby (liitetty Inkooseen 1946): ruotsinkielinen
  • Dragsfjärd (yhdistetty Kemiön ja Västanfjärdin kanssa Kemiönsaareksi 2009): kaksikielinen, enemmistökielenä ruotsi
  • Haaga (liitetty Helsinkiin 1946): kaksikielinen, enemmistökielenä suomi
  • Hiittinen (liitetty Dragsfjärdiin 1969): kaksikielinen, enemmistökielenä ruotsi
  • Houtskari (yhdistetty Iniön, Korppoon, Nauvon ja Paraisten kanssa Länsi-Turunmaaksi 2009): kaksikielinen, enemmistökielenä ruotsi
  • Huopalahti (liitetty Helsinkiin 1946): kaksikielinen, enemmistökielenä suomi
  • Iniö (yhdistetty Houtskarin, Korppoon, Nauvon ja Paraisten kanssa Länsi-Turunmaaksi 2009): kaksikielinen, enemmistökielenä ruotsi
  • Jepua (liitetty Uuteenkaarlepyyhyn 1975): kaksikielinen, enemmistökielenä ruotsi
  • Kaarlela (liitetty Kokkolaan 1977): kaksikielinen, enemmistökielenä suomi
  • Karjaa (yhdistetty Pohjan ja Tammisaaren kanssa Raaseporiksi 2009): kaksikielinen, enemmistökielenä ruotsi
  • Karjaan maalaiskunta (liitetty Karjaaseen 1969): kaksikielinen, enemmistökielenä ruotsi
  • Kemiö (yhdistetty Dragsfjärdin ja Västanfjärdin kanssa Kemiönsaareksi 2009): kaksikielinen, enemmistökielenä ruotsi
  • Koivulahti (liitetty Mustasaareen 1973): ruotsinkielinen
  • Korppoo (yhdistetty Houtskarin, Iniön, Nauvon ja Paraisten kanssa Länsi-Turunmaaksi 2009): kaksikielinen, enemmistökielenä ruotsi
  • Kulosaari (liitetty Helsinkiin 1946): kaksikielinen, enemmistökielenä ruotsi
  • Lapväärtti (liitetty Kristiinankaupunkiin 1973): kaksikielinen, enemmistökielenä ruotsi
  • Liljendal (liitetty suomienemmistöiseen Loviisaan 2010): kaksikielinen, enemmistökielenä ruotsi
  • Lohjan kunta (yhdistetty yksikielisesti suomenkielisen Lohjan kaupungin kanssa uudeksi, kaksikieliseksi Lohjan kaupungiksi 1997): kaksikielinen, enemmistökielenä suomi
  • Maksamaa (yhdistetty Vöyrin kanssa Vöyri-Maksamaaksi 2007): kaksikielinen, enemmistökielenä ruotsi
  • Munsala (liitetty Uuteenkaarlepyyhyn 1975): ruotsinkielinen
  • Nauvo (yhdistetty Houtskarin, Iniön, Korppoon ja Paraisten kanssa Länsi-Turunmaaksi 2009): kaksikielinen, enemmistökielenä ruotsi
  • Oravainen (yhdistetty Vöyri-Maksamaan kanssa Vöyriksi 2011): kaksikielinen, enemmistökielenä ruotsi
  • Oulunkylä (liitetty Helsinkiin 1946): kaksikielinen, enemmistökielenä suomi
  • Vanha Parainen (yhdistetty Houtskarin, Iniön, Korppoon ja Nauvon kanssa Länsi-Turunmaaksi 2009): kaksikielinen, enemmistökielenä ruotsi
  • Paraisten maalaiskunta (liitetty Paraisiin 1967): kaksikielinen, enemmistökielenä ruotsi
  • Pernaja (liitetty suomienemmistöiseen Loviisaan 2010): kaksikielinen, enemmistökielenä ruotsi
  • Petolahti (liitetty Maalahteen 1973): ruotsinkielinen
  • Pirttikylä (liitetty Närpiöön 1973): ruotsinkielinen
  • Pohja (yhdistetty Karjaan ja Tammisaaren kanssa ruotsienemmistöiseksi Raaseporiksi 2009): kaksikielinen, enemmistökielenä suomi
  • Porvoon maalaiskunta (yhdistetty Porvoon kaupungin kanssa uudeksi Porvoon kaupungiksi 1997): kaksikielinen, enemmistökielenä suomi
  • Purmo (liitetty Pietarsaaren maalaiskuntaan 1977): ruotsinkielinen
  • Raippaluoto (liitetty Mustasaareen 1973): ruotsinkielinen
  • Ruotsinpyhtää (liitetty Loviisaan 2010): kaksikielinen, enemmistökielenä suomi
  • Siipyy (liitetty Kristiinankaupunkiin 1973): kaksikielinen, enemmistökielenä ruotsi
  • Snappertuna (liitetty Tammisaareen, pieni osa Karjaaseen 1977): ruotsinkielinen
  • Sulva (jaettu Mustasaaren ja Vaasan kesken 1973): ruotsinkielinen
  • Särkisalo (liitetty yksikielisesti suomenkieliseen Saloon 2009): kaksikielinen, enemmistökielenä suomi
  • Tammisaaren maalaiskunta (liitetty Tammisaareen 1977): kaksikielinen, enemmistökielenä ruotsi
  • Tammisaari (yhdistetty Karjaan ja Pohjan kanssa Raaseporiksi 2009): kaksikielinen, enemmistökielenä ruotsi
  • Teerijärvi (liitetty Kruunupyyhyn 1969): ruotsinkielinen
  • Tenhola (liitetty Tammisaareen 1993): kaksikielinen, enemmistökielenä ruotsi
  • Tiukka (liitetty Kristiinankaupunkiin 1973): kaksikielinen, enemmistökielenä ruotsi
  • Uudenkaarlepyyn maalaiskunta (liitetty Uuteenkaarlepyyhyn 1975): ruotsinkielinen
  • Västanfjärd (yhdistetty Dragsfjärdin ja Kemiön kanssa Kemiönsaareksi 2009): kaksikielinen, enemmistökielenä ruotsi
  • Vöyri-Maksamaa (yhdistetty Oravaisten kanssa Vöyriksi 2011): kaksikielinen, enemmistökielenä ruotsi
  • Ylimarkku (liitetty Närpiöön 1973): ruotsinkielinen
  • Ähtävä (liitetty Pietarsaaren maalaiskuntaan 1977): ruotsinkielinen
  • Öja (liitetty Kaarlelaan 1969): ruotsinkielinen

Seuraavat kaksikielisiin kuntiin liitetyt kunnat olivat yksikielisesti suomenkielisiä:

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa