Luettelo osakuntaliitoksista Suomessa
Wikimedia-luetteloartikkeli
Tämä artikkeli on epätäydellinen luettelo osakuntaliitoksista Suomessa. Osakuntaliitos tarkoittaa alueliitosta, jossa kunnasta liitetään alueita johonkin toiseen kuntaan. Alueliitoksen jälkeen molemmat kunnat jatkavat toimintaansa. Luettelossa on mainittu myös sellaiset kuntaliitokset, joissa kunta on lakkautettu kokonaan ja sen alueet jaettu kahden tai useamman kunnan kesken. Lisäksi luettelon alkupuolella on tapauksia, joissa on perustettu uusi kunta yhden tai useamman kunnan alueista.
Luettelossa nuolen (→) vasemmalla puolella ovat kunnat, joista on liitetty alueita nuolen oikealla puolella olevaan kuntaan. Lisäksi on mainittu liitetyn alueen väkiluku. Vuoteen 1940 asti kyseessä ovat seurakuntajaon muutokset ja vuodesta 1941 alkaen kuntajaon muutokset. Tiedot on otettu Tilastokeskuksen Internetiin digitoimista julkaisuista vuoteen 2004 asti. Myöhemmät tiedot ovat peräisin Tilastokeskuksen Internet-sivuilta. Luettelossa ei ole mukana sellaisia osakuntaliitoksia, joissa siirretyt alueet ovat olleet asumattomia. Lähteissä on usein mainittu myös muunlaisia aluejärjestelyjä kuin osakuntaliitoksia, mutta tähän on poimittu vain osakuntaliitokset.
Seurakuntajaon muutokset vuoteen 1940 muokkaa
1916 muokkaa
Vuonna 1916 tehtiin seuraavat muutokset seurakuntajaossa:[1]
- Kajaanin maaseurakunta → Vuolijoki, 578 asukasta (Vuottolahden kylä[1])
1917 muokkaa
Vuonna 1917 tehtiin seuraavat muutokset seurakuntajaossa:[2]
- Hausjärvi → Hyvinkää, 2 500 asukasta
- Ikaalisten maalaiskunta → Parkano, 448 asukasta
- Uusikirkko Tl → Laitila, 289 asukasta
1918 muokkaa
Vuonna 1918 tehtiin seuraavat muutokset seurakuntajaossa:[2]
- Heinävesi → Enonkoski, 138 asukasta
- Heinävesi → Savonranta, 301 asukasta
- Messukylä → Tampere, 1 685 asukasta
- Sortavalan maaseurakunta → Impilahti, 556 asukasta
 |
Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Merkinnän syy: Muutoksia seurakuntajaossa on dokumentoitu ainakin vuoteen 1907 asti taaksepäin (http://www.doria.fi/handle/10024/67330), mutta vasta vuodesta 1921 lähtien lienee perusteelliset maininnat pienistäkin muutoksista. |
1921 muokkaa
Vuonna 1921 tehtiin seuraavat muutokset seurakuntajaossa:[3]
- Ii → Kuivaniemi, 583 asukasta
- Ikaalisten maalaiskunta → Hämeenkyrö, 106 asukasta
- Kaavi → Kuusjärvi, 173 asukasta
- Reisjärvi → Sievi, 62 asukasta
- Ruovesi → Vilppula, 13 asukasta
- Säräisniemi → Puolanka, 27 asukasta
- Vesilahti → Etelä-Pirkkala, 126 asukasta (Anian kylä[4])
1922 muokkaa
Vuonna 1922 tehtiin seuraavat muutokset seurakuntajaossa:[3]
- Enonkoski → Savonranta, 5 asukasta
- Hämeenkyrö → Mouhijärvi, 78 asukasta
- Lappee → Vahviala, 181 asukasta
- Muuruvesi → Juankoski, 189 asukasta
- Pietarsaaren maaseurakunta → Ähtävä, 20 asukasta
- Sääminki → Savonranta, 15 asukasta
1923 muokkaa
Vuonna 1923 tehtiin seuraavat muutokset seurakuntajaossa:[3]
- Juva → Anttola, 95 asukasta
- Keuruu → Ähtäri, 295 asukasta
- Kivennapa → Terijoki, 319 asukasta
- Multia → Ähtäri, 63 asukasta
- Muuruvesi → Juankoski, 997 asukasta
- Pernaja → Loviisa, 66 asukasta
- Sahalahti → Kuhmalahti, 91 asukasta
- Uusikirkko Tl → Uudenkaupungin maaseurakunta, 436 asukasta
1924 muokkaa
Vuonna 1924 tehtiin seuraavat muutokset seurakuntajaossa:[3]
- Hollola → Lahti, 1 142 asukasta
- Kerimäki → Savonranta, 58 asukasta
- Kerimäki → Sääminki, 278 asukasta
- Kiihtelysvaara → Pyhäselkä, 843 asukasta
- Kivennapa → Terijoki, 2 394 asukasta
- Konnevesi → Vesanto, 25 asukasta
- Lieto → Tarvasjoki, 17 asukasta
- Mouhijärvi → Suodenniemi, 36 asukasta
- Somero → Somerniemi, 13 asukasta (Mäyrämäen kylä[5])
- Säkkijärvi → Luumäki, 85 asukasta
- Viipurin maaseurakunta → Vahviala, 508 asukasta (Tervajoen kylä[6])
- Viipurin maaseurakunta → Viipuri, 13 242 asukasta (Viipurin suomalaiseen seurakuntaan 13 200 ja Viipurin ruotsalaiseen seurakuntaan 42) (Papulan, Huusniemen, Karjalan, Tiiliruukin, Kangasrannan, Kolikkoinmäen ja Talikkalan esikaupungitlähde?)
1925 muokkaa
Vuonna 1925 tehtiin seuraavat muutokset seurakuntajaossa:[3]
- Alatornio → Tornio, 150 asukasta
- Haapavesi → Nivala, 69 asukasta
- Huopalahti → Helsinki, 69 asukasta (Helsingin pohjoiseen suomalaiseen seurakuntaan 38 ja Helsingin pohjoiseen ruotsalaiseen seurakuntaan 31)
- Kaavi → Kuusjärvi, 10 asukasta
- Kerimäki → Sääminki, 401 asukasta
- Kuhmoinen → Längelmäki, 492 asukasta
- Kuru → Parkano, 485 asukasta
- Masku → Rusko, 10 asukasta
- Mikkelin maaseurakunta → Mikkelin kaupunkiseurakunta, 173 asukasta (Pursialan ja Tuskun esikaupunkialueet[7])
- Nurmijärvi → Hyvinkää, 55 asukasta
- Parikkala → Simpele, 181 asukasta
- Soanlahti → Harlu, 346 asukasta (Niinisyrjän kylä[8])
- Suistamo → Korpiselkä, 62 asukasta
- Uusikirkko → Kanneljärvi, 64 asukasta
1926 muokkaa
Vuonna 1926 tehtiin seuraavat muutokset seurakuntajaossa:[9]
- Lapväärtti → Karijoki, 876 asukasta
- Rautalampi → Vesanto, 762 asukasta
1927 muokkaa
Vuonna 1927 tehtiin seuraavat muutokset seurakuntajaossa:[9]
- Alajärvi → Vimpeli, 106 asukasta
- Kangasala → Orivesi, 218 asukasta
- Kerimäki → Enonkoski, 171 asukasta
- Lammi → Padasjoki, 108 asukasta
- Laukaa → Jyväskylän maaseurakunta, 299 asukasta
- Porvoon maalaiskunta → Porvoo, 230 asukasta (seurakunta oli yhteinen)
- Rantasalmi → Enonkoski, 33 asukasta
- Rantasalmi → Kangaslampi, 60 asukasta
- Savonranta → Enonkoski, 24 asukasta
- Somero → Somerniemi, 488 asukasta (Kaskiston ja Suojoen kylät lukuun ottamatta Uuden-Kaskiston kulmakuntaa[5])
- Sääminki → Enonkoski, 38 asukasta
- Tuusniemi → Riistavesi, 214 asukasta
1928 muokkaa
Vuonna 1928 tehtiin seuraavat muutokset seurakuntajaossa:[9]
- Alavus → Töysä, 119 asukasta
- Rovaniemi → Ranua, 34 asukasta
- Rääkkylä → Tohmajärvi, 36 asukasta
- Soanlahti → Korpiselkä, 95 asukasta
- Soanlahti → Suojärvi, 1 794 asukasta
- Vesilahti → Viiala, 44 asukasta
- Viipurin maaseurakunta → Viipurin tuomiokirkkoseurakunta, 3 074 asukasta (Kelkkalan, Liimatan ja Maaskolan esikaupungitlähde?)
1929 muokkaa
Vuonna 1929 tehtiin seuraavat muutokset seurakuntajaossa:[9]
- Heinävesi → Enonkoski, 47 asukasta
- Joroinen → Virtasalmi, 10 asukasta
- Leppävirta → Varkaus, 117 asukasta
- Längelmäki → Eräjärvi, 171 asukasta
- Parikkala → Saari, 13 asukasta
- Saari → Parikkala, 399 asukasta
1930 muokkaa
Vuonna 1930 tehtiin seuraavat muutokset seurakuntajaossa:[9]
- Hausjärvi → Hyvinkää, 15 asukasta
- Kannus → Kälviä, 32 asukasta
- Kerimäki → Sääminki, 12 asukasta
- Korpilahti → Toivakka, 296 asukasta
- Pieksämäki → Virtasalmi, 11 asukasta
- Pietarsaaren maaseurakunta → Pietarsaaren kaupunkiseurakunta, 57 asukasta
- Sauvo → Karuna, 12 asukasta
- Valkeala → Kouvola, 470 asukasta
- Ylistaro → Ylihärmä, 23 asukasta
1931 muokkaa
Vuonna 1931 tehtiin seuraavat muutokset seurakuntajaossa:[10]
- Hartola → Joutsa, 30 asukasta
- Iitti → Kuusankoski, 643 asukasta
- Joroinen → Jäppilä, 12 asukasta
- Kerimäki → Enonkoski, 11 asukasta
- Kiikka → Tyrvää, 7 asukasta
- Maaninka → Lapinlahti, 107 asukasta
- Mikkelin maaseurakunta → Mikkelin kaupunkiseurakunta, 3 649 asukasta (Emolan, Rokkalan, Lähemäen, Tuppuralan, Kirjalan, Lehmuskylän ja Siekkilän esikaupunkialueet[7])
- Nurmijärvi → Tuusula, 134 asukasta
- Oulainen → Merijärvi, 103 asukasta
- Vanaja → Janakkala, 108 asukasta
- Ylistaro → Isokyrö, 9 asukasta
1932 muokkaa
Vuonna 1932 tehtiin seuraavat muutokset seurakuntajaossa:[10]
- Askainen → Lemu, 13 asukasta
- Hämeenlinnan maaseurakunta → Hämeenlinnan kaupunkiseurakunta, 67 asukasta
- Joroinen → Varkaus, 2 306 asukasta
- Koijärvi → Urjala, 25 asukasta
- Lappee → Lappeenranta, 7 104 asukasta (esikaupunkialueita[11])
- Lapväärtti → Karijoki, 46 asukasta
- Leppävirta → Varkaus, 1 870 asukasta
- Ruovesi → Vilppula, 40 asukasta
- Saari → Parikkala, 33 asukasta
- Sääminki → Savonlinna, 2 128 asukasta
- Tuusniemi → Kaavi, 36 asukasta
- Urjala → Punkalaidun, 89 asukasta
1933 muokkaa
Vuonna 1933 tehtiin seuraavat muutokset seurakuntajaossa:[10]
- Hollola → Lahti, 8 763 asukasta
- Joroinen → Jäppilä, 22 asukasta
- Kemin maaseurakunta → Kemin kaupunkiseurakunta, 9 asukasta
- Kerimäki → Punkaharju, 7 asukasta
- Mikkelin maaseurakunta → Ristiina, 99 asukasta
- Pieksämäki → Jäppilä, 10 asukasta
- Pohja → Karjaa, 8 asukasta
- Sääminki → Punkaharju, 51 asukasta
- Viipurin maaseurakunta → Viipurin tuomiokirkkoseurakunta, 11 189 asukasta (Ravansaari, Kuurinsaari, Mentsinsaari, Suonionsaaren kylä ja osia Karppilan kylästä[12])
1934 muokkaa
Vuonna 1934 tehtiin seuraavat muutokset seurakuntajaossa:[10]
- Joroinen → Suonenjoki, 165 asukasta
- Juva → Anttola, 2 asukasta
- Jäppilä → Suonenjoki, 6 asukasta
- Kaarlela → Kokkola, 1 977 asukasta (Kokkolan suomalaiseen seurakuntaan 1 083 ja Kokkolan ruotsalaiseen seurakuntaan 894)
- Karjalohja → Sammatti, 41 asukasta
- Lohja → Sammatti, 43 asukasta
- Pieksämäki → Suonenjoki, 13 asukasta
- Puumala → Anttola, 5 asukasta
- Ristiina → Anttola, 18 asukasta
- Suonenjoki → Jäppilä, 5 asukasta
- Tammisaaren maaseurakunta → Tammisaaren kaupunkiseurakunta, 31 asukasta
- Tammisaari → Tammisaaren maaseurakunta, 17 asukasta
1935 muokkaa
Vuonna 1935 tehtiin seuraavat muutokset seurakuntajaossa:[10]
- Haapavesi → Kärsämäki, 74 asukasta
- Haukivuori → Hankasalmi, 48 asukasta
- Joutsa → Hartola, 9 asukasta
- Keuruu → Vilppula, 848 asukasta
- Mietoinen → Karjala, 80 asukasta
- Mustasaari → Vaasa, 877 asukasta (Vaasan suomalaiseen seurakuntaan 406 ja Vaasan ruotsalaiseen seurakuntaan 471)
- Muurame → Säynätsalo, 228 asukasta
- Pudasjärvi → Yli-Ii, 138 asukasta
- Rautalampi → Pieksämäki 58 asukasta
- Tyrvää → Punkalaidun, 151 asukasta
- Vehkalahti → Hamina, 499 asukasta
- Virolahti → Miehikkälä, 41 asukasta
| |
Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Merkinnän syy: Osakuntaliitokset ennen vuotta 1936 täydennettävä. Luettelossa on puutteita uusien kuntien perustamisia vanhoista erottamalla ja vanhojen kuntien (tai luovutettujen alueiden kuntien jäljelle jääneiden osia) lakkauttamisia koskien. Vuotta 1936 edeltävältä ajalta artikkelissa ei vielä ole mainittu siirtoja siviilirekisterissä, uusien seurakuntien perustamista ja vanhojen lakkauttamista. Aluejärjestelyt on selostettu vasta luterilaisista seurakunnista. |
1936 muokkaa
Vuonna 1936 tehtiin seuraavat muutokset seurakuntajaossa:[13]
- Helsingin pitäjän seurakunta → Helsinki, 65 asukasta (Helsingin eteläiseen suomalaiseen seurakuntaan 31 ja Helsingin eteläiseen ruotsalaiseen seurakuntaan 34)
- Helsingin pitäjän seurakunta → Huopalahti, 615 asukasta
- Johannes → Säkkijärvi, 29 asukasta
- Jämsä → Jämsänkoski, 11 asukasta
- Jämsä → Koskenpää, 8 asukasta
- Korpilahti → Leivonmäki, 269 asukasta
- Lappee → Joutseno, 48 asukasta
- Muuruvesi → Juankoski, 30 asukasta
- Nurmijärvi → Hyvinkää, 8 asukasta
- Pernaja → Liljendal, 93 asukasta
- Pälkjärvi → Värtsilä, 524 asukasta
- Tuusniemi → Riistavesi, 17 asukasta
- Viipurin maaseurakunta → Säkkijärvi, 10 asukasta (Tuppuransaari[14])
Vuonna 1936 siviilirekisterissä tehtiin seuraavat siirrot:[13]
Lisäksi vuonna 1936 perustettiin Pohjaslahden seurakunta, johon tuli kuulumaan 2 081 asukasta Ruovedeltä. Omaksi kunnaksi Pohjaslahti erosi Ruovedestä vuonna 1941.[13]
| |
Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Merkinnän syy: Harjun seurakunnan ja Valkeakosken kauppalan seurakunnan perustaminen jätetty mainitsematta, vaikka ovatkin lähteessä. |
1937 muokkaa
Vuonna 1937 tehtiin seuraavat muutokset seurakuntajaossa:[13]
- Elimäki → Iitti, 134 asukasta
- Ikaalisten maalaiskunta → Kuru, 12 asukasta
- Kaarina → Turku, 855 asukasta (Turun ruotsalaiseen seurakuntaan 44 ja Turun Martin seurakuntaan 811)
- Liperi → Kuusjärvi, 452 asukasta
- Raisio → Turku, 197 asukasta (Turun ruotsalaiseen seurakuntaan 6 ja Turun Mikaelin seurakuntaan 191)
- Tammisaaren maaseurakunta → Tammisaari, 3 asukasta
- Uudenkaarlepyyn kaupunki- ja maaseurakunta → Jepua, 2 asukasta
- Ylitornio → Turtola, 11 asukasta
Vuonna 1937 siviilirekisterissä tehtiin seuraavat siirrot:[13]
- Keuruu → Vilppula, 8 asukasta
- Liperi → Kuusjärvi, 2 asukasta
- Pohjois-Pirkkala → Tampere, 427 asukasta
1938 muokkaa
Vuonna 1938 tehtiin seuraavat muutokset seurakuntajaossa:[13]
- Kaavi → Kuusjärvi, 7 asukasta
- Kemin maaseurakunta → Kemin kaupunkiseurakunta, 14 716 asukasta
- Kuopion maaseurakunta → Karttula, 1 asukas
- Kuopion maaseurakunta → Kuopion tuomiokirkkoseurakunta, 132 asukasta
- Kuopion maaseurakunta → Vehmersalmi, 24 asukasta
- Lappajärvi → Lapua, 890 asukasta (Kauhajärven kylä [15])
- Maaria → Kakskerta, 706 asukasta
- Mynämäki → Karjala, 221 asukasta
- Mynämäki → Mietoinen, 36 asukasta
- Parikkala → Simpele, 21 asukasta
- Simpele → Parikkala, 130 asukasta
- Vesilahti → Tottijärvi, 13 asukasta
- Viipurin tuomiokirkkoseurakunta → Viipurin maaseurakunta, 128 asukasta (osia Ykspään, Kärjen ja Karppilan kylistä, alueet oli liitetty kaupunkiin 1932 ja 1933)[16])
- Viipurin maaseurakunta → Viipurin tuomiokirkkoseurakunta, 54 asukasta (osia Suurperon ja Hämäläisen kylistä[16])
- Vähäkyrö → Maksamaa, 48 asukasta
Vuonna 1938 siviilirekisterissä tehtiin seuraavat siirrot:[13]
- Loimaan maalaiskunta → Loimaa, 1 asukas
1939 muokkaa
Vuonna 1939 tehtiin seuraavat muutokset seurakuntajaossa:[13]
- Huopalahti → Helsinki, 412 asukasta (Lauttasaari liitettiin seurakunnallisesti Helsinkiin jo tässä yhteydessä, mutta kunnallisesti vasta muun Huopalahden mukana Helsingin suuressa alueliitoksessa 1946; Helsingin pohjoiseen suomalaiseen seurakuntaan 205 ja Helsingin pohjoiseen ruotsalaiseen seurakuntaan 207)
- Juuka → Rautavaara, 13 asukasta
- Korpilahti → Jämsä, 17 asukasta
- Koskenpää → Jämsä, 7 asukasta
- Pielavesi → Kiuruvesi, 19 asukasta
- Pälkjärvi → Soanlahti, 8 asukasta
- Riistavesi → Tuusniemi, 49 asukasta
- Äänekoski → Sumiainen, 44 asukasta
Vuonna 1939 siviilirekisterissä tehtiin seuraavat siirrot:[13]
- Kaarina → Turku, 576 asukasta
- Loimaan kauppalaseurakunta → Kanta-Loimaa, 1 asukas
- Säkylä → Kanta-Loimaa, 1 asukas
1940 muokkaa
Vuonna 1940 tehtiin seuraavat muutokset seurakuntajaossa:[13]
- Hartola → Sysmä, 3 asukasta
- Haukivuori → Virtasalmi, 16 asukasta
- Hirvensalmi → Mikkelin maaseurakunta, 24 asukasta
- Isokyrö → Ylihärmä, 4 asukasta
- Kalanti → Pyhämaa, 27 asukasta
- Kangaslampi → Leppävirta, 2 asukasta
- Pielavesi → Lapinlahti, 10 asukasta
- Ristiina → Mikkelin maaseurakunta, 6 asukasta
- Toivakka → Jyväskylän maaseurakunta, 8 asukasta (Jyväskylän maalaiskunnasta vuonna 1911 itsenäistyneestä Toivakan kunnasta liitettiin takaisin Jyväskylän maalaiskuntaan Korpelan tila ja siitä Toivakan kunnan perustamisen jälkeen irrotetut osat, jotka olivat olleet yht'aikaa enklaavi ja eksklaavi, Jyväskylän maalaiskunnan joka puolelta ympäröimä Toivakan kunnan osa Oravasaaren kylässä.lähde?)
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Vuoteen 1940 asti kyse on seurakuntien eikä kuntien osaliitoksista. Ehkä tämän jälkeenkin 1941-1950 ovat kyseessä seurakuntien aluejakomuutokset, koska lähteessä käytetään osin molempia käsitteitä. |
Osakuntaliitokset vuosina 1941–1969 muokkaa
1941 muokkaa
Vuonna 1941 tehtiin seuraavat osakuntaliitokset:[17]
- Juva → Haukivuori, 108 asukasta
- Jyväskylän maalaiskunta → Jyväskylä, 442 asukasta (laajoja alueita, muun muassa Halssila, Tourula ja osa Keljostalähde?)
- Lappee → Lappeenranta, 33 asukasta
- Maksamaa → Koivulahti, 43 asukasta
- Ruovesi → Pohjaslahti, 14 asukasta
- Tervo → Karttula, 29 asukasta
1942 muokkaa
Vuonna 1942 tehtiin seuraavat osakuntaliitokset:[17]
- Ilmajoki → Kauhajoki, 17 asukasta
- Kalajoki → Alavieska, 2 asukasta
- Kalajoki → Rautio, 75 asukasta
- Kalanti → Pyhämaa, 172 asukasta
- Kalanti → Uudenkaupungin maalaiskunta, 124 asukasta
- Kurikka → Kauhajoki, 151 asukasta
- Laitila → Uudenkaupungin maalaiskunta, 9 asukasta
- Lokalahti → Uudenkaupungin maalaiskunta, 10 asukasta
- Mäntyharju → Pertunmaa, 10 asukasta
- Rautio → Kalajoki, 13 asukasta
- Ulvila → Pori, 7 350 asukasta
- Uusikaupunki → Uudenkaupungin maalaiskunta, 9 asukasta
1943 muokkaa
Vuonna 1943 tehtiin seuraavat osakuntaliitokset:[17]
- Jyväskylän maalaiskunta → Jyväskylä, 7 857 asukasta
- Kalanti → Uudenkaupungin maalaiskunta, 7 asukasta
- Parkano → Kihniö, 79 asukasta
1944 muokkaa
Vuonna 1944 tehtiin seuraavat osakuntaliitokset:[17]
- Askainen → Taivassalo, 14 asukasta
- Enonkoski → Savonranta, 9 asukasta
- Iisalmen maalaiskunta → Lapinlahti, 20 asukasta
- Iisalmen maalaiskunta → Sonkajärvi, 454 asukasta
- Iisalmen maalaiskunta → Vieremä, 135 asukasta
- Kiukainen → Nakkila, 107 asukasta
- Laihia → Jurva, 116 asukasta
- Luvia → Nakkila, 6 asukasta
- Maalahti → Pirttikylä, 89 asukasta
- Maaria → Turku, 480 asukasta
- Oripää → Yläne, 47 asukasta
- Oulujoki → Oulu, 1 371 asukasta
- Pelkosenniemi → Sodankylä, 6 asukasta
- Savonranta → Enonkoski, 32 asukasta
- Sodankylä → Pelkosenniemi, 14 asukasta
- Sonkajärvi → Iisalmen maalaiskunta, 56 asukasta
- Tottijärvi → Pirkkala, 3 asukasta
- Vesilahti → Pirkkala, 7 asukasta
- Yläne → Oripää, 5 asukasta
1945 muokkaa
Vuonna 1945 tehtiin seuraavat osakuntaliitokset:[17]
- Joroinen → Pieksämäki, 39 asukasta
- Karstula → Kyyjärvi, 2 792 asukasta
- Kuusisto → Kaarina, 12 asukasta
- Lohja → Nummi, 12 asukasta
1946 muokkaa
Vuonna 1946 tehtiin seuraavat osakuntaliitokset:[17]
- Helsingin maalaiskunta → Helsinki, 12 927 asukasta (osana Helsingin suurta alueliitosta yhdessä neljän kokonaisen kunnan kanssa)
- Kaarina → Turku, 5 291 asukasta
- Maaria → Turku, 7 248 asukasta
- Parikkala → Simpele, 665 asukasta (Innasennurkka ja Kaljusenkylä liitettiin Parikkalasta Simpeleeseen[18])
- Porin maalaiskunta → Pori, 5 057 asukasta
- Ruokolahti → Rautjärvi, 11 asukasta
- Äänekosken maalaiskunta → Suolahti, 3 741 asukasta
1947 muokkaa
Vuonna 1947 tehtiin seuraavat osakuntaliitokset:[17]
- Hausjärvi → Riihimäki, 765 asukasta
- Kakskerta → Turku, 431 asukasta
- Kuopion maalaiskunta → Kuopio, 1 203 asukasta
- Nilsiä → Muuruvesi, 4 asukasta
- Riihimäki → Hausjärvi, 78 asukasta
- Riistavesi → Muuruvesi, 5 asukasta
- Säräisniemi → Vuolijoki, 18 asukasta
1948 muokkaa
Vuonna 1948 tehtiin seuraavat osakuntaliitokset:[17]
- Halikko → Angelniemi, 3 asukasta
- Halikko → Salo, 1 106 asukasta
- Paraisten maalaiskunta → Parainen, 79 asukasta
- Rantasalmi → Enonkoski, 10 asukasta
- Rantasalmi → Juva, 22 asukasta
- Rantasalmi → Kangaslampi, 17 asukasta
- Ruokolahti → Imatra, 383 asukasta
- Uskela → Salo, 4 899 asukasta (asukkaat siirretty Uskelan seurakunnasta Salon seurakuntaan, asuneet jo aiemmin Salon kauppalan eivätkä Uskelan kunnan alueella)
- Vanaja → Hämeenlinna, 3 282 asukasta
- Vehmaa → Taivassalo, 4 asukasta
Osakuntaliitokset kuntien lakkauttamisen yhteydessä:[17]
- Hämeenlinnan maalaiskunta lakkautettiin, jolloin siitä liitettiin Hämeenlinnaan 3 523 asukasta, Vanajaan 584 asukasta ja Renkoon 121 asukasta
1949 muokkaa
Vuonna 1949 tehtiin seuraavat osakuntaliitokset:[17]
- Alajärvi → Kyyjärvi, 171 asukasta
- Anttola → Mikkelin maalaiskunta, 94 asukasta
- Anttola → Ristiina, 3 asukasta
- Haukivuori → Mikkelin maalaiskunta, 7 asukasta
- Imatra → Joutseno, 330 asukasta
- Joutseno → Imatra, 681 asukasta
- Juva → Mikkelin maalaiskunta, 201 asukasta
- Jyväskylän maalaiskunta → Jyväskylä, 182 asukasta
- Kymi → Kotka, 67 asukasta
- Miehikkälä → Ylämaa, 173 asukasta
- Mikkelin maalaiskunta → Anttola, 5 asukasta
- Mikkelin maalaiskunta → Haukivuori, 44 asukasta
- Mikkelin maalaiskunta → Ristiina, 12 asukasta
- Pietarsaaren maalaiskunta → Kortesjärvi, 47 asukasta
- Purmo → Kortesjärvi, 151 asukasta
- Raisio → Turku, 11 asukasta
- Ruokolahti → Imatra, 17 268 asukasta
- Soini → Kyyjärvi, 17 asukasta
- Soini → Lehtimäki, 10 asukasta
- Ylöjärvi → Tampere, 104 asukasta
1950 muokkaa
Vuonna 1950 tehtiin seuraavat osakuntaliitokset:[17]
- Halikko → Uskela, 63 asukasta
- Heinola → Heinolan maalaiskunta, 8 asukasta
- Heinolan maalaiskunta → Heinola, 2 324 asukasta (Jyränkölähde?)
- Lapinlahti → Nilsiä, 7 asukasta
- Leppävirta → Suonenjoki, 20 asukasta
- Pietarsaaren maalaiskunta → Pietarsaari, 99 asukasta
- Rantasalmi → Juva, 47 asukasta
- Sääksmäki → Valkeakoski, 274 asukasta
- Tohmajärvi → Värtsilä, 360 asukasta
- Valkeala → Kouvola, 128 asukasta
- Vanaja → Janakkala, 79 asukasta
- Vesanto → Konnevesi, 50 asukasta
- Ylöjärvi → Tampere, 1 931 asukasta (Lielahti[19])
1951 muokkaa
Vuonna 1951 tehtiin seuraavat osakuntaliitokset:[20]
- Harjavalta → Kiukainen, 4 asukasta
- Hirvensalmi → Mikkelin maalaiskunta, 6 asukasta
- Kiikka → Keikyä, 11 asukasta
- Loimaan maalaiskunta → Loimaa, 1 547 asukasta
- Naantalin maalaiskunta → Naantali, 20 asukasta
- Pomarkku → Noormarkku, 135 asukasta
- Rantasalmi → Juva, 49 asukasta
- Savonranta → Enonkoski, 5 asukasta
- Tohmajärvi → Värtsilä, 352 asukasta (osa Patsolan kylästä[21])
- Valtimo → Nurmeksen maalaiskunta, 79 asukasta
1952 muokkaa
Vuonna 1952 tehtiin seuraavat osakuntaliitokset:[20]
- Alajärvi → Vimpeli, 28 asukasta
- Hämeenkyrö → Viljakkala, 5 asukasta
- Jäppilä → Suonenjoki, 20 asukasta
- Karstula → Kyyjärvi, 2 asukasta
- Mäntsälä → Hyvinkään maalaiskunta, 104 asukasta
- Ylistaro → Nurmo, 6 asukasta
1953 muokkaa
Vuonna 1953 tehtiin seuraavat osakuntaliitokset:[20]
- Hattula → Kalvola, 7 asukasta
- Joroinen → Rantasalmi, 41 asukasta
- Korpilahti → Koskenpää, 28 asukasta
- Leppävirta → Joroinen, 80 asukasta
- Rautalampi → Vesanto, 74 asukasta
- Riistavesi → Vehmersalmi, 24 asukasta
- Siuntio → Lohjan maalaiskunta, 448 asukasta (Lieviö ja Nummenkylä[22])
- Sääksmäki → Kalvola, 25 asukasta
- Vehkalahti → Hamina, 1 068 asukasta
- Vesilahti → Urjala, 446 asukasta (Halkivahan Vesilahteen kuulunut osa[4])
1954 muokkaa
Vuonna 1954 tehtiin seuraavat osakuntaliitokset:[20]
- Ilmajoki → Peräseinäjoki, 9 asukasta
- Isokyrö → Ylistaro, 557 asukasta
- Karstula → Soini, 7 asukasta
- Kerava → Helsingin maalaiskunta, 2 072 asukasta (Keravan osa Korsoalähde?)
- Kuorevesi → Vilppula, 253 asukasta (Kuoreniemen kylä[23])
- Kuru → Teisko, 276 asukasta (Kurun Näsijärven itäpuolella ollut aluelähde?)
- Kymi → Kotka, 2 249 asukasta
- Maaria → Paattinen, 50 asukasta
- Paltamo → Kajaanin maalaiskunta, 1 653 asukasta (Paltaniemi, Uusikylä (nykyinen Nakertaja) ja Kiviaholähde?)
- Porvoon maalaiskunta → Porvoo, 1 505 asukasta
- Rauman maalaiskunta → Rauma, 2 553 asukasta
- Rautavaara → Valtimo, 33 asukasta
- Rääkkylä → Kitee, 404 asukasta (Heinoniemen ja Vihtavaaran kylät[24])
- Seinäjoen maalaiskunta → Peräseinäjoki, 140 asukasta
- Seinäjoki → Ilmajoki, 16 asukasta
- Sulkava → Juva, 87 asukasta
- Teisko → Kuru, 474 asukasta (Teiskon Näsijärven länsipuolella ollut aluelähde?)
- Teisko → Ylöjärvi, 217 asukasta (Teiskon Näsijärven länsipuolella ollut aluelähde?
- Tuusula → Helsingin maalaiskunta, 1 010 asukasta (Tuusulan osa Korsoalähde?)
- Utajärvi → Vaala, 2 284 asukasta
- Vahto → Paattinen, 9 asukasta
1955 muokkaa
Vuonna 1955 tehtiin seuraavat osakuntaliitokset:[20]
- Enonkoski → Kerimäki, 5 asukasta
- Enonkoski → Sääminki, 4 asukasta
- Kerimäki → Enonkoski, 17 asukasta
- Korpilahti → Muurame, 2 asukasta
- Leppävirta → Heinävesi, 25 asukasta
- Munsala → Alahärmä, 26 asukasta
- Mustasaari → Vaasa, 332 asukasta
- Snappertuna → Tammisaari, 24 asukasta
- Tyrvää → Vammala, 2 754 asukasta (Vammalan kauppalaan rajoittuneita Tyrvään osia, muun muassa Nuupalan alue[25])
- Urjala → Koijärvi, 37 asukasta
1956 muokkaa
Vuonna 1956 tehtiin seuraavat osakuntaliitokset:[20]
- Hirvensalmi → Mikkelin maalaiskunta, 125 asukasta
- Hollola → Lahti, 2 535 asukasta
- Iitti → Kuusankoski, 38 asukasta
- Kalvola → Tammela, 252 asukasta (Patakankaan koulupiirilähde?)
- Kokemäki → Harjavalta, 17 asukasta
- Kuusankoski → Kouvola, 124 asukasta
- Masku → Raisio, 41 asukasta
- Nastola → Lahti, 3 722 asukasta
- Nurmes → Nurmeksen maalaiskunta, 43 asukasta
- Orimattila → Lahti, 1 502 asukasta (Renkomäki[26][27])
- Oripää → Alastaro, 11 asukasta
- Pohja → Tenhola, 16 asukasta
- Punkalaidun → Urjala, 5 asukasta
- Taipalsaari → Joutseno, 15 asukasta
- Valkeala → Kouvola, 657 asukasta
1957 muokkaa
Vuonna 1957 tehtiin seuraavat osakuntaliitokset:[20]
- Alatornio → Tornio, 1 140 asukasta
- Espoo → Kauniainen, 32 asukasta
- Haukivuori → Pieksämäen maalaiskunta, 29 asukasta
- Ilmajoki → Seinäjoen maalaiskunta, 3 asukasta
- Karvia → Honkajoki, 25 asukasta
- Lappajärvi → Alajärvi, 37 asukasta
- Lieto → Tarvasjoki, 12 asukasta
- Luhanka → Sysmä, 7 asukasta
- Mouhijärvi → Suodenniemi, 3 asukasta
- Naantalin maalaiskunta → Naantali, 10 asukasta
- Nurmo → Seinäjoen maalaiskunta, 4 asukasta
- Pernaja → Loviisa, 1 896 asukasta
- Pöytyä → Aura, 15 asukasta
- Raisio → Naantali, 6 asukasta
- Rovaniemen maalaiskunta → Rovaniemi, 583 asukasta
- Saari → Parikkala, 9 asukasta
- Siilinjärvi → Kuopion maalaiskunta, 4 asukasta
- Sysmä → Luhanka, 30 asukasta
- Sääksmäki → Valkeakoski, 118 asukasta
- Taipalsaari → Savitaipale, 4 asukasta
- Tuusula → Kerava, 81 asukasta
Lisäksi Kemijärven maalaiskunnasta liitettiin 4 166 asukasta Kemijärveen,[20] kun Kemijärven kauppala perustettiin.
1958 muokkaa
Vuonna 1958 tehtiin seuraavat osakuntaliitokset:[20]
- Asikkala → Lammi, 51 asukasta
- Heinävesi → Rantasalmi, 7 asukasta
- Joensuu → Kontiolahti, 14 asukasta
- Joroinen → Varkaus, 484 asukasta
- Kontiolahti → Polvijärvi, 2 asukasta
- Oravainen → Maksamaa, 2 asukasta
- Sääksmäki → Valkeakoski, 52 asukasta
- Vöyri → Maksamaa, 68 asukasta
1959 muokkaa
Vuonna 1959 tehtiin seuraavat osakuntaliitokset:[20]
- Alavus → Peräseinäjoki, 72 asukasta
- Kangaslampi → Rantasalmi, 24 asukasta
- Kiuruvesi → Vieremä, 33 asukasta
- Längelmäki → Kuorevesi, 62 asukasta
- Tuusula → Helsingin maalaiskunta, 10 asukasta
- Vanaja → Hattula, 9 asukasta
1960 muokkaa
Vuonna 1960 tehtiin seuraavat osakuntaliitokset:[20]
- Kannonkoski → Karstula, 118 asukasta
- Porin maalaiskunta → Pori, 7 asukasta
- Seinäjoki → Ilmajoki, 43 asukasta
- Vähäkyrö → Ilmajoki, 147 asukasta
- Ylistaro → Ilmajoki, 12 asukasta
1961 muokkaa
Vuonna 1961 tehtiin seuraavat osakuntaliitokset:[28]
- Haukipudas → Oulu, 555 asukasta
- Honkilahti → Hinnerjoki, 2 asukasta
- Jomala → Maarianhamina, 2 039 asukasta
- Kemiö → Perniö, 63 asukasta
- Kustavi → Lokalahti, 6 asukasta
- Nakkila → Ulvila, 71 asukasta
- Oravainen → Alahärmä, 261 asukasta
- Oulujoki → Oulu, 1 595 asukasta
- Polvijärvi → Juuka, 6 asukasta
- Taivassalo → Lokalahti, 2 asukasta
- Ulvila → Ahlainen, 20 asukasta
- Ulvila → Porin maalaiskunta, 29 asukasta
- Vöyri → Alahärmä, 206 asukasta
1962 muokkaa
Vuonna 1962 tehtiin seuraavat osakuntaliitokset:[28]
- Muurame → Säynätsalo, 17 asukasta
- Orivesi → Juupajoki, 4 asukasta
- Paavola → Rantsila, 11 asukasta
- Punkalaidun → Tyrvää, 1 asukas
- Teisko → Aitolahti, 19 asukasta
- Ylihärmä → Alahärmä, 13 asukasta
1963 muokkaa
Vuonna 1963 tehtiin seuraavat osakuntaliitokset:[28]
- Kajaanin maalaiskunta → Vuolijoki, 9 asukasta
- Suonenjoki → Jäppilä, 38 asukasta
- Vaala → Vuolijoki, 23 asukasta
- Ylistaro → Ilmajoki, 29 asukasta
1964 muokkaa
Vuonna 1964 tehtiin seuraavat osakuntaliitokset:[28]
- Lieto → Aura, 3 asukasta
- Lieto → Piikkiö, 7 asukasta
- Maaria → Aura, 9 asukasta
- Muurame → Säynätsalo, 8 asukasta
- Paimio → Piikkiö, 3 asukasta
- Rovaniemen maalaiskunta → Rovaniemi, 196 asukasta (Alakorkalo-Mäntyvaara ja Kolpene[29])
- Vesilahti → Lempäälä, 347 asukasta (Säijän kylä[4])
1965 muokkaa
Vuonna 1965 tehtiin seuraavat osakuntaliitokset:[28]
- Haukipudas → Oulu, 4 228 asukasta (Kuivasjärvi, Pateniemi ja Herukkalähde?)
- Jyväskylän maalaiskunta → Jyväskylä, 5 017 asukasta (muun muassa Kuokkala ja Keljonkangaslähde?)
- Jämijärvi → Parkano, 16 asukasta
- Karhula → Kotka, 789 asukasta
- Kauvatsa → Kokemäki, 11 asukasta
- Kiukainen → Harjavalta, 16 asukasta
- Kokemäki → Harjavalta, 123 asukasta
- Lapinlahti → Maaninka, 343 asukasta
- Parkano → Karvia, 15 asukasta
- Piippola → Pyhäntä, 7 asukasta
- Rantasalmi → Sääminki, 631 asukasta
- Ranua → Rovaniemen maalaiskunta, 63 asukasta
- Vesilahti → Viiala, 7 asukasta
Osakuntaliitokset kuntien lakkauttamisen yhteydessä:[28]
- Oulujoki lakkautettiin, jolloin siitä liitettiin Ouluun 4 660 asukasta, Ylikiiminkiin 86 asukasta, Utajärveen 71 asukasta ja Kempeleeseen 64 asukasta
1966 muokkaa
Vuonna 1966 tehtiin seuraavat osakuntaliitokset:[28]
- Hartola → Joutsa, 84 asukasta
- Hauho → Luopioinen, 103 asukasta
- Helsingin maalaiskunta → Helsinki, 2 693 asukasta
- Kuusankoski → Kouvola, 107 asukasta
- Muhos → Utajärvi, 160 asukasta
- Tammisaaren maalaiskunta → Tammisaari, 15 asukasta
- Utajärvi → Muhos, 8 asukasta
- Valkeala → Kouvola, 854 asukasta
1967 muokkaa
Vuonna 1967 tehtiin seuraavat osakuntaliitokset:[28]
- Hankasalmi → Konnevesi, 225 asukasta
- Hankasalmi → Laukaa, 152 asukasta
- Ilmajoki → Kurikka, 5 asukasta
- Kaarina → Lieto, 8 asukasta
- Kaarina → Vahto, 2 asukasta
- Kajaanin maalaiskunta → Kajaani, 175 asukasta (Parkinniemi ja Kylmälähde?)
- Koivulahti → Mustasaari, 3 asukasta
- Naantali → Raisio, 53 asukasta
- Nousiainen → Rusko, 2 asukasta
- Raisio → Rusko, 4 asukasta
- Raisio → Turku, 271 asukasta
- Raisio → Vahto, 6 asukasta
- Turku → Lieto, 2 asukasta
- Turku → Raisio, 7 asukasta
- Vahto → Rusko, 33 asukasta
Osakuntaliitokset kuntien lakkauttamisen yhteydessä:[28]
- Maaria lakkautettiin, jolloin siitä liitettiin Turkuun 3 069 asukasta ja Ruskoon 7 asukasta
- Vanaja lakkautettiin, jolloin siitä liitettiin Hämeenlinnaan 5 346 asukasta, Janakkalaan 1 254 asukasta ja Renkoon 36 asukasta
1968 muokkaa
Vuonna 1968 tehtiin seuraavat osakuntaliitokset:[28]
- Kauniainen → Espoo, 3 asukasta
- Uudenkaarlepyyn maalaiskunta → Purmo, 36 asukasta
1969 muokkaa
Osakuntaliitokset kuntien lakkauttamisen yhteydessä:[28]
- Koijärvi lakkautettiin, jolloin siitä liitettiin Forssaan 2 103 asukasta ja Urjalaan 159 asukasta
- Kuopion maalaiskunta lakkautettiin, jolloin siitä liitettiin Kuopioon 7 557 asukasta ja Siilinjärveen 701 asukasta
Osakuntaliitokset vuosina 1970–2004 muokkaa
1970 muokkaa
Vuonna 1970 tehtiin seuraavat osakuntaliitokset:[28]
- Jepua → Alahärmä, 2 asukasta
- Kälviä → Toholampi, 9 asukasta
- Salla → Kuusamo, 15 asukasta
- Sauvo → Kemiö, 23 asukasta
1971 muokkaa
Vuonna 1971 tehtiin seuraavat osakuntaliitokset:[28]
- Haukipudas → Kiiminki, 44 asukasta
- Hirvensalmi → Joutsa, 5 asukasta
- Hyvinkää → Riihimäki, 49 asukasta
- Janakkala → Lammi, 8 asukasta
- Kaavi → Juankoski, 171 asukasta
- Kempele → Liminka, 80 asukasta
- Kullaa → Noormarkku, 66 asukasta
- Lumijoki → Liminka, 12 asukasta
- Nakkila → Pori, 682 asukasta
- Oulu → Kempele, 16 asukasta
- Oulu → Liminka, 13 asukasta
- Oulunsalo → Liminka, 30 asukasta
- Tammela → Forssa, 84 asukasta (Lempään alue[30])
- Temmes → Liminka, 2 asukasta
- Tiukka → Kristiinankaupunki, 5 asukasta
- Ulvila → Pori, 407 asukasta
1972 muokkaa
Vuonna 1972 tehtiin seuraavat osakuntaliitokset:[28]
- Eura → Laitila, 106 asukasta
- Honkajoki → Kankaanpää, 6 asukasta
- Längelmäki → Kuorevesi, 2 asukasta
- Nakkila → Ulvila, 3 asukasta
- Piikkiö → Paimio, 42 asukasta
- Rantsila → Pulkkila, 8 asukasta
- Suoniemi → Karkku, 80 asukasta
1973 muokkaa
Vuonna 1973 tehtiin seuraavat osakuntaliitokset:[28]
- Haukipudas → Oulu, 64 asukasta
- Juankoski → Kaavi, 21 asukasta
- Juankoski → Nilsiä, 731 asukasta
- Kaavi → Juankoski, 34 asukasta
- Kontiolahti → Joensuu, 21 asukasta
- Korsnäs → Närpiö, 522 asukasta
- Luopioinen → Hauho, 28 asukasta
- Mouhijärvi → Vammala, 9 asukasta
- Mustasaari → Vaasa, 2 136 asukasta
- Punkaharju → Kerimäki, 6 asukasta
- Teuva → Jurva, 3 asukasta
Osakuntaliitokset kuntien lakkauttamisen yhteydessä:[28]
- Pohjaslahti lakkautettiin, jolloin siitä liitettiin Vilppulaan 841 asukasta ja Virtoihin 165 asukasta
- Sulva lakkautettiin, jolloin siitä liitettiin Mustasaareen 1 263 asukasta ja Vaasaan 1 235 asukasta
- Sääminki lakkautettiin, jolloin siitä liitettiin Savonlinnaan 10 031 asukasta ja Punkaharjuun 1 200 asukasta
1974 muokkaa
Vuonna 1974 tehtiin seuraavat osakuntaliitokset:[28]
- Anttola → Ristiina, 7 asukasta
- Enontekiö → Muonio, 28 asukasta
- Haukivuori → Kangasniemi, 12 asukasta
- Hyvinkää → Tuusula, 1 010 asukasta (Hyvinkääseen kuulunut Jokelan osa[31])
- Karttula → Suonenjoki, 72 asukasta
- Kiikka → Vammala, 34 asukasta
- Laukaa → Jyväskylän maalaiskunta, 87 asukasta (osa Savion kylästälähde?)
- Rautalampi → Hankasalmi, 73 asukasta
- Ruokolahti → Imatra, 12 asukasta
1975 muokkaa
Vuonna 1975 tehtiin seuraavat osakuntaliitokset:[28]
- Kalajoki → Ylivieska, 5 asukasta
- Lohtaja → Himanka, 35 asukasta
- Lohtaja → Kannus, 1 asukas
- Nurmijärvi → Tuusula, 8 asukasta
- Närpiö → Maalahti, 310 asukasta
- Pusula → Somerniemi, 5 asukasta (osa Hyrkkölän kylästä[32][33])
- Pälkäne → Valkeakoski, 113 asukasta
- Sysmä → Heinola, 217 asukasta
- Valkeakoski → Toijala, 145 asukasta
1976 muokkaa
Vuonna 1976 tehtiin seuraavat osakuntaliitokset:[34]
- Marttila → Mellilä, 5 asukasta
- Peräseinäjoki → Alavus, 10 asukasta
- Siuntio → Lohjan kunta, 4 asukasta
- Tyrnävä → Liminka, 5 asukasta
1977 muokkaa
Vuonna 1977 tehtiin seuraavat osakuntaliitokset:[35]
- Jämsä → Kuhmoinen, 4 asukasta
- Lestijärvi → Halsua, 99 asukasta
- Merijärvi → Pyhäjoki, 2 asukasta
- Pietarsaaren maalaiskunta → Pietarsaari, 381 asukasta
- Ruokolahti → Imatra, 185 asukasta
- Tenhola → Hanko, 1 213 asukasta (Lappohjalähde?)
- Uusikaarlepyy → Alahärmä, 38 asukasta
Osakuntaliitokset kuntien lakkauttamisen yhteydessä:[35]
- Bromarv lakkautettiin, jolloin siitä liitettiin Tenholaan 938 asukasta ja Hankoon 486 asukasta
- Kaarlela lakkautettiin, jolloin siitä liitettiin Kokkolaan 11 126 asukasta ja Kälviään 10 asukasta
- Snappertuna lakkautettiin, jolloin siitä liitettiin Tammisaareen 1 338 asukasta ja Karjaaseen 35 asukasta
- Tammisaaren maalaiskunta lakkautettiin, jolloin siitä liitettiin Tammisaareen 2 008 asukasta ja Hankoon 101 asukasta
1978 muokkaa
Vuonna 1978 tehtiin seuraavat osakuntaliitokset:[36]
- Haukivuori → Virtasalmi, 15 asukasta
- Juva → Puumala, 7 asukasta
- Kalanti → Uusikaupunki, 4 asukasta
- Lahti → Hollola, 16 asukasta
- Pielavesi → Kiuruvesi, 10 asukasta
1979 muokkaa
Vuonna 1979 tehtiin seuraavat osakuntaliitokset:[37]
- Hattula → Valkeakoski, 350 asukasta (kunnan pohjoisosa, joka kuului aiemmin Tyrväntöön[38])
- Haukipudas → Oulu, 31 asukasta
- Kaavi → Kuopio, 2 asukasta
- Kangasala → Valkeakoski, 36 asukasta
- Keminmaa → Tervola, 38 asukasta
- Kuopio → Juankoski, 7 asukasta
- Kuortane → Lapua, 9 asukasta
- Laukaa → Jyväskylän maalaiskunta, 1 asukas
- Lempäälä → Valkeakoski, 17 asukasta
- Liminka → Tyrnävä, 3 asukasta
- Lohjan kunta → Vihti, 86 asukasta
- Lohtaja → Kannus, 52 asukasta
- Naantali → Raisio, 27 asukasta
- Orimattila → Nastola, 23 asukasta
- Tuusniemi → Kaavi, 8 asukasta
- Vehmersalmi → Kuopio, 2 asukasta
- Virrat → Alavus, 12 asukasta
1980 muokkaa
Vuonna 1980 tehtiin seuraavat osakuntaliitokset:[39]
- Kontiolahti → Lieksa, 1 asukasta
- Lohtaja → Himanka, 2 asukasta
- Lohtaja → Kannus, 7 asukasta
- Muurame → Säynätsalo, 17 asukasta (osa Muuratsalostalähde?)
- Raisio → Naantali, 4 asukasta
- Vahto → Rusko, 4 asukasta
- Ylihärmä → Lapua, 4 asukasta
1981 muokkaa
Vuonna 1981 tehtiin seuraavat osakuntaliitokset:[40]
- Huittinen → Äetsä, 12 asukasta
- Joutseno → Nuijamaa, 5 asukasta
- Temmes → Liminka, 2 asukasta
- Töysä → Lehtimäki, 6 asukasta
1982 muokkaa
Vuonna 1982 tehtiin seuraavat osakuntaliitokset:[41]
- Alastaro → Loimaan kunta, 45 asukasta
- Taivassalo → Kustavi, 15 asukasta
1983 muokkaa
Vuonna 1983 tehtiin seuraavat osakuntaliitokset:[42]
- Lappajärvi → Evijärvi, 13 asukasta (Sammaloja [43])
- Lappeenranta → Nuijamaa, 9 asukasta
- Pattijoki → Raahe, 14 asukasta
- Ylihärmä → Lapua, 12 asukasta
1984 muokkaa
Vuonna 1984 tehtiin seuraavat osakuntaliitokset:[44]
1985 muokkaa
Vuonna 1985 tehtiin seuraavat osakuntaliitokset:[46]
- Kiihtelysvaara → Pyhäselkä, 6 asukasta
- Kouvola → Kuusankoski, 40 asukasta
- Kuusankoski → Kouvola, 10 asukasta
- Luoto → Pietarsaaren maalaiskunta, 4 asukasta
- Mikkelin maalaiskunta → Mikkeli, 2 045 asukasta (laajat alueet siihenastisen kaupungin etelä- ja pohjoispuolilta[7])
- Pietarsaaren maalaiskunta → Pietarsaari, 2 asukasta
- Rovaniemen maalaiskunta → Rovaniemi, 15 asukasta
- Valkeala → Kouvola[47]
- Äetsä → Vammala, 190 asukasta (Illon alue, joka oli kooltaan 12 km²lähde?)
1986 muokkaa
Vuonna 1986 tehtiin seuraavat osakuntaliitokset:[48]
- Ilmajoki → Seinäjoki, 16 asukasta (Ämmälänkylälähde?)
- Nurmo → Seinäjoki, 69 asukasta (Ämmälänkylälähde?)
1987 muokkaa
Vuonna 1987 tehtiin seuraavat osakuntaliitokset:[49]
- Laukaa → Jyväskylän maalaiskunta, 5 asukasta
- Virtasalmi → Pieksämäen maalaiskunta, 7 asukasta
1988 muokkaa
Vuonna 1988 tehtiin seuraavat osakuntakuntaliitokset:
1989 muokkaa
Vuonna 1989 aluejärjestelyissä ei ole mainintaa osakuntaliitoksista.[50]
1990 muokkaa
Vuonna 1990 aluejärjestelyissä ei ole mainintaa osakuntaliitoksista.[51]
1991 muokkaa
Vuonna 1991 tehtiin seuraavat osakuntaliitokset:[52]
| |
Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Merkinnän syy: Osakuntaliitokset vuosina 1988 ja 1992? |
1993 muokkaa
Vuonna 1993 aluejärjestelyissä ei ole mainintaa osakuntaliitoksista.[54]
1994 muokkaa
Vuonna 1994 tehtiin seuraavat osakuntaliitokset:[55]
- Halsua → Kaustinen, 1 asukasta
- Haukivuori → Kangasniemi, 2 asukasta
- Mietoinen → Mynämäki, 7 asukasta
- Mikkelin maalaiskunta → Hirvensalmi, 8 asukasta
- Pieksämäen maalaiskunta → Kangasniemi, 1 asukasta
- Punkalaidun → Urjala, 3 asukasta
- Rääkkylä → Kitee, 2 asukasta
- Savonlinna → Kerimäki, 2 asukasta
- Vihti → Espoo, 35 asukasta
1995 muokkaa
Vuonna 1995 tehtiin seuraavat osakuntaliitokset:[56]
- Kangaslampi → Rantasalmi, 1 asukasta
- Mustasaari → Maalahti, 5 asukasta
- Saarijärvi → Karstula, 4 asukastaselvennä
1996 muokkaa
Vuonna 1996 aluejärjestelyissä ei ole mainintaa osakuntaliitoksista.[57]
1997 muokkaa
Vuonna 1997 aluejärjestelyissä ei ole mainintaa osakuntaliitoksista.[58]
1998 muokkaa
Vuonna 1998 tehtiin seuraavat osakuntaliitokset:[59]
| |
Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Merkinnän syy: Osakuntaliitokset vuosina 1999 ja 2000? |
2001 muokkaa
Vuonna 2001 tehtiin seuraavat osakuntaliitokset:[60]
- Kiukainen → Nakkila, 60 asukasta
- Liminka → Tyrnävä, 40 asukasta
- Lumijoki → Liminka, 3 asukasta
- Lumijoki → Rantsila, 3 asukasta
- Temmes → Liminka, 21 asukasta
- Temmes → Rantsila, 33 asukasta
Temmes liitettiin pääosin Tyrnävän kuntaan, osia siitä liitettiin myös Limingan ja Rantsilan kuntiin. Samalla Limingan, Lumijoen, Rantsilan ja Tyrnävän kuntien aluejakoa eheytettiin.[61]
2002 muokkaa
Vuonna 2002 tehtiin seuraavat osakuntaliitokset:[62]
- Pietarsaari → Luoto, 3 asukasta
2003 muokkaa
Vuonna 2003 tehtiin seuraavat osakuntaliitokset:[63]
2004 muokkaa
Vuonna 2004 tehtiin seuraavat osakuntaliitokset:[64]
Osakuntaliitokset vuodesta 2005 muokkaa
2005 muokkaa
Vuonna 2005 tehtiin seuraavat osakuntaliitokset:[65]
- Ilmajoki → Seinäjoki, 243 asukasta (Honkakylä, Lehtimäenkylä ja Ojajärvenkylä. Liitos tehtiin, koska Seinäjoella ja siihen vuonna 2005 liitetyllä Peräseinäjoella ei ollut aikaisemmin yhteistä rajaa.lähde?)
2006 muokkaa
Vuodelle 2006 Tilastokeskus ei ole julkaissut taulukkoa aluejärjestelyistä.[66]
2007 muokkaa
Vuonna 2007 tehtiin seuraavat osakuntaliitokset:[67]
- Längelmäki → Jämsä, 1 068 asukasta
- Längelmäki → Orivesi, 576 asukasta
Längelmäki lakkautettiin ja sen alue jaettiin yllä mainittujen kuntien kesken.
2008 muokkaa
Vuonna 2008 aluejärjestelyissä ei ole mainintaa osakuntaliitoksista.[68]
2009 muokkaa
Vuonna 2009 tehtiin seuraavat osakuntaliitokset:[69]
- Enonkoski → Savonlinna, 1 asukas (yhteys Savonlinnan ja Savonrannan välille kuntaliitoksessa[70])
- Hattula → Hämeenlinna, 25 asukasta (yhteys Hämeenlinnan ja Kalvolan välille Hämeenlinnan seudun kuntaliitoksessa[70])
- Kangasala → Tampere, 5 asukasta
- Sipoo → Helsinki, 2 046 asukasta (Sipoon lounaisosalähde?)
- Vantaa → Helsinki, 22 asukasta (Västerkullan kiilalähde?)
2010 muokkaa
Vuonna 2010 tehtiin Tilastokeskuksen mukaan seuraavat osakuntaliitokset:[71]
- Hämeenlinna → Hausjärvi, 161 asukasta (Hietoisten kylä[72])
- Kouvola → Iitti, 17 asukasta (Haukkalan kylä[73][74])
- Lappeenranta → Ruokolahti, 12 asukasta (Mietinsaari[75])
- Ruotsinpyhtää → Pyhtää, 170 asukasta (Haaviston ja Vastilan kylät[76])
Lisäksi Pirkkalan Härmälästä osa liitettiin Tampereeseen.[75]
2011 muokkaa
Vuonna 2011 tehtiin Tilastokeskuksen mukaan seuraavat osakuntaliitokset:[77]
- Lappeenranta → Imatra, 7 asukasta (osa Korvenkylästä[78])
- Masku → Naantali, 181 asukasta (Askaisiin kuulunut Livonsaari[79])
Lisäksi Vihannin Pohjannevan alue liitettiin Siikajokeen.[80]
2012 muokkaa
Vuodelle 2012 Tilastokeskus ei ole julkaissut taulukkoa aluejärjestelyistä.[66]
2013 muokkaa
Vuonna 2013 aluejärjestelyissä ei ole mainintaa osakuntaliitoksista.[81]
2014 muokkaa
Vuodelle 2014 Tilastokeskus ei ole julkaissut taulukkoa aluejärjestelyistä.[66]
2015 muokkaa
Vuonna 2015 aluejärjestelyissä ei ole mainintaa osakuntaliitoksista.[82]
2016 muokkaa
Vuonna 2016 tehtiin seuraavat osakuntaliitokset:[83]
2017 muokkaa
Vuonna 2017 aluejärjestelyissä ei ole mainintaa osakuntaliitoksista.[84]
2018 muokkaa
Vuonna 2018 tehtiin seuraavat osakuntaliitokset:[85]
- Oulu → Ii, 418 asukasta (Yli-Iihin kuulunut Jakkukylä[86])
- Sipoo → Vantaa, 3 asukasta (tontti Nikinmäessä[87])
2019 muokkaa
Vuodelle 2019 Tilastokeskus ei ole julkaissut taulukkoa aluejärjestelyistä.[66]
2020 muokkaa
Vuonna 2020 aluejärjestelyissä ei ole mainintaa osakuntaliitoksista.[88]
Eräitä huomattavia osakuntaliitoksia muokkaa
| |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Siirrettävä tiedot sulkuihin merkittynä edelle oikean vuoden kohdalle. Vuosilukujen alla olevat tiedot siirretty tähän sivulta Luettelo Suomen kunnista perustamisvuoden mukaan. |
- Salon kauppalaa ympäröineiden taajaan asuttujen alueiden liitos Uskelasta Saloon 1932[89]
- Turun kuntaliitokset:
- Turun eteläisten esikaupunkien alueliitos Kaarinasta Turkuun 1939[90]
- Turun pohjoisten esikaupunkien ja Hirvensalon alueliitos Maariasta Turkuun 1946[90]
- Alueliitokset Raisiosta Turkuun vuosina 1931, 1949 ja 1967[90]
1877 muokkaa
- Kyttälän alue liitettiin Messukylän kunnasta Tampereen kaupunkiin[19]
1897 muokkaa
- Ilmee liitettiin Hiitolasta Rautjärveen[91]
1911 muokkaa
- Osia Pihkalanjärven ja Terävälän kylistä liitettiin Viipurin maalaiskunnasta Nuijamaan kuntaan.[92]
1914 muokkaa
- Jyväskylään liitettiin Jyväskylän maalaiskunnasta Jyväskylän kaupungin vuonna 1908 ostaman Syrjälän tilan alue, jonne oli kasvanut Mäki-Matin esikaupunki.
1917 muokkaa
- Pirttimäen ja Leivolan kylät liitettiin Heinäveden kunnasta Savonrannan kuntaan.[93]
1920 muokkaa
- Hatanpään alue liitettiin Messukylän kunnasta Tampereen kaupunkiin[19]
- Uuden-Matkaselän kylä liitettiin Kiteen kunnasta Ruskealan kuntaan[94]
1930 muokkaa
1931 muokkaa
- Lähes koko Kemin maalaiskunnan rannikkoalue Lautiosaaresta Veitsiluotoon liitettiin Kemin kaupunkiin[95]
1932 muokkaa
1936 muokkaa
- Uuraan satama-alue liitettiin Johanneksen kunnasta Viipurin kaupunkiin
- Luopasniemen kylä liitettiin Pälkjärven kunnasta Soanlahden kuntaan ja osia Pälkjärvestä liitettiin myös Värtsilään[97]
1937 muokkaa
- Ns. Harjun alue (mm. Pispala) liitettiin Pohjois-Pirkkalan kunnasta Tampereen kaupunkiin[98]
- Loilan kylä liitettiin Keuruun kunnasta Vilppulan kuntaan[23]
- Haukjärven valtionpuistoalue siirrettiin Kivennavan kunnasta Terijoen kuntaan[99]
1939 muokkaa
1944 muokkaa
1945 muokkaa
- Lahjaharju siirrettiin Jyväskylän maalaiskunnasta Jyväskylän kaupunkiin.
1948 muokkaa
- Osia Mikkelin maalaiskunnasta liitettiin Mikkelin kaupunkiin.[7]
1953 muokkaa
- Osia Mikkelin maalaiskunnasta liitettiin Mikkelin kaupunkiin.[7]
1955 muokkaa
- Mikkelin maalaiskunnasta liitettiin osia Visulahden ja Moision kylistä Mikkelin kaupunkiin.[7]
- Vuorentaan alue liitettiin Vanajan kunnasta Hämeenlinnan kaupunkiin.[100]
1959 muokkaa
- Karhulan kauppalan ja Kymin kunnan välistä kuntajakoa muutettiin[101]
- Rantsilan kunnan Lievoperä liitettiin Kestilän kuntaan[102]
1965 muokkaa
- Maironniemi Uukuniemestä liitettiin Kiteeseen[103][104]
1967 muokkaa
- Hattulan kunnasta liitettiin osa Hämeenlinnan kaupunkiin.[100]
1973 muokkaa
- Kestilän kunnan kaakkoisosan alueita liitettiin Vaalan kuntaan[105]
- Alavuden kunnan alueita liitettiin Nurmon kuntaan[106]
- Oulunsalon kunnan alueita liitettiin Limingan kuntaan[107]
1984 muokkaa
1991 muokkaa
Lähteet muokkaa
- Kuujo Erkki, Lakio Matti: Viipurin pitäjän historia II. Helsinki: Viipurin maalaiskuntalaisten pitäjäseura ry, 1982.
Viitteet muokkaa
- ↑ a b Väestönmuutokset Suomessa vuosina 1915 ja 1916 (PDF) (1. Maan kirkollisessa jaoituksessa tapahtuneita muutoksia) Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 3.7.2018.
- ↑ a b Väestönmuutokset Suomessa vuosina 1917 ja 1918 (PDF) (1. Maan kirkollisessa jaoituksessa tapahtuneita muutoksia) Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 3.7.2018.
- ↑ a b c d e Väestönmuutokset vuosina 1921-1925: Teksti (PDF) (1. Maan kirkollisessa jaoituksessa tapahtuneet muutokset) Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 3.7.2018.
- ↑ a b c http://www.narvasoft.fi/vesilsrk/vtisrk3.html
- ↑ a b Timo Alanen, Markus Hiekkanen, Jussi Härme, Manu Kärki, Osmo Turkki: Somero ja Somerniemi 1449-1999, s. 192-194. Someron seurakunta ja Somerniemen seurakunta, 1999. ISBN 952-91-1221-1.
- ↑ Kuujo 1982, s. 237
- ↑ a b c d e f Mikkelin kaupungin alueellinen kasvu Mikkelin kaupunki. Arkistoitu 28.4.2008. Viitattu 7.11.2007.
- ↑ Nurmiluoto, Timo: Karjala kuvina, Laatokan Karjala, s. 36. Kustannus Oy Constator, 1995. ISBN 951-97086-4-2.
- ↑ a b c d e Väestönmuutokset vuosina 1926-1930 (PDF) (1. Maan kirkollisessa jaoituksessa tapahtuneet muutokset) Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 3.7.2018.
- ↑ a b c d e Väestönmuutokset vuosina 1931-1935: Teksti (PDF) (1. Maan kirkollisessa jaoituksessa tapahtuneet muutokset) Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 3.7.2018.
- ↑ Lappeenrannan kaupungin historiaa (Kaupungin alueen kehitys 1900-luvulla) Lappeenrannan kaupunki.
- ↑ Lakio 1982, s. 255
- ↑ a b c d e f g h i j Väestönmuutokset vuosina 1936-1940: Teksti (PDF) (1. Maan kirkollisessa jaoituksessa tapahtuneet muutokset) Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 27.6.2014.
- ↑ Kuujo 1982, s. 245
- ↑ Kauhajärven kylän siirto Lapuan kuntaan. Vaasa, , 36. vsk, nro 2, s. 1. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 14.7.2021.
- ↑ a b Lakio 1982, s. 259
- ↑ a b c d e f g h i j k Väestönmuutokset vuosina 1941-50: Teksti (PDF) (Taulu 1. Aluejärjestelyt vuosina 1941-1950) Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 26.6.2014.
- ↑ Parikkalan, Saaren ja Uukuniemen historiatietoja (Historia) Parikkalan kunta. Viitattu 10.12.2009.
- ↑ a b c Tampereen kaupunki – Perustiedot – Historia
- ↑ a b c d e f g h i j k Katsaus väestönmuutoksiin vuosina 1951–65 (PDF) (Liitetaulu 1. Aluejärjestelyt vuosina 1951–65) Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 26.6.2014.
- ↑ Värtsilän kunnan historiaa
- ↑ Länsi-Uusimaa: Pakkoliitoksia ja pakkoliitoksia [vanhentunut linkki]
- ↑ a b Vilppulan kunta – Perustietoja kunnasta (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Rääkkylän kunta – Historia 19.5.2006. Rääkkylän kunta. Arkistoitu 18.2.2008. Viitattu 5.11.2007.
- ↑ Vammalan kaupunki – Silmäys Vammalan historiaan (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Räty, Nina: Kaupungin kupeessa, maaseudun reunalla. (Vuosituhansien maisemassa, osa 7/7) Etelä-Suomen Sanomat, 9.10.2007. Artikkelin verkkoversio (pdf). Viitattu 31.10.2007.
- ↑ Valtioneuvoston päätös 442/1954
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r Katsaus väestönmuutoksiin 1961–1975 (PDF) (Liite 3. Aluejärjestelyt vuosina 1961–1975) Tilastokeskus. Viitattu 26.6.2014.
- ↑ Otavan iso tietosanakirja, artikkeli Rovaniemi
- ↑ Historiaa Tammelan kunta. Arkistoitu 4.2.2015. Viitattu 17.8.2012.
- ↑ Antti Roseberg: ”Jokelan alueliitos”, Tuusulan historia 1920–1984, s. 14–18. Gummerus, 1998. ISBN 952-91-0288-7.
- ↑ Kaipainen, Sauli: Somero on 48 kylän muodostama kaupunki. Somero, 10.6.2011, 86. vsk, nro 43, s. 17.
- ↑ Kaipainen, Sauli: Kaikki kylän asukkaat ovat Tallgreneja. Somero, 10.6.2011, 86. vsk, nro 43, s. 17.
- ↑ Väestörakenne- ja väestönmuutokset: Koko maa ja läänit 1976 (PDF) (Taulu 6. Aluejärjestelyjen aiheuttamat väestönmuutokset 1.1.1976) Tilastokeskus. Viitattu 26.6.2014.
- ↑ a b Väestörakenne- ja väestönmuutokset: Koko maa ja läänit 1977 (PDF) (Taulu 11. Aluejärjestelyjen aiheuttamat väestönmuutokset lääneittäin ja kunnittain 1.1.1977) Tilastokeskus. Viitattu 26.6.2014.
- ↑ Väestörakenne ja väestönmuutokset 1978, osa I: Koko maa ja läänit (PDF) (Taulu 15. Aluejärjestelyjen aiheuttamat väestönmuutokset 1.1.1978) Tilastokeskus. Viitattu 3.7.2018.
- ↑ Väestörakenne ja väestönmuutokset 1979, osa I: Koko maa ja läänit (PDF) (Taulu 16. Aluejärjestelyjen aiheuttamat väestönmuutokset 1.1.1979) Tilastokeskus. Viitattu 3.7.2018.
- ↑ Tyrväntö-verkko – tyrväntöläinen aikajana
- ↑ Väestörakenne ja väestönmuutokset 1980, osa I: Koko maa ja läänit (PDF) (Taulu 23. Aluejärjestelyjen aiheuttamat väestönmuutokset 1.1.1980) Tilastokeskus. Viitattu 3.7.2018.
- ↑ Väestörakenne ja väestönmuutokset 1981, osa I: Koko maa ja läänit (PDF) (Taulu 22. Aluejärjestelyjen aiheuttamat väestönmuutokset 1.1.1981) Tilastokeskus. Viitattu 3.7.2018.
- ↑ Väestönmuutokset kunnittain 1982, osa III (PDF) (Sivu 10, alaviite 6) Tilastokeskus. Viitattu 22.7.2020.
- ↑ Väestönmuutokset kunnittain 1983, osa III (PDF) (Sivu 10, alaviite 6) Tilastokeskus. Viitattu 22.7.2020.
- ↑ UJ: Sammaloja liitettiin Evijärveen. Järviseudun Sanomat, 6.1.1983, nro 1, s. 1. Järviseutu-Seura ry..
- ↑ Väestönmuutokset kunnittain 1984, osa III (PDF) (Sivu 10, alaviite 6) Tilastokeskus. Viitattu 22.7.2020.
- ↑ Valtioneuvoston päätös 226/1983
- ↑ Väestönmuutokset kunnittain 1985, osa III (PDF) (Sivu 10, alaviite 6) Tilastokeskus. Viitattu 22.7.2020.
- ↑ Kuntajaon muutokset 1922-2011 (XLS) Suomen Kuntaliitto. Viitattu 19.3.2013. [vanhentunut linkki]
- ↑ Väestönmuutokset kunnittain 1986, osa III (PDF) (Taulu 2. Aluejärjestelyjen ja kuntamuodon muutosten aiheuttamat väestönmuutokset 1.1.1986) Tilastokeskus. Viitattu 22.7.2020.
- ↑ Väestönmuutokset kunnittain 1987 (PDF) (Sivu 10, alaviite 2) Tilastokeskus. Viitattu 22.7.2020.
- ↑ Väestörakenne 1989 (PDF) (Taulu 21. Aluejärjestelyt 1.1.1989) Tilastokeskus. Viitattu 22.7.2020.
- ↑ Väestörakenne 1990 (PDF) (Taulu 21. Aluejärjestelyt 1.1.1990) Tilastokeskus. Viitattu 22.7.2020.
- ↑ Väestörakenne 1991 (PDF) (Taulu 22. Aluejärjestelyt 1.1.1991) Tilastokeskus. Viitattu 22.7.2020.
- ↑ Rurik Wasastjerna - Muutakin kuin rautatieristeys, s. 18
- ↑ Väestönmuutokset kunnittain 1993 (PDF) (Aluejärjestelyt 1.1.1993) Tilastokeskus. Viitattu 22.7.2020.
- ↑ Väestönmuutokset kunnittain 1994 (PDF) (Liite 1. Aluejärjestelyt 1.1.1994) Tilastokeskus. Viitattu 22.7.2020.
- ↑ Väestönmuutokset kunnittain 1995 (PDF) (Liite 1. Aluejärjestelyt 1.1.1995) Tilastokeskus. Viitattu 3.7.2018.
- ↑ Väestönmuutokset kunnittain 1996 (PDF) (Liite 1. Aluejärjestelyt 1.1.1996) Tilastokeskus. Viitattu 22.7.2020.
- ↑ Väestönmuutokset kunnittain 1997 (PDF) (Liite 1. Aluejärjestelyt 1.1.1997) Tilastokeskus. Viitattu 22.7.2020.
- ↑ Väestönmuutokset kunnittain 1998 (PDF) (Liite 1. Aluejärjestelyt 1.1.1998) Tilastokeskus. Viitattu 3.7.2018.
- ↑ Väestörakenne 2000 (PDF) (Liite 1. Aluejärjestelyjet 1.1.2001) Tilastokeskus. Viitattu 3.7.2018.
- ↑ Valtioneuvoston päätös 606/2000
- ↑ Väestörakenne 2001 (PDF) (Liite 1. Aluejärjestelyt 1.1.2002) Tilastokeskus. Viitattu 3.7.2018.
- ↑ Väestörakenne 2002 (PDF) (Liite 1. Aluejärjestelyjen 1.1.2003 aiheuttamat väestön aluemuutokset) Tilastokeskus. Viitattu 3.7.2018.
- ↑ Väestörakenne ja väestönmuutokset kunnittain 2003 (PDF) (Liite 1. Aluejärjestelyjen 1.1.2004 aiheuttamat väestön aluemuutokset) Tilastokeskus. Viitattu 3.7.2018.
- ↑ Aluejärjestelyt 1.1.2005 (XLS) Tilastokeskus. Viitattu 9.4.2016.
- ↑ a b c d Väestörakenne: Liitetaulukot Tilastokeskus. Viitattu 22.7.2020.
- ↑ Aluejärjestelyt 1.1.2007 (XLS) Tilastokeskus. Viitattu 9.4.2016.
- ↑ Aluejärjestelyt 1.1.2008 Tilastokeskus. Viitattu 22.7.2020.
- ↑ Aluejärjestelyt 1.1.2009 Tilastokeskus. Viitattu 9.4.2016.
- ↑ a b Valtioneuvoston tiedote (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Aluejärjestelyt 1.1.2010 Tilastokeskus. Viitattu 9.4.2016.
- ↑ Kuntaliitokset 2009-2010 5.10.2009. Väestörekisterikeskus. Arkistoitu 29.10.2010. Viitattu 3.8.2018.
- ↑ Haukkala hyppää Kouvolasta Iittiin YLE Kymenlaakso. Arkistoitu 3.2.2012. Viitattu 21.2.2010.
- ↑ Päätös kuntajaon muuttamisesta Kouvolan kaupungin ja Iitin kunnan välillä Kouvolan kaupunki. Arkistoitu 17.7.2009. Viitattu 21.2.2010.
- ↑ a b Valtionvarainministeriön tiedote (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ www.kymensanomat.fi - Loviisan liitos onnistui kolmannella kerralla[vanhentunut linkki]
- ↑ Liitetaulukko 1. Aluejärjestelyt 1.1.2011 Tilastokeskus. Viitattu 9.4.2016.
- ↑ [http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20091089 Valtioneuvoston päätös kuntajaon muuttamisesta Lappeenrannan kaupungin ja Imatran kaupungin välillä] finlex.fi.
- ↑ Livonsaari ja Lempisaari liittyvät Naantaliin Livonsaaren kyläyhdistys. Arkistoitu 9.8.2016. Viitattu 23.12.2009.
- ↑ Kuntajaon muutokset vuodenvaihteessa 2010-2011 Väestörekisterikeskus. [vanhentunut linkki]
- ↑ Liitetaulukko 1. Aluejärjestelyt 1.1.2013 Tilastokeskus. Viitattu 22.7.2020.
- ↑ Liitetaulukko 1. Aluejärjestelyt 1.1.2015 Tilastokeskus. Viitattu 22.7.2020.
- ↑ Liitetaulukko 1. Aluejärjestelyt 1.1.2016 Tilastokeskus. Viitattu 9.4.2016.
- ↑ Liitetaulukko 1. Aluejärjestelyt 1.1.2017 Tilastokeskus. Viitattu 22.7.2020.
- ↑ Liitetaulukko 1. Aluejärjestelyt 1.1.2018 Tilastokeskus. Viitattu 9.4.2016.
- ↑ Ministeriöltä päätös: Jakkukylä liittyy Iin kuntaan ensi vuoden alussa kaleva.fi. Viitattu 7.4.2017.
- ↑ Sipoolaispariskunta sai tahtonsa läpi – ovat ensi vuoden alussa virallisesti vantaalaisia vantaansanomat.fi. Viitattu 15.8.2017.
- ↑ Liitetaulukko 1. Aluejärjestelyt 1.1.2020 Tilastokeskus. Viitattu 22.7.2020.
- ↑ Alifrosti, Kari: Salon ja Uskelan historia 1869-1990, s. 105-110, 374. Salo: Salon kaupunki, 1996. ISBN 951-96152-1-0.
- ↑ a b c Andersson, Harri: Urban structural dynamics in the city of Turku, Finland, s. 225. Fennia 161:2. Helsinki: Suomen maantieteellinen seura, 1983. (englanniksi)
- ↑ Soile Rinno ja Minna Laukkanen (toim.): Karjalan luterilaiset kirkot ja seurakuntien pyhät esineet, s. 81-81. Lappeenranta: Etelä-Karjalan taidemuseon julkaisuja 18:1a, 1997. ISBN 951-785-012-3.
- ↑ Kuujo 1982, s. 13
- ↑ Heimo Martikainen: Heinäveden historia II. Heinäveden kunta, 1989.
- ↑ Luovutettu Karjala – Ruskeala
- ↑ Keminmaan historia (Suurkunnan hajoaminen) Keminmaan kunta. Arkistoitu 26.1.2008. Viitattu 17.11.2007.
- ↑ Alifrosti, Kari: Salon ja Uskelan historia 1869-1990, s. 105-110. Salo: Salon kaupunki, 1996. ISBN 951-96152-1-0.
- ↑ Rapo Seppo: Pälkjärvi Luovutettu Karjala.fi. Viitattu 5.11.2007.
- ↑ Nokian kaupungin kotisivu – Tietoja Nokian kaupungin historiasta
- ↑ Valtioneuvoston päätös 111/1936
- ↑ a b Hämeenlinna tietoa – Historia 29.12.2008. Hämeenlinnan kaupunki. Arkistoitu 15.5.2010. Viitattu 16.12.2009.
- ↑ Valtioneuvoston päätös 507/1958
- ↑ Valtioneuvoston päätös 506/1958
- ↑ Päätös eräiden tilojen ja alueiden siirtämisestä Uukuniemen kunnasta Kiteen kuntaan 273/1965, 1965, Säädösmuutosten hakemisto, Lainsäädäntö, Finlex
- ↑ Päätös oikaisuluontoisesta korjauksesta valtioneuvoston 13 päivänä toukokuuta 1965 antamaan päätökseen eräiden tilojen ja alueiden siirtämisestä Uukuniemen kunnasta Kiteen kuntaan, sekä erään tilan siirtämisestä Uukuniemen kunnasta Kiteen kuntaan 407/1969, 1969, Säädösmuutosten hakemisto, Lainsäädäntö, Finlex.
- ↑ Valtioneuvoston päätös 218/1972
- ↑ Valtioneuvoston päätös 219/1972
- ↑ Valtioneuvoston päätös 220/1972
- ↑ Valtioneuvoston päätös 176/1983
- ↑ Valtioneuvoston päätös 636/1990