Keskustelu:Luettelo osakuntaliitoksista Suomessa

Lähteitä

Lisää tietoja osakuntaliitoksista (alueita luovuttanut ja saanut kunta sekä liitetyn alueen väkiluku) löytyy ainakin näistä:

• Katsaus väestönmuutoksiin 1961–1975
• Katsaus väestönmuutoksiin vuosina 1951–65
• Väestönmuutokset vuosina 1941-50: Teksti
• Väestönmuutokset vuosina 1936-1940: Teksti
• Väestönmuutokset vuosina 1931-1935: Teksti
• Väestönmuutokset vuosina 1926-1930
• Väestönmuutokset vuosina 1921-1925: Teksti
• Väestönmuutokset vuosina 1919 ja 1920

Lisäksi kuntien historiaa koskevista kirjoista voi löytyä tarkempia tietoja siitä, minkä nimisiä kyliä tai alueita kunnasta toiseen on siirretty. Artikkelissa Luettelo Suomen kuntamuutoksista on myös paljon mainintoja osakuntaliitoksista, joten sieltä voi siirtää tietoja tähän artikkeliin. Viime aikoina toteutuneita tai ehdotettuja osakuntaliitoksia:

• Lammin Mommilasta Hausjärven Mommilaksi
• Osakuntaliitos uudelleen Raahen valtuustoon
• Osakuntaliitos etenee
• Hämeenkylä haluaa liittyä Espooseen
• Orimattila väläyttää osakuntaliitosta Pohjois-Mäntsälän kylien kanssa
• Tuusulan kunta vastustaa osakuntaliitoksia Keravaan ja Järvenpäähän
• Siikainen ei anna Sammille erioikeuksia

--Raksa123 (keskustelu) 7. kesäkuuta 2014 kello 21.10 (EEST)

Eräs kuntamuutoksista tietoa sisältävä lähde ovat Arkistolaitoksen digitaaliarkistossa julkaistut Maanmittaushallituksen uudistusarkiston uudistusten luettelot. Niissä on tietoja sekä hyvin pienistä aluemuutoksista (yksittäiset tilat) että suuremmista (kokonaisia kyliä tai osia niistä). Tietoja on toisaalta kopioina kutakin kuntaa koskevan osan alussasa ja toisaalta eri kylien kohdalla. Yhdessä muiden lähteiden kanssa nämä joskus tarjoavat selventävää tietoa. --Urjanhai (keskustelu) 8. kesäkuuta 2014 kello 13.40 (EEST)

Jos tämä täydentyy merkittävästi, niin tähän voisi varmaan tehdä samanlaisen vuosikohtaisen alaotsikoinnin kuin artikkelissa Luettelo Suomen kuntamuutoksista. Se on oikeastaan välttämätöntäkin koko aineiston helpoksi hahmottamiseksi. Se on sitten oma kysymyksensä, tulisiko tiedot siirtää vai kopioida ao. artikkelista tähän.--Urjanhai (keskustelu) 8. kesäkuuta 2014 kello 15.56 (EEST)

Noiden Tilastokeskuksen lähteiden perusteella pystyisi laatimaan vuosikohtaisen luettelon. Ajattelin, että Luettelo Suomen kuntamuutoksista menee liian sekavaksi, kun siellä yritetään selittää samalla kertaa kaikki mahdollinen. Tuntuu selkeämmältä jos on omat luettelot:

• rukoushuonekuntien, kappelien, seurakuntien ja sittemmin kuntienkin perustamisvuosille (Luettelo Suomen kirkkopitäjistä voisi muuttaa sellaiseksi)
  • kaupunkien perustamisvuosille, ne voisivat sisältyä ylläolevaankin
• kokonaisten kuntien kuntaliitoksille
  • kokonaisten kuntien kuntaliitoksille kunnittain
• kuntien osaliitoksille (tämä artikkeli)
• kuntien nimenmuutoksille
• kuntamuodon muutoksille (kauppaloiksi ja kaupungeiksi muuttamiset)
• kuntien siirroille läänistä toiseen
• kuntaliitoksille ilman yhteistä rajaa

Sitten kun nämä osaluettelot olisivat hyvässä kunnossa, niin ne voisi kyllä yhdistää vuoden mukaan eteneväksi selostukseksi artikkeliin Luettelo Suomen kuntamuutoksista. Toinen vaihtoehto on tehdä tuosta kuntamuutosluettelosta artikkeli, jossa kuvataan mitä erityyppisiä kuntamuutoksia on olemassa ja linkittää sitten eri aiheita koskeviin luetteloihin. Tähän Malline:Suomen kunnat yritin koota kuntiin liittyviä artikkeleita, jotta saisi selvyyttä mitä kaikkia luetteloita ja artikkeleita on olemassa aiheesta. --Raksa123 (keskustelu) 8. kesäkuuta 2014 kello 16.19 (EEST)

Joo, voihan olla, että tuossa on liikaa tavaraa yhteen artikkeliin. Toisaalta niitä voisi ehkä olla hauska silmäillä myös kootusti, mutta koska kirkkopitäjät, kappelit ym. ennen kunnallishallinnon perustamista samoin kuin kaupungit ennen kunnallishallinnon perustamista eivät olleet kuntia, niin silloin käsittely yhdistetyssä luettelossa, jos myös se säilytettäisiin, pitäisi rajata kunnallishallinnon aikaan. Tätä voisi ehkä pohtia siinä vaiheessa kun nuo erillisluettelot alkavat hahmottua.--Urjanhai (keskustelu) 8. kesäkuuta 2014 kello 19.09 (EEST)

Osakuntaliitosten asetukset löytyvät Finlexistä kiinteistöjen tarkkuudella. Vuoteen 1987 kaikki, sitä vanhemmat satunnaisesti. Esimerkki. –Makele-90 (keskustelu) 8. kesäkuuta 2014 kello 21.53 (EEST)

Vanhempia 1960-luvulle taas on ainakin jossain määrin tuossa uudistusten luettelossa, jonka linkitin yllä. Nämä voivat usein auttaa täsmentämään muiden lähteiden tietoja.--Urjanhai (keskustelu) 9. kesäkuuta 2014 kello 11.46 (EEST)

Onko artikkelin tarkoitus listata myös kaikki pienet osakuntaliitokset, siis sellaiset joissa muuttama kiinteistö on siirretty kunnasta toiseen? Niitä on aika paljon. Esimerkki. –Makele-90 (keskustelu) 8. kesäkuuta 2014 kello 22.04 (EEST)

Aiheellinen kysymys. Ja siitä edelleen, että kuinka pieniin asetetaan raja. Muistelen myös lukeneeni, että joskus (ettei vain olisi ollut noita aikoja, mutta en muista tarkasti) päätettiin pienet eksklasavit kerralla koko maassa liittää ympäröiviin kuntiin, ja tämän näkeekin, kun vertailee eri ikäisiä painettuja peruskarttoja. Jotkut muutokset ovat varmasti suuria ja merkittäviä, ja sen tapaista kehitystä kuin Turun ja Helsingin ympärillä on tapahtunut varmaan muuallakin (esim. Porissa), ja samanlaisen artikkelin saisi lähteitä penkomalla ehkä useastakin paikkakunnasta. Samoin suuremmat muutokset on yleensä uutisoitu paikallisessa mediassa (esim. aikoinaan Sieppala Loimaalla). Ja juuri kaupungeissa sellaiset muutokset, missä esim. asuinalueita on liitetty pala kerrallaan (esim. Valkeakoskella), ovatkin merkittävää historiaa, ja ne on yleensä selostettu pitäjänhistorioissa, missä tällainen on ilmestynyt. Tietysti voitaisiin myös ajatella, että joskus luotaisiin joku spatiaalinen ontologia, jossa olisivat kaikki historiassa tapahtuneet rajamuutokset (onko tämmöistä jossain suunnitteilla?), mutta toisaalta taas tällaiseen massaan hukkuisivat vähän merkittävämmät, jotka yleensä on noteerattu myös sekundäärilähteissä. Sopisiko kriteeriksi juuri noteeraus sekundäärilähteissä? Nuo primnäärilähteet (kuten asetukset) auttaisivat sitten vain tiedon täsmentämisessä. Tällaista linjaa ainakih joissain aiheissa kai on otettu.--Urjanhai (keskustelu) 9. kesäkuuta 2014 kello 11.46 (EEST)

Täydellinen luettelohan taas ehkä olisi pikemmin Wikiaineeston sopiva, ja sopisikin sinne erininomaisesti.--Urjanhai (keskustelu) 9. kesäkuuta 2014 kello 11.51 (EEST)

Seurakuntajaon muutokset

Vuodesta 1940 taaksepäin sivun alkuosassa mainituissa julkaisuissa näytetään käsittelevän seurakunta- eikä kuntajaon muutoksia. Tällöin täytyy ottaa huomioon myös väestörekisterissä olleiden asukkaiden siirrot kunnasta toiseen, jotka on mainittu tekstissä eikä taulukossa. Tekstiin voisi lisätä jonkun maininnan asiasta. --Raksa123 (keskustelu) 26. kesäkuuta 2014 kello 21.57 (EEST)

En jaksa lukea koko keskustelua, niin kommentoimpa vaikka tähän väliin. Tuossa luettelon alkupäässä (ennen vuotta 1941) ei käsitellä mitenkään kokonaisten seurakuntien siirtymistä kunnasta toiseen. Siinä mielessä luettelo on pahasti vajavainen ja se olis varmaan syytä mainita itse luettelossakin. Gopase+f (keskustelu) 4. helmikuuta 2016 kello 12.07 (EET)

Kartat

Artikkeliin olisi hyvä lisätä kuvitukseksi ainakin tärkeimpiä osakuntaliitoksia kuvaavia karttoja. --Raksa123 (keskustelu) 26. kesäkuuta 2014 kello 20.51 (EEST)

Turun kartat taitavat olla netissä Lounaispaikan karttapalvelussa, en muista ovatko myös lounaispaikasta ladattavassa avoimessa paikkatiedossa. Eri kaupunkien historioissa näitä myös on.--Urjanhai (keskustelu) 26. kesäkuuta 2014 kello 21.01 (EEST)

Osakuntaliitoksista uusi kunta

Miten menetellään tätä luetteloa täydennettäessä tapauksissa, missä uusi kunta on syntynyt erottamalla osia useasta kunnasta, esim. Toijala, Viiala? Eli esim. luovuttavien kuntien osalta kyseessä on osakuntaliitos mutta tuloksena onkin uusi kunta. Tai Vastaavasti jos lopetetusta kunnasta lopettamisen yhteydessä liitetään osia useaan kuntaan, esim. Karunasta pieni osa Kemiöön tai Akaasta osia useaan kuntaan ja aiemman niminen kunta loppuu? --Urjanhai (keskustelu) 27. kesäkuuta 2014 kello 20.16 (EEST)

Ajattelin, että yllämainitutkin tapaukset voi mainita tässä luettelossa. Hiukan ongelmia tulee siitä, että vuoteen 1940 ja ehkä myös vielä sen jälkeenkin kyse näyttää olevan seurakuntien välisistä aluemuutoksista. Tämän artikkelin lähteen mukaan Kaarinasta ja Maariasta liitettiin Turkuun suuri määrä asukkaita vuonna 1946, mutta artikkelin Turun kuntaliitokset mukaan liitokset tehtiin jo 1939 ja 1944. Ehkä kuntajaossa alueet liitettiin jo tuolloin, mutta seurakuntajaossa vasta 1946. Voi olla, että vuosina 1941–1950 muutokset koskevat vielä seurakuntia, vaikka lähteen taulukon otsikossa puhutaankin kunnista. Sama koskee Salon ja Uskelan välistä siirtoa vuonna 1948, josta on suluissa lisähuomautuskin. Lähteissä puhutaan myös sellaisten seurakuntien perustamisesta, jotka eivät koskaan muodostaneet omaa kuntaa (Harjun seurakunta) ja toisaalta Valkeakosken kauppalan seurakunta on perustettu paljon myöhemmin kuin itse kauppala. --Raksa123 (keskustelu) 27. kesäkuuta 2014 kello 23.04 (EEST)

Ehkä seurakuntia koskevat tiedot voi korvata tai täydentää tai sovittaa kuntia koskeviksi sitä mukaa kuin lähteitä löytyy. Kunnista, joista on pitäjänhistoriat ne on yleensä selostettu. Ja luultavasti myös tapaukset, joissa kunta ja seurakunta eroavat toisistaan, ovat ainakin noina vanhempina aikoina olleet kuitenkin pikemminkin yksittäisiä poikkeustapauksia, ja luultavasti nämä poikkeuksetkin on yleensä paikallishistorioissa selostettu. Vaikka noissa vanhemmissa tilastoissa esiintyykin seurakuntia, niin se on kai pikemminkin kuitenkin tilastointitekninen asia. Ainakin itsenäisyyden ajalla kuitenkin juuri kuntajaon muutokset ovat olleet se, mistä on säädetty asetuksilla.--Urjanhai (keskustelu) 28. kesäkuuta 2014 kello 09.29 (EEST)

Pohdintoja yksittäisistä liitoksista luettelossa

Vuoden 1961 osakuntaliitos "Kemiö → Perniö, 63 asukasta" koskee varmaan sitä, että Kemiön ja Perniön välinen kuntaraja siirrettiin kulkemaan keskelle vesialuetta. Aiemmin Kemiöön näyttää kuuluneen alueita myös Strömman kanavan itäpuolelta. Vuotta 1961 edeltävää karttaa juuri tuosta alueesta ei ole, mutta tässä vasemmassa alakulmassa näkyy kuntarajan aiempi kulku. --Raksa123 (keskustelu) 11. syyskuuta 2015 kello 20.10 (EEST)

Tuo taisi olla eri linkki, mutta minulla oli tässä näköispainonos Maanmittaushallituksen Suomen kartasta 1920. Siinä näkyy tosiaan, että Germunssvidjan ja Strömman kylät mantereella ovat silloin kuuluneet Kemiöön. MMH:n uudistusarkiston uudistusten luettelossa Kansallisarkiston digitaaliarkistossa on joskus tietoja osakuntaliitoksista.--Urjanhai (keskustelu) 11. syyskuuta 2015 kello 20.42 (EEST)

Strömman siirto mainitaan tässä: [1], Germundssvedja tässä: [2]. Monista osakuntaliitoksista löyty näistä tieto. Joskus luettelon alussa ko. kunnan osuudessa on myös kopioita valtioneuvoston päätöksistä, joilla siirtoja on tehty mutta esim. Perniön kohdalla ei näkynyt olevan.--Urjanhai (keskustelu) 11. syyskuuta 2015 kello 20.51 (EEST)

Peruskarttaa vanhempia, kuntarajat sisältäviä karttojahan ovat lähinnä pitäjänkartta 1:20 000 1920-luvulta peruskartan alkamiseen asti ja Topografikartta 1:20 000. MML:n karjalan kartat palvelussa niitä pääsee katsomaan luovutetun karjalan osalta. Sotilaallisista syistä Topoggrafista karttaa tehtiinkin vain lähinnä silloisesta viipurin läänistä, ja vain pieni määrä lehtiä muualta. Sen sijaan pitäjänkarttaa on koko Suomesta. Ja kummastakin on myös 1:100 000 versio, edellisestä Suomen taloudellinen kartta, jälkimmäisestä topografikartta 1:100 000. Niitäkin on enm. Karjalan kartoissa. Muun Suomen osalta niitä ei taida olla kai vielä juuri netissä, mutta niistä noita kuntarajoja pystyisi kaivelemaan, ja lisäksi sitten nuo vanhat Suomen karttakirjat yleissilmäystasolla. Ja vielä jos haluaa jotain aluetta tutkia kunnolla niin MML:n arkistossa Jyväskylässä on pitäjänkartasta sarja, johon nimenomaan kynällä tehtynä merkintöinä on päivitetty kuntarajojen muutoksia ajankohtineen. Niitä nähdäkseen pitää vain mennä Jyväskylään (tai en tiedä pääsekö niitä enää siellä katsomaan) tai tilata maanmittauslaitoksen jostain toimipisteestä skannattu kuvatiedosto kartasta. Muualla pitäjänkarttoja on ainakin Kansallisarkiston käyttökarttakokoelmassa ja Kansalliskirjastossa, missä niitä pyös pääsee katsomaan ja voi tilata skannauksia. En ole tutkinut tai kysellyt onko tämä sarja tulossa nettiin, mutta yhdesä maanmittaustoimitusten uudistusten kansaa, joita on nyt netissä vasta lähinnä Turun ja Porin läänistä, ne ovat eräs kipeimmin nettiin kaivattavia aineistoja Suomen historiallisen maantieteen osalta.--Urjanhai (keskustelu) 11. syyskuuta 2015 kello 22.10 (EEST)

Asumattomien alueiden liitokset

Johdannossa pitäisi varmaan jotenkin mainita, että käytetyissä lähteissä näyttää olevan vain sellaiset osakuntaliitokset, joissa liitosalueella on ollut vähintään 1 asukas. Ainakin alueluovutusten jälkeen muusta Uukuniemestä erilleen jäänyt ja sittemmin Kiteeseen liitetty alue puuttuu tästä. --Raksa123 (keskustelu) 9. huhtikuuta 2016 kello 21.54 (EEST)

Puuttuvat vuodet

Uudemmista osakuntaliitoksista puuttuu vielä vuodet:

• 1982, 1983, 1984 ja 1985
• 1987, 1988, 1989, 1990, 1991, 1992 ja 1993
• 1996 ja 1997
• 1999 ja 2000
• 2006, 2008, 2012, 2013, 2014, 2015 ja 2017.

1980-luvun ja 1990-luvun alun osalta aluejärjestelyitä ei tuntunut löytyvän julkaisuista. Voi olla, että joinakin myöhempinä vuosina osakuntaliitoksia ei ole ollutkaan. Lisäksi taaksepäin vuodesta 1935 pystyisi selvittämään noin vuoteen 1900 asti noita. --Raksa123 (keskustelu) 3. heinäkuuta 2018 kello 16.42 (EEST)

Tassarna bort från Sibbo

Sipoon pakko-osaliitos Helsinkiin ei kuulu kuntaliitoksiin muttei näy tässäkään. Missä sen pitäisi olla? Iivarius (keskustelu) 23. toukokuuta 2023 kello 02.09 (EEST)

Eikö tämä ole juuri luettelo osakuntaliitoksista? Eli liitoksista, joissa osa jostakin kunnasta on liitetty toiseen kuntaan niin, että kunta, josta alueita on liitetty toiseen kuntaan, on jatkanut sen jälkeen itsenäisenä.--Urjanhai (keskustelu) 23. toukokuuta 2023 kello 11.53 (EEST)

Puutteita voi hyvin olla, koska tällaisia aluesiirtoja kuntien välillä on ollut hyvin paljon. --Urjanhai (keskustelu) 23. toukokuuta 2023 kello 11.54 (EEST)