Luettelo Suomen kirkkopitäjistä
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. Tarkennus: Lähteettömille tiedoille etsittävä lähde, ja lähteistettyjen tietojen oikeellisuudenkin voisi varmistaa uudelleen. Mahdollisia lähteitä Finlandia-kirjasarja 1980-luvulta, Iso tietosanakirja 1930-luvulta, Otavan iso tietosanakirja 1960-luvulta, Suomalainen paikannimikirja (2007) ja Suomenmaa-kirjasarja 1960-luvulta. |
Tämä artikkeli on luettelo Suomen kirkkopitäjistä. Pitäjät on jaoteltu suunnilleen nykymaakuntien mukaisesti. Luovutetun Karjalan eteläosan kirkkopitäjien maakuntana on Karjalankannas ja pohjoisosan kirkkopitäjien maakuntana on Laatokan Karjala. Karjalankannaksen yhteyteen on merkitty myös sen länsipuoliset luovutetut pitäjät Suursaari, Säkkijärvi, Vahviala ja Jääski. Historiallisesti Laatokan Karjalaan kuuluneet ja osittain luovutetut Parikkala ja Uukuniemi on merkitty nykymaakuntansa Etelä-Karjalan yhtetyteen. Historiallisesti Pohjois-Karjalaan kuulunut ja luovutettu Pälkjärvi on merkitty Laatokan Karjalan yhteyteen.
Luettelossa ovat mukana vain evankelis-luterilaiset kirkkopitäjät, joten ortodoksiset pitäjät entisen Käkisalmen läänin alueelta eivät ole luettelossa.
Luetteloon on otettu ainoastaan ennen vuoden 1865 kunnallisasetusta olemassa olleet seurakunnat. Vuoteen 1865 mennessä kaikki luettelossa mainitut seurakunnat eivät olleet itsenäisiä kirkkoherrakuntia, vaan osa niistä oli vielä kappeliseurakuntia. Tehdasseurakuntiin viitataan sen pitäjän yhteydessä, jonka alueella ne toimivat.
Luterilaiset itsenäiset ja kappeliseurakunnat, jotka olivat olemassa ennen vuotta 1550 on lueteltu myös artikkelissa Suomen keskiaikaiset seurakunnat. Maalaiskuntien perustamisvuodet vuodesta 1865 lähtien ovat artikkelissa Luettelo Suomen kunnista perustamisvuoden mukaan.
Taulukko
muokkaaSeurakunta | Maakunta | Perustamisvuosi | Kappeli (K), rukoushuone (R) tai saarnahuone (S) | Emäseurakunta | Lisätietoja |
---|---|---|---|---|---|
Brändö | Ahvenanmaa | 1866 | 1540-l. (mainittu) (K)[1] | Kumlinge | |
Eckerö | Ahvenanmaa | 1879 | 1427 (mainittu) (K)[2] | Hammarland | |
Finström | Ahvenanmaa | 1322 (mainittu)[3] | |||
Föglö | Ahvenanmaa | 1400-l. (viimeistään) | Ensimmäinen maininta 1540[4]. | ||
Geta | Ahvenanmaa | 1906 | 1480-l. (mainittu) (K)[5] | Finström | |
Hammarland | Ahvenanmaa | 1406 (mainittu)[6] | |||
Jomala | Ahvenanmaa | 1356 (mainittu) lähde? | |||
Kumlinge | Ahvenanmaa | 1540 (mainittu) | 1400-l. alku (K) [7] | Sund | |
Kökar | Ahvenanmaa | 1908 | 1544 (mainittu) (K)[8] | Föglö | |
Lemland | Ahvenanmaa | 1200-l.[9] | Seurakunnan arvellaan olevan koko Ahvenanmaan vanhin. | ||
Lumparland | Ahvenanmaa | 1961[10] | 1500-l. (K)[9] | Lemland | Lumparlandin seitsemän kylää olemassa jo 1540-luvulla[11]. |
Saltvik | Ahvenanmaa | 1322 (mainittu)[12] | |||
Sottunga | Ahvenanmaa | 1914 | 1544 (mainittu) (K)[13] | Föglö | Mainittu ensimmäisen kerran 1400-luvulla. |
Sund | Ahvenanmaa | 1352 (mainittu)[14] | |||
Vårdö | Ahvenanmaa | 1866 | 1544 (viimeistään) (K)[15] | Sund | Ensimmäinen asiakirjamaininta Vårdöstä 1367[16]. |
Joutseno | Etelä-Karjala | 1639 | 1500-l. (K) | Lappee | Muodostettiin Lappeen, Taipalsaaren, Ruokolahden ja Jääsken pitäjien osista itsenäiseksi seurakunnaksi. |
Lappee | Etelä-Karjala | 1300-l. | Ensimmäinen maininta 1416[17]. Kauskilan kylässä ollut rukoushuone keskiajalta noin vuoteen 1600[18]. 1649 perustettu Lappeenrannan kaupunki kuului seurakuntaan vuoteen 1913 saakka ja 1932 perustettu Lauritsalan kauppala vuoteen 1951 saakka. | ||
Lemi | Etelä-Karjala | 1807 | 1688 (K) | Lappee | |
Luumäki | Etelä-Karjala | 1642[19] | Lappee | ||
Parikkala | Etelä-Karjala | 1632 (viimeistään) | Osa Ruotsille 1617 Stolbovan rauhassa luovutettua ja alun perin kokonaan ortodoksista Käkisalmen lääniä. Muodostettiin Kurkijoen ortodoksisen seurakunnan Sammatlammen ja Tyrjän kappeleiden alueelle. Nimenä alun perin Joukio.[20] | ||
Rautjärvi | Etelä-Karjala | 1859 | 1693 (n.) (K) | Ruokolahti | |
Ruokolahti | Etelä-Karjala | 1572 | Jääski | ||
Savitaipale | Etelä-Karjala | 1639 | 1590 (n.) (K) | Taipalsaari | |
Taipalsaari | Etelä-Karjala | 1571 | ? (K) | Lappee | |
Uukuniemi | Etelä-Karjala | 1632 (viimeistään) | Osa Ruotsille 1617 Stolbovan rauhassa luovutettua ja alun perin kokonaan ortodoksista Käkisalmen lääniä. Mainittu Kurkijoen ortodoksisen seurakunnan kappelina 1589. | ||
Alahärmä | Etelä-Pohjanmaa | 1859 | 1676 (S), 1786 (K) | Lapua | |
Alajärvi | Etelä-Pohjanmaa | 1859, toteutui 1877 | 1751 (K) | Lappajärvi | |
Alavus | Etelä-Pohjanmaa | 1859, toteutui 1875 | 1673 (S), 1701 (K) | Kuortane | Kuului Ilmajokeen 1673–1798 ja Kuortaneeseen 1798–1835. Kuortaneen emäseurakunnaksi 1835, Kuortane ja Alavus erosivat 1875[21]. |
Evijärvi | Etelä-Pohjanmaa | 1865 | 1760 (K) | Lappajärvi | |
Ilmajoki | Etelä-Pohjanmaa | 1532 | 1516 (K) | Isokyrö | |
Isojoki | Etelä-Pohjanmaa | 1855 | 1710 (R), 1732 (K) | Lapväärtti | |
Jalasjärvi | Etelä-Pohjanmaa | 1858, toteutui 1882 | 1689 (R), 1730 (K) | Ilmajoki | |
Jurva | Etelä-Pohjanmaa | 1859, toteutui 1863 | 1734 (mainittu) (R), 1773 (K) | Laihia | Jurvan alueeseen kuuluva Sarvijoki rukoushuonekunta vuodesta 1837. |
Karijoki | Etelä-Pohjanmaa | 1862 | 1811 (R), 1835 (K) | Lapväärtti | |
Kauhajoki | Etelä-Pohjanmaa | 1858[22], toteutui 1892 | 1624 (R), 1627 (K) | Ilmajoki | Kappelitupa rakennettu 1584. |
Kauhava | Etelä-Pohjanmaa | 1859, toteutui 1870 | 1643 (viimeistään) (K) | Lapua | |
Kortesjärvi | Etelä-Pohjanmaa | 1865, toteutui 1877 | 1789 (R), 1834 (K) | Lappajärvi | |
Kuortane | Etelä-Pohjanmaa | 1798[23] | 1645 (K) | Lapua | Alavuden kappelina 1835–1859, uudelleen emäseurakunnaksi 1859, Kuortane ja Alavus erosivat 1875[21]. |
Kurikka | Etelä-Pohjanmaa | 1867, toteutui 1886 | 1701 (K) | Ilmajoki | Oma kirkko 1672. |
Lappajärvi | Etelä-Pohjanmaa | 1786, toteutui 1816 | 1637 (K) | Pedersöre | |
Lapua | Etelä-Pohjanmaa | 1581[24] | ? (K) | Isokyrö | |
Lehtimäki | Etelä-Pohjanmaa | 1904 | 1799 (S), 1859 (K) | Alajärvi | Kuului Lappajärveen 1799–1859 ja Alajärveen 1859–1895. |
Nurmo | Etelä-Pohjanmaa | 1879 | 1765 (R), 1816 (K) | Lapua | |
Peräseinäjoki | Etelä-Pohjanmaa | 1882 | 1798 (K) | Ilmajoki | Oma kirkkoherra 1890-luvulla[25]. |
Seinäjoki | Etelä-Pohjanmaa | 1895 | 1863 (K) | Ilmajoki | Alkuaan osa Ilmajokeen kuulunutta Nurmon rukoushuonekuntaa. Tunnettiin myös nimellä Alaseinäjoki. Vuonna 1931 perustettu Seinäjoen kauppala kuului seurakuntaan. |
Soini | Etelä-Pohjanmaa | 1895[26] | 1784 (R), 1859 (K) | Alajärvi | Kuului Lappajärveen 1784–1859 ja Alajärveen 1859–1895. |
Teuva | Etelä-Pohjanmaa | 1795 | 1638 (R), 1694 (K) | Närpiö | |
Töysä | Etelä-Pohjanmaa | 1896, toteutui 1926[27] | 1798 (S) | Alavus | |
Vimpeli | Etelä-Pohjanmaa | 1867[28] | 1806 (R), 1821 (K) | Lappajärvi | |
Ylihärmä | Etelä-Pohjanmaa | 1859 | 1786 (S), 1816 (K) | Lapua | |
Ylistaro | Etelä-Pohjanmaa | 1859 | 1658 (K) | Isokyrö | |
Ähtäri | Etelä-Pohjanmaa | 1859, toteutui 1893 | 1657 (K) | Ruovesi | |
Haukivuori | Etelä-Savo | 1873 | 1737 (R), 1782 (K) | Pieksämäki | |
Heinävesi | Etelä-Savo | 1852, toteutui 1856 | 1744 (R), 1810 (K) | Rantasalmi | |
Hirvensalmi | Etelä-Savo | 1851, toteutui 1868 | 1653 (K) | Mikkeli | |
Joroinen | Etelä-Savo | 1631 | Juva | Muodostettiin osista Juvan, Pieksämäen ja Säämingin seurakuntia. | |
Juva | Etelä-Savo | 1460 (noin) | 1442 (noin) (K) | Mikkeli | Nimenä alun perin Jukainen (katso myös Remojärven kappeli). |
Kangasniemi | Etelä-Savo | 1650 (noin) | ? (K) | Pieksämäki | |
Kerimäki | Etelä-Savo | 1640 (noin)[29] | 1630 (noin) (K) | Sääminki | |
Mikkeli | Etelä-Savo | 1329 (mainittu) | Nimenä alkujaan Suur-Savo tai Savilahti, nimeksi Mikkeli 1600-luvulla. 1838 perustettu Mikkelin kaupunki kuului seurakuntaan vuoteen 1908 saakka. | ||
Mäntyharju | Etelä-Savo | 1595 | ? (K) | Iitti | Seurakunnan alue oli pitkään jaettuna usean eri hallintopitäjän kesken. |
Pieksämäki | Etelä-Savo | 1573 | Mikkeli | Muodostettiin osista Mikkelin ja Juvan seurakuntia. 1930 perustettu Pieksämäen (vuoteen 1948 Pieksämä) kauppala kuului seurakuntaan vuoteen 1956 saakka. | |
Puumala | Etelä-Savo | 1617 (mainittu)[29] | Sääminki | ||
Rantasalmi | Etelä-Savo | 1578[29] | 1554 (K) | Sääminki | |
Ristiina | Etelä-Savo | 1649 | Mikkeli | Nimenä Kristiina vuoteen 1901. | |
Sulkava | Etelä-Savo | 1630[30][29] | ? (K) | Sääminki | Kappelin nimenä Iitlahti. |
Suomenniemi | Etelä-Savo | 1866 | 1689 (K) | Savitaipale | |
Sääminki | Etelä-Savo | 1477-1510 välillä[29] | Juva | 1639 perustettu Savonlinnan kaupunki kuului seurakuntaan vuoteen 1932 saakka. | |
Hyrynsalmi | Kainuu | 1786 | Paltamo | ||
Kajaani | Kainuu | 1655 | Paltamo | Seurakunta liitettiin kappelina Paltamoon 1786[31] ja perustettiin uudelleen 1897[31]. 1651 perustettu Kajaanin kaupunki kuului seurakuntaan. | |
Kuhmo | Kainuu | 1856 | 1753 (K) | Sotkamo | |
Paltamo | Kainuu | 1599 | Liminka | Nimenä alun perin Oulujärvi. Seurakunta erotettiin Liminkasta jo vuonna 1559 mutta liitettiin takaisin noin vuonna 1581 venäläisten hävitettyä seudun. | |
Puolanka | Kainuu | 1867 | 1764 (K) | Hyrynsalmi | Kuului Hyrynsalmen mukana Paltamoon vuoteen 1786 saakka. |
Ristijärvi | Kainuu | 1896, toteutui 1923 | 1804 (K) | Hyrynsalmi | |
Sotkamo | Kainuu | 1647 | 1630 (S) | Paltamo | |
Suomussalmi | Kainuu | 1856 | 1764 (K) | Hyrynsalmi | Kuului Hyrynsalmen mukana Paltamoon vuoteen 1786 saakka. |
Säräisniemi | Kainuu | 1864 | 1779 (K) | Paltamo | |
Hattula | Kanta-Häme | 1324 (mainittu) | Lehijärvi eli Lemijärvi kuului Hattulaan kappelina 1405–1603. | ||
Hauho | Kanta-Häme | 1329 (mainittu) | |||
Hausjärvi | Kanta-Häme | 1855 | 1611 (K) | Janakkala | |
Humppila | Kanta-Häme | 1893 | 1688 (K) | Tammela | Perttulan (myöh. Ypäjä, per. 1500-l.), Jokioisten (per. 1631) ja Humppilan kappeleilla yhteinen kappalainen vuoteen 1871 saakka. |
Hämeenlinna | Kanta-Häme | 1639 | 1250 (noin) (K) | Vanaja | 1639 perustettu Hämeenlinnan kaupunki kuului seurakuntaan vuoteen 1953 saakka (Hämeenlinnan maalaiskunta oli jaettu kaupungin sekä Rengon ja Vanajan kesken jo 1948). |
Janakkala | Kanta-Häme | 1341 (mainittu) | Seurakunta syntynyt todennäköisesti noin vuonna 1300. | ||
Jokioinen | Kanta-Häme | 1892 | 1631 (K) | Tammela | Perttulan (myöh. Ypäjä, per. 1500-l.), Jokioisten ja Humppilan (per. 1688) kappeleilla yhteinen kappalainen vuoteen 1871 saakka. |
Kalvola | Kanta-Häme | 1661 | 1494 (mainittu) (K) | Hattula | |
Lammi | Kanta-Häme | 1435 | |||
Loppi | Kanta-Häme | 1632 | 1530 (mainittu) (K) | Janakkala | Kuului 1558–63 Vihtiin. |
Renko | Kanta-Häme | 1879, toteutui 1900 | 1200-l. (K) | Vanaja | |
Tammela | Kanta-Häme | 1512 (viimeistään) | Alueella keskiajalla Loimon eli Portaan hallintopitäjä ja luultavasti myös kirkkopitäjä. | ||
Tuulos | Kanta-Häme | 1882 | 1400-l. (mainittu) (K) | Hauho | |
Tyrväntö | Kanta-Häme | 1906, toteutui 1930 | 1429 (viimeistään) (K) | Hattula | Mahdollisesti itsenäinen seurakunta ennen kuin Hattulan Pyhän Ristin kirkko valmistui. |
Vanaja | Kanta-Häme | 1329 (mainittu) | Oma kivikirkko jo 1200-luvun puolivälissä. | ||
Ypäjä | Kanta-Häme | 1892[32], toteutui 1902 | 1500-l. (K)[33] | Tammela | Nimenä alun perin Perttula[34]. Perttulan, Jokioisten (per. 1631) ja Humppilan (per. 1688) kappeleilla yhteinen kappalainen vuoteen 1871 saakka[35]. |
Antrea | Karjalankannas | 1724 | Jääski | Muodostettiin Uudenkaupungin rauhan jälkeen Venäjän puolelle jääneestä osasta Jääskeä. | |
Heinjoki | Karjalankannas | 1868 | 1728 (viimeistään) (K) | Muolaa | |
Hiitola | Karjalankannas | 1616 (viimeistään) | Osa Ruotsille 1617 Stolbovan rauhassa luovutettua ja alun perin kokonaan ortodoksista Käkisalmen lääniä. Ilmeen kappeli, myöh. rukoushuone siirrettiin Hiitolasta Rautjärveen 1897. | ||
Johannes | Karjalankannas | 1859 | 1640 (mainittu) (K) | Viipuri | Tunnettiin alun perin nimellä Kakin kappeli. |
Jääski | Karjalankannas | 1300-l. | Ensimmäinen maininta 1323. | ||
Kaukola | Karjalankannas | 1869, toteutui 1896 | 1600-l. alku (R), 1704 (K) | Räisälä | Osa Ruotsille 1617 Stolbovan rauhassa luovutettua ja alun perin kokonaan ortodoksista Käkisalmen lääniä. Ensimmäinen maininta 1642. |
Kirvu | Karjalankannas | 1858 | 1611 (K) | Jääski | |
Kivennapa | Karjalankannas | 1352 | Muolaa | Nimenä alun perin Hanttula. Mainittu ensimmäisen kerran asiakirjoissa nimellä Kivennapa 1445. | |
Koivisto | Karjalankannas | 1575 | 1548 (mainittu) (K) | Viipuri | Satama mainittu 1268 nimellä Berjozovskoje. Vuonna 1927 perustettu Koiviston kauppala kuului seurakuntaan. |
Kuolemajärvi | Karjalankannas | 1863 | 1619 (K) | Uusikirkko | Nimenä alun perin Hatialahti. |
Käkisalmi | Karjalankannas | 1611 | Osa Ruotsille 1617 Stolbovan rauhassa luovutettua ja alun perin kokonaan ortodoksista Käkisalmen lääniä. Korelan linnoitus mainittu jo 1143. | ||
Metsäpirtti | Karjalankannas | 1894 | 1690-l. (R) | Sakkola | Osa Ruotsille 1617 Stolbovan rauhassa luovutettua ja alun perin kokonaan ortodoksista Käkisalmen lääniä. |
Muolaa | Karjalankannas | 1300-l. alku | Viipurin itäpuolisista seurakunnista vanhin; nimenä alun perin Äyräpää. | ||
Pyhäjärvi | Karjalankannas | 1632 | Sakkola | Osa Ruotsille 1617 Stolbovan rauhassa luovutettua ja alun perin kokonaan ortodoksista Käkisalmen lääniä. Oli liitettynä Käkisalmeen 1710–1735. | |
Rautu | Karjalankannas | 1625 (viimeistään) | Osa Ruotsille 1617 Stolbovan rauhassa luovutettua ja alun perin kokonaan ortodoksista Käkisalmen lääniä. | ||
Räisälä | Karjalankannas | 1635 (viimeistään)[36] | Käkisalmi | Osa Ruotsille 1617 Stolbovan rauhassa luovutettua ja alun perin kokonaan ortodoksista Käkisalmen lääniä. | |
Sakkola | Karjalankannas | 1616 | Osa Ruotsille 1617 Stolbovan rauhassa luovutettua ja alun perin kokonaan ortodoksista Käkisalmen lääniä. Sakkula-niminen pogosta tunnettiin jo 1200-luvulla. | ||
Seiskari | Karjalankannas | 1896 | 1750 (n.) (R) | Koivisto | |
Suursaari | Karjalankannas | 1838 | Kymi | Kuului alun perin Vehkalahteen, liitettiin 1721 Viipuriin kuuluneeseen Kakin kappeliin, liitettiin 1817 Kymiin. | |
Säkkijärvi | Karjalankannas | 1572[37] | 1541 (mainittu) (K) | Viipuri | |
Uusikirkko | Karjalankannas | 1445 | ? (K) | Muolaa | |
Valkjärvi | Karjalankannas | 1738 | 1648 (viimeistään) (K) | Muolaa | |
Viipuri | Karjalankannas | 1293 | Ensimmäinen maininta 1347[38]. Vuonna 1403 perustettu Viipurin kaupunki kuului seurakuntaan. | ||
Halsua | Keski-Pohjanmaa | 1906 | 1826 (R), 1856 (K)[39] | Veteli | Kuului Kokkolaan 1826–1860 ja Veteliin 1860–1906. |
Kannus | Keski-Pohjanmaa | 1859, toteutui 1886 | 1692 (K) | Lohtaja | |
Kaustinen | Keski-Pohjanmaa | 1866 | 1776 (K) | Kokkola | |
Kokkola | Keski-Pohjanmaa | 1541 (mainittu) | 1467 (K) | Pedersöre | 1620 perustettu Kokkolan kaupunki kuului seurakuntaan vuoteen 1918 saakka. |
Kälviä | Keski-Pohjanmaa | 1639 | ? (K) | Kokkola | |
Lestijärvi | Keski-Pohjanmaa | 1906 | Keskiajalla (R), 1859 (K)[40] | Toholampi | Kuului Lohtajaan vuoteen 1859 saakka ja Toholammiin 1859–1906. Oma pappi 1787. |
Lohtaja | Keski-Pohjanmaa | 1575 | 1467 (K) | Kokkola | |
Perho | Keski-Pohjanmaa | 1879, toteutui 1884 | 1780 (S), 1865 (K)[40] | Veteli | Kuului Kokkolaan 1780–1865 ja Veteliin 1865–1879. |
Toholampi | Keski-Pohjanmaa | 1859, toteutui 1882 | 1665 (S), 1775 (K) | Lohtaja | |
Ullava | Keski-Pohjanmaa | 1904, toteutui 1912 | 1783 (S) | Kälviä | |
Veteli | Keski-Pohjanmaa | 1860 | 1639 (K) | Kokkola | Nimenä alun perin Yliveteli. |
Hankasalmi | Keski-Suomi | 1860, toteutui 1875 | 1799 (R), 1802 (K) | Rautalampi | |
Joutsa | Keski-Suomi | 1860 | 1784 (K) | Hartola | |
Jyväskylä | Keski-Suomi | 1856 | 1660 (R), 1693 (K) | Laukaa | 1837 perustettu Jyväskylän kaupunki kuului seurakuntaan vuoteen 1875 saakka. |
Jämsä | Keski-Suomi | 1497 | 1442 (K) | Sysmä | |
Karstula | Keski-Suomi | 1858 | 1775 (K) | Saarijärvi | |
Keuruu | Keski-Suomi | 1630 | ? (S), 1628 (K) | Ruovesi | |
Kivijärvi | Keski-Suomi | 1858, toteutui 1864 | 1625 (R), 1750 (K) | Viitasaari | |
Korpilahti | Keski-Suomi | 1861, toteutui 1872 | 1691 (K) | Jämsä | |
Kuhmoinen | Keski-Suomi | 1639 | 1540 (K) | Padasjoki | Seurakunta liitettiin kappelina Padasjokeen 1741 ja perustettiin uudelleen 1860. |
Kuorevesi | Keski-Suomi | 1873, toteutui 1881 | 1640 (K) | Längelmäki | |
Laukaa | Keski-Suomi | 1593 | Rautalampi | ||
Leivonmäki | Keski-Suomi | 1878, toteutui 1880 | 1772 (R), 1850 (K) | Joutsa | Kuului Sysmään, 1772–1784, Hartolaan 1784–1860 ja Joutsaan 1860–1878. |
Luhanka | Keski-Suomi | 1864 | 1766 (K) | Sysmä | |
Längelmäki | Keski-Suomi | 1640 | 1593 (K) | Orivesi | |
Multia | Keski-Suomi | 1872, toteutui 1886 | 1795 (R), 1831 (K) | Keuruu | |
Petäjävesi | Keski-Suomi | 1867 | 1728 (R), 1779 (K) | Jyväskylä | Kuului Jämsään 1728–1856 ja Jyväskylään 1856–1867. |
Pihlajavesi | Keski-Suomi | 1895 | 1780 (R), 1831 (K) | Keuruu | |
Pihtipudas | Keski-Suomi | 1863, toteutui 1879 | 1780 (R), 1833 (K) | Viitasaari | |
Pylkönmäki | Keski-Suomi | 1898, toteutui 1914 | 1858 (R) | Saarijärvi | |
Saarijärvi | Keski-Suomi | 1639 | 1560-l. (S), 1628 (K)[41] | Rautalampi | Tunnettu myös nimellä Palvasalmi. |
Sumiainen | Keski-Suomi | 1896 | 1800 (R), 1842 (K) | Laukaa | |
Uurainen | Keski-Suomi | 1868, toteutui 1886 | 1801 (R), 1856 (K) | Saarijärvi | |
Viitasaari | Keski-Suomi | 1635 | 1628 (K) | Rautalampi | |
Anjala | Kymenlaakso | 1863 | 1692 (R), 1789 (K) | Elimäki | |
Elimäki | Kymenlaakso | 1863 | 1570-l. (K)[42] | Loviisa | Kuului Pyhtääseen 1570–l.–1748 ja Loviisaan 1748–1863. Elimäki oli jo 1400-luvun puolivälissä itsenäinen pitäjä, joka hoiti omat asiansa omilla käräjillään ja oman nimismiehen johdolla.[43] |
Iitti | Kymenlaakso | 1539 | Hollola | Muodostettiin 1539 Hollolan, Lapveden ja Vehkalahden osista. | |
Kymi | Kymenlaakso | 1642 | 1440 (K) | Pyhtää | Nimenä alun perin Kyminkartano. 1951 perustettu Karhulan kauppala kuului seurakuntaan. |
Pyhtää | Kymenlaakso | 1380 (mainittu) | ? (K)[44] | Pernaja | |
Sippola | Kymenlaakso | 1861 | 1693 (mainittu) (S), 1823 (K)[45] | Vehkalahti | |
Valkeala | Kymenlaakso | 1640 | 1614 (K)[46] | Iitti | |
Vehkalahti | Kymenlaakso | 1336 (mainittu)[47] | 1653 perustettu Haminan kaupunki kuului seurakuntaan vuoteen 1905 saakka. | ||
Virolahti | Kymenlaakso | 1370 (mainittu) | |||
Impilahti | Laatokan Karjala | 1638 (viimeistään) | Osa Ruotsille 1617 Stolbovan rauhassa luovutettua ja alun perin kokonaan ortodoksista Käkisalmen lääniä. Mainittu Sortavalan ortodoksisen seurakunnan kappelina 1589. | ||
Jaakkima | Laatokan Karjala | 1632 (viimeistään) | Osa Ruotsille 1617 Stolbovan rauhassa luovutettua ja alun perin kokonaan ortodoksista Käkisalmen lääniä. 1924 perustettu Lahdenpohjan kauppala kuului seurakuntaan. | ||
Kurkijoki | Laatokan Karjala | 1632 (viimeistään) | Osa Ruotsille 1617 Stolbovan rauhassa luovutettua ja alun perin kokonaan ortodoksista Käkisalmen lääniä. | ||
Leppälahti | Laatokan Karjala | 1885 | ? (R), 1721 (K) | Pälkjärvi | Osa Ruotsille 1617 Stolbovan rauhassa luovutettua ja alun perin kokonaan ortodoksista Käkisalmen lääniä. Liitettiin Ruskealaan 1721. 1830–1885 yhdistetynä Soanlahden kappeliin. |
Pälkjärvi | Laatokan Karjala | 1632 (noin) | Osa Ruotsille 1617 Stolbovan rauhassa luovutettua ja alun perin kokonaan ortodoksista Käkisalmen lääniä. | ||
Ruskeala | Laatokan Karjala | 1721 | ? (R) | Kitee | Osa Ruotsille 1617 Stolbovan rauhassa luovutettua ja alun perin kokonaan ortodoksista Käkisalmen lääniä. |
Salmi | Laatokan Karjala | 1639 | Osa Ruotsille 1617 Stolbovan rauhassa luovutettua ja alun perin kokonaan ortodoksista Käkisalmen lääniä. Luterilainen seurakunta tuhoutui isonvihan aikana, perustettiin uudelleen 1885 Impilahden rukoushuonekuntana ja itsenäistyi 1922.[48] | ||
Soanlahti | Laatokan Karjala | 1885 | 1830 (K) | Ruskeala | Osa Ruotsille 1617 Stolbovan rauhassa luovutettua ja alun perin kokonaan ortodoksista Käkisalmen lääniä. |
Sortavala | Laatokan Karjala | 1632 | Osa Ruotsille 1617 Stolbovan rauhassa luovutettua ja alun perin kokonaan ortodoksista Käkisalmen lääniä. 1632 perustettu Sortavalan kaupunki kuului seurakuntaan vuoteen 1916 saakka. | ||
Alatornio | Lappi | 1477 | 1345 (K) | Luulaja | Nimenä alun perin Tornio. 1621 perustettu Tornion kaupunki kuului seurakuntaan vuoteen 1896 saakka (vuodesta 1812 lähtien omana kappelinaan). |
Enontekiö | Lappi | 1747 | Jukkasjärvi | Seurakunnan Suomen puolelle 1809 Haminan rauhassa jäänyt osa liitettiin kappelina Muonioon 1812 ja perustettiin uudelleen itsenäiseksi seurakunnaksi 1916. | |
Inari | Lappi | 1881 | 1648 (K) | Utsjoki | Kuului 1648–1675 Kemiin, 1675–1747 Kuusamoon ja 1747–1881 Utsjokeen |
Karunki | Lappi | 1789 | 1745 (K) | Alatornio | Seurakunnan Suomen puolelle 1809 Haminan rauhassa jäänyt osa liitettiin kappelina Alatornioon 1812 ja perustettiin uudelleen itsenäiseksi seurakunnaksi 1859. |
Kemijärvi | Lappi | 1776 | 1639 (K) | Kemi | 1957 perustettu Kemijärven kauppala kuului seurakuntaan. |
Kemi | Lappi | 1329 | 1869 perustettu Kemin kaupunki kuului seurakuntaan vuoteen 1902 saakka. | ||
Kittilä | Lappi | 1854 | 1778 (R), 1825 (K) | Sodankylä | |
Kolari | Lappi | 1894 | 1812 (S), 1856 (K) | Ylitornio | Alun perin Pajalan seurakunnan Suomen puolelle 1809 Haminan rauhassa jäänyt osa. |
Muonio | Lappi | 1812[49] | 1788 (K)[50] | Ylitornio | Nimenä alun perin Muonionniska. |
Rovaniemi | Lappi | 1785 | 1632 (viimeistään) (K) | Kemi | Ensimmäinen maininta 1453. 1929 perustettu Rovaniemen kauppala (vuodesta 1960 kaupunki) kuului seurakuntaan. |
Salla | Lappi | 1857 | 1826 (K) | Kemijärvi | Alue kuului alun perin Kuusamoon ja siirrettiin osaksi Kemijärveä 1776. Nimenä alun perin Kuolajärvi. |
Simo | Lappi | 1865, toteutui 1880 | 1695 (S), 1796 (K) | Kemi | |
Sodankylä | Lappi | 1747[51] | 1688 (K) | Kuusamo | |
Tervola | Lappi | 1860 | 1627 (K) | Kemi | |
Turtola | Lappi | 1894 | 1812 (K) | Ylitornio | Alun perin Hietaniemen seurakunnan Suomen puolelle 1809 Haminan rauhassa jäänyt osa. Nimenä nykyään Pello. |
Utsjoki | Lappi | 1751 | 1700 (K) | Koutokeino | |
Ylitornio | Lappi | 1606 | 1482 (K) | Alatornio | Nimenä alun perin Särkilahti. |
Akaa | Pirkanmaa | 1483 | Sääksmäki | ||
Eräjärvi | Pirkanmaa | 1906 | 1687 (S), 1785 (K) | Orivesi | |
Harju | Pirkanmaa | 1639 (K) | Pirkkala | Yhteinen kappalainen Ylöjärven kanssa. Kappeli lakkautettiin vuonna 1841 ja sen alueesta liitettiin suurin osa emäseurakuntaan ja pienempi osa Ylöjärven kappeliin. | |
Hämeenkyrö | Pirkanmaa | 1300-l. | |||
Ikaalinen | Pirkanmaa | 1641 | 1540 (mainittu)[52] | Hämeenkyrö | 1858 perustettu Ikaalisten epäitsenäinen kauppala kuului seurakuntaan. |
Kangasala | Pirkanmaa | 1366 (mainittu) | |||
Karkku | Pirkanmaa | 1200-l. | Mainitaan ensimmäisen kerran 1303. | ||
Kiikka | Pirkanmaa | 1906, toteutui 1922 | 1662 (K) | Tyrvää | |
Kiikoinen | Pirkanmaa | 1904, toteutui 1922 | 1847 (K) | Tyrvää | |
Kuhmalahti | Pirkanmaa | 1901 | 1640 (K) | Kangasala | Sahalahden kappelina 1896–1901. |
Kuru | Pirkanmaa | 1872, toteutui 1893 | 1666 (K) | Ruovesi | |
Kylmäkoski | Pirkanmaa | 1897 | 1666 (R), 1892 (K) | Akaa | |
Lempäälä | Pirkanmaa | 1455 (viimeistään) | Vesilahti | ||
Luopioinen | Pirkanmaa | 1880 | 1693 (K) | Hauho | |
Messukylä | Pirkanmaa | 1636[53] | 1540 (mainittu) (K) | Pirkkala | 1779 perustettu Tampereen kaupunki kuului seurakuntaan vuoteen 1904 saakka. |
Mouhijärvi | Pirkanmaa | 1639 | 1592 (K) | Karkku | |
Orivesi | Pirkanmaa | 1540 (mainittu) | Kangasala | ||
Parkano | Pirkanmaa | 1860 | 1800 (S), 1841 (K) | Ikaalinen | |
Pirkkala | Pirkanmaa | 1200-l.[54][55] | Karkku | Seurakunta perustettu viimeistään 1237, ensimmäiset kirjalliset maininnat 1300-luvulta. | |
Punkalaidun | Pirkanmaa | 1639[56] | 1541 (K) | Huittinen | Nimenä alun perin Punkalaitio. |
Pälkäne | Pirkanmaa | 1405 | Sääksmäki | Kangasalan kappelina n. 1409–1445. | |
Ruovesi | Pirkanmaa | 1565 | ? (K)[57] | Pirkkala | |
Sahalahti | Pirkanmaa | 1581 | 1559 (mainittu) (K)[58] | Pälkäne | |
Suodenniemi | Pirkanmaa | 1908 | 1684 (R), 1853 (K) | Mouhijärvi | |
Suoniemi | Pirkanmaa | 1908 | 1693 (K) | Karkku | |
Sääksmäki | Pirkanmaa | 1335 (mainittu) | 1923 perustettu Valkeakosken kauppala kuului seurakuntaan 1930-luvulle asti. | ||
Teisko | Pirkanmaa | 1860, toteutui 1904[59] | 1669 (K) | Messukylä | |
Tottijärvi | Pirkanmaa | 1906, toteutui 1921 | 1662 (R), 1689 (K)[60] | Vesilahti | |
Tyrvää | Pirkanmaa | 1520 | 1466 (viimeistään) (K) | Karkku | Vuonna 1915 perustettu Vammalan kauppala (vuodesta 1965 kaupunki) kuului seurakuntaan. |
Urjala | Pirkanmaa | 1589 | 1483 (K) | Akaa | |
Vesilahti | Pirkanmaa | 1346 (mainittu)[61] | Pirkkala | ||
Viljakkala | Pirkanmaa | 1906, toteutui 1921 | 1641 (S), 1844 (K)[62] | Hämeenkyrö | |
Virrat | Pirkanmaa | 1859, toteutui 1893 | 1651 (K) | Ruovesi | |
Ylöjärvi | Pirkanmaa | 1895, toteutui 1899 | 1779 (S), 1841 (K)[63] | Pirkkala | |
Alaveteli | Pohjanmaa | 1894 | 1752 (K) | Kokkola | |
Bergö | Pohjanmaa | 1908 | 1727 (viimeistään) (R), 1848 (K) | Maalahti | |
Isokyrö | Pohjanmaa | 1300-l. alku | Mustasaari | Ensimmäinen kirkko rakennettiin 1304. Orismalan tehdasseurakunta toimi Isonkyrön alueella 1828–1869. | |
Jepua | Pohjanmaa | 1906 | 1859 (R), 1867 (K) | Uusikaarlepyy | |
Koivulahti | Pohjanmaa | 1857 | 1691 (K) | Mustasaari | |
Korsnäs | Pohjanmaa | 1861, toteutui 1891 | 1604 (K) | Närpiö | |
Kruunupyy | Pohjanmaa | 1607 | ? (K) | Kokkola | Nimenä alun perin Porasin kappeli. |
Laihia | Pohjanmaa | 1576 | 1508 (K)[64][65] | Isokyrö | |
Lapväärtti | Pohjanmaa | 1607 | 1594 (K) | Närpiö | 1649 perustettu Kristiinankaupunki kuului seurakuntaan kappelina vuoteen 1897 saakka. |
Luoto | Pohjanmaa | 1864 | 1787 (K) | Pedersöre | |
Maksamaa | Pohjanmaa | 1872, toteutui 1889 | 1706 (S), 1775 (K) | Vöyri | |
Maalahti | Pohjanmaa | 1607 | 1603 (K) | Mustasaari | |
Munsala | Pohjanmaa | 1857 | 1734 (viimeistään) (K) | Uusikaarlepyy | |
Mustasaari | Pohjanmaa | 1200-l. puoliväli | Mainittu ensimmäisen kerran vuonna 1348[66]. 1606 perustettu Vaasan kaupunki kuului seurakuntaan vuoteen 1867 saakka.[67]. | ||
Närpiö | Pohjanmaa | 1331 (mainittu) | Mustasaari | 1785 perustettu Kaskisten kaupunki kuului seurakuntaan vuoteen 1926 saakka. | |
Oravainen | Pohjanmaa | 1859, toteutui 1882 | 1676 (K) | Vöyri | |
Pedersöre | Pohjanmaa | 1200-l. puoliväli | Ensimmäinen kirkko rakennettiin 1200-l. lopulla[68]. 1652 perustettu Pietarsaaren kaupunki kuului seurakuntaan vuoteen 1904 saakka. | ||
Petolahti | Pohjanmaa | 1902 | 1807 (S), 1834 (K) | Maalahti | Kuului vuoteen 1807 asti Korsnäsiin ja vuosina 1807–1834 Närpiöön. |
Pirttikylä | Pohjanmaa | 1859 | 1696 (viimeistään) (K) | Närpiö | |
Purmo | Pohjanmaa | 1867 | 1771 (K) | Pedersöre | |
Raippaluoto | Pohjanmaa | 1872, toteutui 1889 | 1775 (S), 1840 (K) | Mustasaari | |
Siipyy | Pohjanmaa | 1860 | 1785 (K) | Lapväärtti | |
Sulva | Pohjanmaa | 1860, toteutui 1875 | 1626 (S), 1680 (K) | Maalahti | |
Teerijärvi | Pohjanmaa | 1868, toteutui 1875 | 1662 (S), 1669 (K) | Kruunupyy | |
Uusikaarlepyy | Pohjanmaa | 1607[69] | Pedersöre | 1620 perustettu Uudenkaarlepyyn kaupunki kuului seurakuntaan. | |
Vähäkyrö | Pohjanmaa | 1607 | 1561 (R), 1593 (K) | Isokyrö | Nimenä alun perin Alastaron kappeli. |
Vöyri | Pohjanmaa | 1500-l. alku | Mustasaari | Nimi Vöyri mainittu ensimmäisen kerran 1367. | |
Ylimarkku | Pohjanmaa | 1871, toteutui 1891 | 1741 (R) | Närpiö | |
Ähtävä | Pohjanmaa | 1865, toteutui 1870 | 1700 (R), 1732 (K) | Pedersöre | |
Eno | Pohjois-Karjala | 1857[70] | 1600-l. (R), 1793 (K) | Ilomantsi | Osa Ruotsille 1617 Stolbovan rauhassa luovutettua ja alun perin kokonaan ortodoksista Käkisalmen lääniä. |
Ilomantsi | Pohjois-Karjala | 1653 | Osa Ruotsille 1617 Stolbovan rauhassa luovutettua ja alun perin kokonaan ortodoksista Käkisalmen lääniä. | ||
Juuka | Pohjois-Karjala | 1870, toteutui 1873 | 1741 (R), 1772 (K) | Pielisjärvi | Osa Ruotsille 1617 Stolbovan rauhassa luovutettua ja alun perin kokonaan ortodoksista Käkisalmen lääniä. |
Kesälahti | Pohjois-Karjala | 1728 | 1700 (K) | Uukuniemi | Osa Ruotsille 1617 Stolbovan rauhassa luovutettua ja alun perin kokonaan ortodoksista Käkisalmen lääniä. 1637 perustetun Uukuniemen seurakunnan kirkko Kesälahdella vuoteen 1700 saakka. |
Kiihtelysvaara | Pohjois-Karjala | 1857 | 1693 (viimeistään) (K) | Tohmajärvi | Osa Ruotsille 1617 Stolbovan rauhassa luovutettua ja alun perin kokonaan ortodoksista Käkisalmen lääniä. |
Kitee | Pohjois-Karjala | 1630 | Osa Ruotsille 1617 Stolbovan rauhassa luovutettua ja alun perin kokonaan ortodoksista Käkisalmen lääniä. | ||
Kontiolahti | Pohjois-Karjala | 1857 | 1737 (R), 1783 (K) | Liperi | Osa Ruotsille 1617 Stolbovan rauhassa luovutettua ja alun perin kokonaan ortodoksista Käkisalmen lääniä. 1848 perustettu Joensuun kaupunki kuului seurakuntaan vuoteen 1918 saakka. |
Kuusjärvi | Pohjois-Karjala | 1879, toteutui 1901 | 1863 (K) | Liperi | Osa Ruotsille 1617 Stolbovan rauhassa luovutettua ja alun perin kokonaan ortodoksista Käkisalmen lääniä. |
Liperi | Pohjois-Karjala | 1650 | 1630 (K) | Kitee | Osa Ruotsille 1617 Stolbovan rauhassa luovutettua ja alun perin kokonaan ortodoksista Käkisalmen lääniä. |
Nurmes | Pohjois-Karjala | 1810 | 1651 (K) | Pielisjärvi | Osa Ruotsille 1617 Stolbovan rauhassa luovutettua ja alun perin kokonaan ortodoksista Käkisalmen lääniä. 1876 perustettu Nurmeksen kauppala kuului seurakuntaan. |
Pielisjärvi | Pohjois-Karjala | 1639 | Osa Ruotsille 1617 Stolbovan rauhassa luovutettua ja alun perin kokonaan ortodoksista Käkisalmen lääniä. Brahean kaupunki kuului seurakuntaan 1653–1681.[71] 1936 perustettu Lieksan kauppala kuului seurakuntaan. | ||
Polvijärvi | Pohjois-Karjala | 1879, toteutui 1901 | 1824 (R), 1856 (K) | Liperi | Osa Ruotsille 1617 Stolbovan rauhassa luovutettua ja alun perin kokonaan ortodoksista Käkisalmen lääniä. Kuului Kontiolahden kappeliin 1824–1856. |
Rääkkylä | Pohjois-Karjala | 1857 | 1600-l. (K) | Kitee | Osa Ruotsille 1617 Stolbovan rauhassa luovutettua ja alun perin kokonaan ortodoksista Käkisalmen lääniä. |
Tohmajärvi | Pohjois-Karjala | 1650 (noin) | Kitee | Osa Ruotsille 1617 Stolbovan rauhassa luovutettua ja alun perin kokonaan ortodoksista Käkisalmen lääniä. | |
Alavieska | Pohjois-Pohjanmaa | 1879 | 1733 (S), 1782 (K)[51] | Kalajoki | |
Haapajärvi | Pohjois-Pohjanmaa | 1838 | 1647 (R), 1698 (K)[51] | Kalajoki | Nimenä alun perin Haapala. |
Haapavesi | Pohjois-Pohjanmaa | 1863, toteutui 1874[51] | 1647 (R), 1675 (K) | Pyhäjoki | Nimenä alun perin Haapajärvi. |
Hailuoto | Pohjois-Pohjanmaa | 1573[51] | Saloinen | ||
Haukipudas | Pohjois-Pohjanmaa | 1873, toteutui 1900 | 1630 (K)[51][72] | Kiiminki | Kuului Iihin 1630–1858 ja Kiiminkiin 1858–1873. |
Himanka | Pohjois-Pohjanmaa | 1898 | 1794 (R), 1846 (K) | Lohtaja[73] | |
Ii | Pohjois-Pohjanmaa | 1477 | 1374 (mainittu) (K)[51] | Pedersöre | Mainittu hallintopitäjänä 1445. |
Kalajoki | Pohjois-Pohjanmaa | 1543 | 1500-l. alku (K)[51] | Saloinen | |
Kempele | Pohjois-Pohjanmaa | 1899, toteutui 1918 | 1688 (K)[51] | Liminka | |
Kestilä | Pohjois-Pohjanmaa | 1871, toteutui 1880 | 1845 (K)[51] | Piippola | Alun perin osa Siikajoen seurakunnan Pulkkilan kappelia. |
Kiiminki | Pohjois-Pohjanmaa | 1858 | 1691 (R), 1781 (K)[51] | Ii | Nimenä 1765–1858 Alakiiminki. |
Kuivaniemi | Pohjois-Pohjanmaa | 1894 | 1600-l. (K) | Ii | |
Kuusamo | Pohjois-Pohjanmaa | 1675[51] | Kemi | Nimenä alun perin Kemin Lapin seurakunta. | |
Kärsämäki | Pohjois-Pohjanmaa | 1856 | 1764 (K)[51] | Pyhäjoki | |
Liminka | Pohjois-Pohjanmaa | 1477 (viimeistään)[51] | Saloinen | ||
Lumijoki | Pohjois-Pohjanmaa | 1899, toteutui 1919 | 1655 (K) | Liminka | |
Merijärvi | Pohjois-Pohjanmaa | 1895, toteutui 1910 | 1779 (S), 1821 (K)[51] | Pyhäjoki | |
Muhos | Pohjois-Pohjanmaa | 1766 | ? (K)[51] | Oulu | Alun perin Saloisten kappeli, kuului 1477–1610 Liminkaan ja 1610–1766 Ouluun[51]. |
Nivala | Pohjois-Pohjanmaa | 1868 | 1682 (S), 1802 (K)[51] | Haapajärvi | Nimenä alun perin Pidisjärvi. |
Oulainen | Pohjois-Pohjanmaa | 1870 | 1682 (K) | Pyhäjoki | |
Oulu | Pohjois-Pohjanmaa | 1610 | 1592 (K)[51] | Liminka | 1605 perustettu Oulun kaupunki kuului seurakuntaan vuoteen 1904 saakka. |
Oulunsalo | Pohjois-Pohjanmaa | 1904, toteutui 1911 | 1665 (R), 1803 (K)[51] | Oulu | |
Paavola | Pohjois-Pohjanmaa | 1874, toteutui 1890 | 1681 (R), 1702 (S), 1811 (K)[51] | Siikajoki | |
Piippola | Pohjois-Pohjanmaa | 1845 | 1769 (R), 1776 (S) | Siikajoki[74] | |
Pudasjärvi | Pohjois-Pohjanmaa | 1639 | ? (K)[51] | Ii | |
Pulkkila | Pohjois-Pohjanmaa | 1899, toteutui 1906 | 1671 (K)[74] | Piippola | Alun perin Saloisten kappeli, kuului 1689–1845 Siikajokeen ja 1845–1899 Piippolaan. |
Pyhäjoki | Pohjois-Pohjanmaa | 1573[51] | Saloinen | ||
Pyhäjärvi | Pohjois-Pohjanmaa | 1861 | 1647 (K)[51] | Kärsämäki | Kuului Pyhäjokeen 1647–1856 ja Kärsämäkeen 1856–1861. |
Rantsila | Pohjois-Pohjanmaa | 1873, toteutui 1890 | 1671 (K) | Siikajoki | Kuului Saloisiin 1671–1789 ja Siikajokeen 1789–1873. Saloisiin kuuluneen Siikasavon pääkylässä Sipolassa kirkkohuone 1620-luvulla. |
Rautio | Pohjois-Pohjanmaa | 1912 | 1796 (R), 1826 (K) | Kalajoki | |
Reisjärvi | Pohjois-Pohjanmaa | 1868 | 1647 (R), 1826 (K)[51] | Haapajärvi | Kuului Kalajokeen 1647–1838 ja Haapajärveen 1838–1868. |
Revonlahti | Pohjois-Pohjanmaa | 1925, toteutui 1930 | 1775 (R), 1845 (K)[51] | Siikajoki | |
Saloinen | Pohjois-Pohjanmaa | 1413[75] | 1649 perustettu Raahen kaupunki kuului seurakuntaan vuosina 1649–1652 ja 1690–1901, mutta toimi itsenäisenä seurakuntana 1652–1690. Yhdistetyn kaupunki- ja maaseurakunnan nimenä Raahe ja Saloinen. | ||
Sievi | Pohjois-Pohjanmaa | 1862 | 1645 (K)[51] | Siikajoki | Itsenäistyi nimellä Evijärvi, mutta sai sittemmin takaisin alkuperäisen nimensä. |
Siikajoki | Pohjois-Pohjanmaa | 1689 | 1590 (K)[51] | Saloinen | |
Taivalkoski | Pohjois-Pohjanmaa | 1879 | 1842 (R), 1858 (K)[51] | Pudasjärvi | Nimenä alun perin Jokijärvi. |
Temmes | Pohjois-Pohjanmaa | 1899 | 1766 (R), 1796 (K)[51] | Liminka | |
Tyrnävä | Pohjois-Pohjanmaa | 1889 | 1640-l. (K)[51] | Liminka | |
Utajärvi | Pohjois-Pohjanmaa | 1886 | 1761 (K)[51] | Muhos | |
Vihanti | Pohjois-Pohjanmaa | 1896, toteutui 1921 | 1688 (S), 1751 (K)[51] | Saloinen | |
Ylikiiminki | Pohjois-Pohjanmaa | 1909 | 1765 (K) | Kiiminki | Kuului Iihin 1765–1858 ja Kiiminkiin 1858–1909. |
Ylivieska | Pohjois-Pohjanmaa | 1861, toteutui 1875 | 1643 (K)[51] | Kalajoki | |
Iisalmi | Pohjois-Savo | 1627 | Kuopio | 1860 perustettu Iisalmen epäitsenäinen kauppala (vuodesta 1891 kaupunki) kuului seurakuntaan vuoteen 1912 saakka.[76] | |
Kaavi | Pohjois-Savo | 1803, toteutui 1805 | 1650 (K) | Liperi | |
Karttula | Pohjois-Savo | 1862 | 1765 (R), 1769 (K) | Kuopio | |
Kiuruvesi | Pohjois-Savo | 1862, toteutui 1884 | 1763 (K) | Iisalmi | |
Kuopio | Pohjois-Savo | 1552 | 1549 (K) | Juva | 1775 perustettu Kuopion kaupunki kuului seurakuntaan vuoteen 1899 saakka. |
Lapinlahti | Pohjois-Savo | 1858 | 1819 (R), 1847 (K) | Iisalmi | |
Leppävirta | Pohjois-Savo | 1639 | Kuopio | 1929 perustettu Varkauden kauppala kuului seurakuntaan vuoteen 1932 saakka. | |
Maaninka | Pohjois-Savo | 1871 | 1765 (K)[77] | Kuopio | |
Nilsiä | Pohjois-Savo | 1816 | 1738 (R), 1769 (K) | Kuopio | |
Pielavesi | Pohjois-Savo | 1811 | 1692 (K) | Iisalmi | |
Rautalampi | Pohjois-Savo | 1561 | ? (K) | Sysmä | |
Rautavaara | Pohjois-Savo | 1894 | 1816 (R), 1849 (K) | Nurmes | |
Sonkajärvi | Pohjois-Savo | 1897, toteutui 1921 | 1854 (R) | Iisalmi | Nimenä alun perin Rutakko. Kappelianomus hylättiin 1862.[78] |
Suonenjoki | Pohjois-Savo | 1856 | 1781 (R), 1795 (K) | Rautalampi | Kuului vuoteen 1811 saakka Pieksämäkeen. |
Tuusniemi | Pohjois-Savo | 1855 | 1781 (K) | Kuopio | |
Vesanto | Pohjois-Savo | 1898 | 1854 (R), 1868 (K) | Rautalampi | |
Artjärvi | Päijät-Häme | 1865 | 1636 (K) | Lapinjärvi | |
Asikkala | Päijät-Häme | 1848 | 1547 (K) | Hollola | |
Hartola | Päijät-Häme | 1784 | 1540 (K) | Sysmä | |
Heinola | Päijät-Häme | 1848 | 1630 (K) | Hollola | 1839 perustettu Heinolan kaupunki kuului seurakuntaan vuoteen 1917 saakka. |
Hollola | Päijät-Häme | 1328 (mainittu) | Hämeen vanhimpia seurakuntia. 1878 perustettu Lahden epäitsenäinen kauppala kuului seurakuntaan vuoteen 1901 saakka. | ||
Koski | Päijät-Häme | 1410 (mainittu) | ? (K) | Lammi | Liitettiin jälleen Lammin kappeliksi 1540 ja itsenäistyi uudelleen 1870. |
Kärkölä | Päijät-Häme | 1867 | 1711 (K) | Sysmä | |
Nastola | Päijät-Häme | 1860 | 1555 (K) | Hollola | |
Orimattila | Päijät-Häme | 1636 | ? (K) | Hollola | |
Padasjoki | Päijät-Häme | 1465 (n.) | Sysmä[79] | Ensimmäinen maininta 1438. | |
Sysmä | Päijät-Häme | 1442 (mainittu) | Hollola | ||
Ahlainen | Satakunta | 1893, toteutui 1908 | 1691 (K) | Noormarkku | Kuului Ulvilaan 1691–1861 ja Noormarkkuun 1861–1893. |
Eura | Satakunta | 1425 (viimeistään) | Mainittu ensimmäisen kerran 1420. | ||
Eurajoki | Satakunta | 1346 (mainittu) | |||
Harjavalta | Satakunta | 1868, toteutui 1878[80] | 1392 (mainittu) (R), 1670 (K)[81] | Kokemäki | |
Hinnerjoki | Satakunta | 1864 | 1695 (K) | Laitila | |
Honkajoki | Satakunta | 1891 | 1804 (R), 1864 (K) | Kankaanpää | Kuului Ikaalisiin 1804–1841 ja Kankaanpäähän 1841–1891. |
Honkilahti | Satakunta | 1904 | 1657 (R), 1693 (K) | Eura | |
Huittinen | Satakunta | 1414 (viimeistään) | Mainittu ensimmäisen kerran 1366. | ||
Jämijärvi | Satakunta | 1899. toteutui 1908 | 1852 (R), 1863 (K) | Ikaalinen | |
Kankaanpää | Satakunta | 1841 | 1756 (S), 1759 (K) | Ikaalinen | |
Karvia | Satakunta | 1891 | 1796 (K) | Kankaanpää | Kuului Ikaalisiin 1796–1841 ja Kankaanpäähän 1841–1891[82]. |
Kauvatsa | Satakunta | 1892, toteutui 1918 | 1646 (R), 1812 (K) | Huittinen | |
Kiukainen | Satakunta | 1897 | 1692 (S), 1725 (K) | Eura | |
Kodisjoki | Satakunta | Ei koskaan omaa seurakuntaa |
1782 (S) | Laitila | Oma saarnaaja 1782–1858. |
Kokemäki | Satakunta | 1324 (mainittu) | Todennäköisesti Satakunnan vanhin seurakunta. | ||
Kullaa | Satakunta | 1901, toteutui 1920 | 1766 (K) | Ulvila | |
Köyliö | Satakunta | 1587 | 1445 (K) | Kokemäki | |
Lappi | Satakunta | 1622 | 1495 (K) | Rauma | Kuului Eurajokeen 1495–1558 ja Raumaan 1558–1622. |
Lavia | Satakunta | 1870 | 1823 (K) | Mouhijärvi | |
Luvia | Satakunta | 1901, toteutui 1909 | 1558 (mainittu) (K) | Eurajoki | |
Merikarvia | Satakunta | 1639 | 1351 (mainittu) (K) | Ulvila | |
Nakkila | Satakunta | 1861 | 1763 (R), 1764 (K) | Ulvila | |
Noormarkku | Satakunta | 1861 | 1736 (S), 1771 (K) | Ulvila | |
Pomarkku | Satakunta | 1899 | 1802 (S), 1834 (K) | Noormarkku | Kuului Ulvilaan 1802–1861 ja Noormarkkuun 1861–1899. |
Rauma | Satakunta | 1300-l. | 1442 perustettu Rauman kaupunki kuului seurakuntaan. | ||
Siikainen | Satakunta | 1861 | 1772 (K) | Merikarvia | |
Säkylä | Satakunta | 1639 | 1392 (K) | Eura | |
Ulvila | Satakunta | 1355 (mainittu)[83] | Kokemäki | 1558 perustettu Porin kaupunki kuului seurakuntaan vuoteen 1877 saakka (itsenäinen srk. 1584–1602). | |
Vampula | Satakunta | 1891 | 1590 (K) | Huittinen | |
Askola | Uusimaa | 1896, toteutui 1913 | 1639 (K)[84] | Porvoo | |
Bromarv | Uusimaa | 1865 | 1667 (K) | Tenhola | 1871 perustettu Hangon kaupunki kuului seurakuntaan vuoteen 1890 saakka. |
Degerby | Uusimaa | 1913 | 1746 (S), 1863 (K)[85] | Inkoo | |
Espoo | Uusimaa | 1451 | 1300-l. (K) | Kirkkonummi[86] | 1920 perustettu Kauniaisten kauppala (vuodesta 1972 kaupunki) kuului seurakuntaan (Kanta-Espoon srk ja Espoon ruotsalainen srk) vuoteen 1978 saakka. |
Helsinki | Uusimaa | 1395 (viimeistään) | Mainittu ensimmäisen kerran 1351. 1550 perustettu Helsingin kaupunki kuului seurakuntaan vuoteen 1865 saakka. | ||
Inkoo | Uusimaa | 1361 (viimeistään) | Mainittu ensimmäisen kerran 1335. Fagervikin tehdasseurakunta toimi Inkoon alueella 1648–1870. | ||
Karjaa | Uusimaa | 1326 (mainittu) | Mustion tehdasseurakunta toimi Karjaan alueella vuodesta 1673 1900-luvun alkuun. 1930 perustettu Karjaan kauppala kuului seurakuntaan. | ||
Karjalohja | Uusimaa | 1614 | 1531 (K) | Karjaa | Alueella kirkko mahdollisesti jo 1200-luvulla; tunnettiin 1400-luvulla nimellä Karislojo[87]. |
Kirkkonummi | Uusimaa | 1330 (mainittu) | |||
Lapinjärvi | Uusimaa | 1575[88] | 1414 (mainittu) (K) | Pernaja | |
Liljendal | Uusimaa | 1914, toteutui 1917 | 1734 (R), 1791 (K) | Pernaja | |
Lohja | Uusimaa | 1323 (mainittu) | 1926 perustettu Lohjan kauppala (vuodesta 1969 kaupunki) kuului seurakuntaan. | ||
Loviisa | Uusimaa | 1750 | 1748 (K) | Pernaja | Kaupunki perustettu 1745; nimenä 1745–1752 Degerby. |
Myrskylä | Uusimaa | 1636[89] | ? (K) | Pernaja | |
Mäntsälä | Uusimaa | 1616 | 1585 (K) | Porvoo | |
Nummi | Uusimaa | 1863 | 1564 (mainittu) (R), 1640 (K) | Lohjalähde? | |
Nurmijärvi | Uusimaa | 1605 | 1558 (K) | Helsinki | |
Pernaja | Uusimaa | 1362 | 1340 (viimeistään) (K) | Porvoo | Koskenkylän tehdasseurakunta toimi Pernajan alueella 1691–1826. |
Pohja | Uusimaa | 1359 | 1546 perustettu Tammisaaren kaupunki kuului seurakuntaan vuoteen 1865 saakka (itsenäinen srk. 1603–1695). | ||
Pornainen | Uusimaa | 1896 | 1729 (K) | Porvoo | Nimenä alun perin Kirveskoski. |
Porvoo | Uusimaa | 1200-l. loppupuoli | 1380 perustettu Porvoon kaupunki kuului seurakuntaan. | ||
Pukkila | Uusimaa | 1896 | 1640 (K) | Porvoo | |
Pusula | Uusimaa | 1862, toteutui 1887 | 1637 (K) | Lohja | Nimenä alun perin Metsäkansa. |
Pyhäjärvi | Uusimaa | 1861, toteutui 1869[90] | 1654 (K) | Vihti | Nimenä alun perin Nyhkälä. 1932 perustettu Karkkilan kauppala kuului seurakuntaan. |
Ruotsinpyhtää | Uusimaa | 1863 | 1745 (K) | Loviisa | Alun perin Pyhtään seurakunnan Ruotsin puolelle 1743 Turun rauhassa jäänyt osa[91]. Kuului Pernajaan 1745–1748 ja Loviisaan 1748–1863. |
Sammatti | Uusimaa | 1951 | 1591 (K) | Karjalohja | Yhdistettynä emäseurakuntaan 1859–1871. |
Sipoo | Uusimaa | 1425 | 1340 (viimeistään) (K) | Porvoo | |
Siuntio | Uusimaa | 1460 (noin) | |||
Snappertuna | Uusimaa | 1915[92] | 1688 (S), 1809 (K) | Karjaa | |
Tenhola | Uusimaa | 1329 (mainittu) | |||
Tuusula | Uusimaa | 1653 | 1643 (K) | Sipoo | Kellokosken tehdasseurakunta toimi Pernajan alueella 1799–1869. 1924 perustettu Keravan kauppala kuului seurakuntaan vuoteen 1955 asti. |
Vihti | Uusimaa | 1507 (viimeistään) | 1433 (mainittu) (K) | Lohja | |
Alastaro | Varsinais-Suomi | 1861 | 1688 (K) | Loimaa | |
Angelniemi | Varsinais-Suomi | 1916 | 1659 (K) | Halikko | |
Askainen | Varsinais-Suomi | 1910 | 1592 (mainittu) (K)[93] | Lemu | |
Aura | Varsinais-Suomi | 1908, toteutui 1917 | 1636 (K)[94] | Lieto | Nimenä alun perin Prunkkala. |
Dragsfjärd | Varsinais-Suomi | 1903 | 1694 (K) | Kemiö | |
Halikko | Varsinais-Suomi | 1313 (mainittu)[95] | Uskela | Saattanut olla itsenäinen seurakunta jo 1200-luvun lopulla. | |
Hietamäki | Varsinais-Suomi | 1366 (mainittu) (K)[96][97] | Mynämäki | Kappeli lakkautettiin vuonna 1702 ja sen alue liitettiin Mietoisten kappeliin. | |
Hiittinen | Varsinais-Suomi | 1861 | 1674 (K)[98] | Kemiö | |
Houtskari | Varsinais-Suomi | 1867[99] | 1554 (K)[100] | Korppoo | |
Iniö | Varsinais-Suomi | 1908 | 1554 (mainittu) (K)[101] | Taivassalo | |
Kaarina | Varsinais-Suomi | 1309 (viimeistään)[102] | Suomen vanhimpia seurakuntia. | ||
Kakskerta | Varsinais-Suomi | 1904 | 1764 (R), 1858 (K)[103] | Kaarina | |
Kalanti | Varsinais-Suomi | 1411[104] | Mainittu ensimmäisen kerran 1316. Nimenä alun perin Uusikirkko. | ||
Karinainen | Varsinais-Suomi | 1908, toteutui 1912 | 1657 (R), 1901 (K) | Marttila | |
Karjala | Varsinais-Suomi | 1906 | 1600-l. (S), 1797 (K) | Mynämäki | |
Karuna | Varsinais-Suomi | 1908 | 1681 (noin) (K)[105] | Sauvo | |
Kemiö | Varsinais-Suomi | 1327 (mainittu) | |||
Kiikala | Varsinais-Suomi | 1639[106] | 1590-l. (S)[107] | Uskela | Kuului Perttelin kappeliin 1440-l.-1590-l. |
Kisko | Varsinais-Suomi | 1540 (noin) | 1347 (mainittu) (K) | Pohja | |
Korppoo | Varsinais-Suomi | 1434 (viimeistään) | Mainittu ensimmäisen kerran 1384[100]. | ||
Koski | Varsinais-Suomi | 1901, toteutui 1913[108] | 1647 (K)[109] | Marttila | Nimenä alun perin Ylistaro. |
Kustavi | Varsinais-Suomi | 1865lähde? | 1782 (K) | Taivassalo | Muodostettiin Vartsalan kappelista (1554–1782) ja Kunnaraisten rukoushuoneesta (1670–1782). Nimenä alun perin Kivimaa. |
Kuusisto | Varsinais-Suomi | 1914[110] | 1653 (K) | Piikkiö | Liitettynä emäseurakuntaan 1863–1885. |
Laitila | Varsinais-Suomi | 1200-l. | Alun perin seurakunnan keskus oli Untamalan kylässä, mutta se siirtyi Laitilan kylään uuden kirkon rakentamisen myötä 1468. | ||
Lemu | Varsinais-Suomi | 1404 (viimeistään) | Nousiainen | Mainittu ensimmäisen kerran 1380. | |
Lieto | Varsinais-Suomi | 1331 (mainittu) | |||
Loimaa | Varsinais-Suomi | 1420-l. | Mainittu ensimmäisen kerran 1439. Vuonna 1921 perustettu Loimaan kauppala kuului seurakuntaan vuoteen 1931 saakka. | ||
Lokalahti | Varsinais-Suomi | 1905 | 1409 (K) | Vehmaa | Itsenäinen seurakunta 1630–1690. |
Maaria | Varsinais-Suomi | 1160 (noin) | Nimenä alun perin Räntämäki. Maarian kirkko 1300- tai 1400-luvulta. | ||
Marttila | Varsinais-Suomi | 1409 (mainittu)[111] | Uskela[112] | ||
Masku | Varsinais-Suomi | 1234 (mainittu) | |||
Merimasku | Varsinais-Suomi | 1904 | ? (K) | Naantali | Alun perin Maskun kappeli, liitettiin Naantaliin 1577. |
Metsämaa | Varsinais-Suomi | 1914 | 1777 (K) | Loimaa | |
Mietoinen | Varsinais-Suomi | 1865 | 1643 (K) | Mynämäki | |
Muurla | Varsinais-Suomi | 1919 | 1724 (S), 1860 (K)[113] | Uskela | Kuului Saloon 1724–1832 ja Uskelaan 1832–1919[114]. |
Mynämäki | Varsinais-Suomi | 1200-l. loppu (mainittu) | |||
Naantali | Varsinais-Suomi | 1443 | Naantali perustettiin kaupungiksi tuona vuonna. | ||
Nauvo | Varsinais-Suomi | 1448 (mainittu) | Nauvon Pyhän Olavin kirkko oli olemassa jo 1300-luvulla. Seilin sairaalaseurakunta toimi Nauvon alueella 1627–1841. | ||
Nousiainen | Varsinais-Suomi | 1232 (mainittu) | Suomen vanhimpia seurakuntia. | ||
Oripää | Varsinais-Suomi | 1901 | ? (S), 1778 (K) | Pöytyä | |
Paattinen | Varsinais-Suomi | 1901, toteutui 1937 | 1580 (K) | Vahto | Kuului Maariaan 1580–1893 ja Vahtoon 1893–1901. |
Paimio | Varsinais-Suomi | 1325[115][116] | |||
Parainen | Varsinais-Suomi | 1329 (mainittu) | 1948 perustettu Paraisten kauppala kuului seurakuntaan. | ||
Perniö | Varsinais-Suomi | 1330 (mainittu) | Uskela | Teijon tehdasseurakunta toimi Perniön alueella 1687–1869. | |
Pertteli | Varsinais-Suomi | 1860, toteutui 1869[114][117] | 1440-l. (K)[107] | Uskela | |
Piikkiö | Varsinais-Suomi | 1331 (mainittu) | Uskela | ||
Pyhämaa | Varsinais-Suomi | 1639[118] | ? (K) | Laitila | Vuosina 1782–1908 Pyhämaa oli taas kappeli ja sen emäseurakuntana oli Pyhäranta eli Rohdainen. |
Pyhäranta | Varsinais-Suomi | 1782 | 1688 (K) | Pyhämaa | Nimenä vuoteen 1908 Rohdainen. |
Pöytyä | Varsinais-Suomi | 1366 (mainittu) | |||
Raisio | Varsinais-Suomi | 1292[119] | Naantalin kappelina 1577–1894. | ||
Rusko | Varsinais-Suomi | 1340 (mainittu) | Maskun kappelina 1577–1900. | ||
Rymättylä | Varsinais-Suomi | 1385 | |||
Sauvo | Varsinais-Suomi | 1335 (mainittu) | |||
Somerniemi | Varsinais-Suomi | 1901, toteutui 1917 | 1682 (K)[120] | Somero | |
Somero | Varsinais-Suomi | 1492 (viimeistään) | 1449 (mainittu)[121] | Hattula | 1300-luvulla Etelä-Somero kuului Uskelaan ja Pohjois-Somero Hattulaan[122]. |
Suomusjärvi | Varsinais-Suomi | 1898, toteutui 1903 | 1678 (K) | Kisko | |
Särkisalo | Varsinais-Suomi | 1904, toteutui 1924 | 1660 (noin) (K) | Perniö | |
Taivassalo | Varsinais-Suomi | 1350 (mainittu) | |||
Tarvasjoki | Varsinais-Suomi | 1906, toteutui 1910 | 1657 (S), 1859 (K)[123][124] | Marttila | Aikaisempia nimiä Alastaro, Eura, Eurainen. |
Uskela | Varsinais-Suomi | 1329 (mainittu)[107][125] | Saattanut olla itsenäinen seurakunta jo noin vuonna 1230[126]. 1891 perustettu Salon kauppala kuului seurakuntaan vuoteen 1914 saakka. | ||
Uusikaupunki | Varsinais-Suomi | 1622[127][128] | Kalanti | Kaupunki perustettu 1617, kuului kappelina Kalantiin 1808–1866. | |
Vahto | Varsinais-Suomi | 1893 | 1638 (S), 1866 (K) | Masku | Kuului Ruskoon vuoteen 1638 asti. |
Vehmaa | Varsinais-Suomi | 1331 (mainittu) | |||
Vehmalainen | Varsinais-Suomi | 1738 (S), 1771 (K) | Mynämäki | Kappeli lakkautettiin vuonna 1860 ja sen alue liitettiin Karjalan kappeliin. | |
Västanfjärd | Varsinais-Suomi | 1904 | 1694 (S), 1779 (K) | Kemiö | |
Yläne | Varsinais-Suomi | 1875, toteutunut 1879 | 1392 (K) (viimeistään) | Pöytyä |
Katso myös
muokkaa- Luettelo Suomen kuntamuutoksista (sisältää vuoden 1865 kunnallisasetuksen jälkeen muodostetut kunnat)
Lähteet
muokkaa- Suomen evankelisluterilaisen kirkon mikrofilmattu aineisto
- Suomen sukututkimusseura: Tietoja Suomen seurakunnista
Viitteet
muokkaa- ↑ Otavan iso tietosanakirja, osa 1 (2. painos). Helsinki: Otava, 1962.
- ↑ Otavan iso tietosanakirja, osa 2. Helsinki: Otava, 1962 (2. painos).
- ↑ Otavan iso tietosanakirja, osa 2, palsta 1387. Helsinki 1961.
- ↑ Otavan iso tietosanakirja, osa 2, palsta 1592, 1961, Helsinki.
- ↑ Otavan iso tietosanakirja, osa 2. Helsinki: Otava, 1962 (2. painos).
- ↑ Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela: Suomenmaa: Maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos (osa 1, s. 243−245). Porvoo: WSOY, 1967.
- ↑ Otavan iso tietosanakirja, osa 4 (1962). Helsinki: Otava.
- ↑ Otavan iso tietosanakirja, osa 5 (1963). Helsinki: Otava.
- ↑ a b Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja, s. 292, art. Lemland. WSOY, 1998. 951-0-22044-2
- ↑ Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja, s. 306, art. Lumparland. WSOY, 1998. 951-0-22044-2
- ↑ Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela: Suomenmaa: Maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos (osa 5, s. 98). Porvoo: WSOY, 1973.
- ↑ Otavan iso tietosanakirja, osa 7, palsta 998. Helsinki 1964.
- ↑ Otavan iso tietosanakirja, osa 8 (1964). Helsinki: Otava.
- ↑ Otavan iso tietosanakirja, osa 8, palsta 295, 1964, Helsinki.
- ↑ Otavan iso tietosanakirja, osa 10, palsta 186, 1965, Helsinki.
- ↑ Hiekkanen, Markus: Suomen keskiajan kivikirkot, s. 420. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-861-9
- ↑ Lappeen kotiseutuyhdistys yhdistykset.ekarjala.fi. Arkistoitu 18.5.2015. Viitattu 15.3.2013.
- ↑ Maan povesta: Lappeenrannan Kauskilan Kappelinmäen kaivausalue Opettaja.tv. Yle. Viitattu 7.8.2015.[vanhentunut linkki]
- ↑ Suomen seurakunnat (Luumäki) Suomen sukututkimusseura. Viitattu 28. heinäkuuta 2007.
- ↑ Parikkalan, Saaren ja Uukuniemen historiatietoja (Historia – Parikkala) Parikkalan kunta. Viitattu 10.12.2009.
- ↑ a b Ossi Perälä: Finlandia, Otavan Maammekirja 7, s. 41–45. Helsinki: Otava, 1986. ISBN 951-1-08930-7
- ↑ Peltoniemi, Aarne; Arola, Eero; Heinonen, Juhani; Havunen, Tuomo; Jaakola, Keijo; Kallio-Könnö, Severi; Niinimäki Irja; Yli-Kyyny, Orvo: Kauhajoki, s. 4. Kauhajoki-Seura ry, 1986. ISBN 951-99774-8-1
- ↑ Juhani Hakala: Finlandia, Otavan Maammekirja 7, s. 119–121. Helsinki: Otava, 1986. ISBN 951-1-08930-7
- ↑ Juha Alarinta: Finlandia, Otavan Maammekirja 7, s. 137–143. Helsinki: Otava, 1986. ISBN 951-1-08930-7
- ↑ Viita, Ossi & Hirvonen, Ari: Peräseinäjoen historia, s. 69. Peräseinäjoen kunta, 2008. ISBN 978-951-97667-2-0
- ↑ Heikki Susiluoma: Finlandia, Otavan Maammekirja 7, s. 37–40. Helsinki: Otava, 1986. ISBN 951-1-08930-7
- ↑ Jaana Yli-Paunu: Finlandia, Otavan Maammekirja 7, s. 206–207. Helsinki: Otava, 1986. ISBN 951-1-08930-7
- ↑ Ari Öysti: Finlandia, Otavan Maammekirja 7, s. 134–135. Helsinki: Otava, 1986. ISBN 951-1-08930-7
- ↑ a b c d e hiski.genealogia.fi hiski.genealogia.fi. Viitattu 26.3.2012.
- ↑ Pirjo Partanen, Sulkava-Lehti, 18.11.2010.
- ↑ a b Heikkinen, Reijo: Kajaanin maalaiskunnan vaiheita reijoheikkinen.fi. 26.11.2006. Arkistoitu 19.3.2014. Viitattu 13.10.2010.
- ↑ Huuhtanen 1978: 54–56.
- ↑ Huuhtanen, Taina: Ypäjän historia, s. 24. Ypäjä: Ypäjän kunta ja Ypäjän seurakunta, 1978. ISBN 951-99167-9-2
- ↑ Ojanen, Eeva: Entinen Tammelan kappeli, s. 13. (Teoksessa: Ahti, Risto (toim.): Sata vuotta. Ypäjän seurakunnan juhlalukemisto) Ypäjä: Ypäjän seurakunta, 1992. ISBN 951-96506-0-1
- ↑ Huuhtanen 1978: 37.
- ↑ Räisälä (Perustietoa) Luovutetun Etelä-Karjalan pitäjät. Lappeenrannan maakuntakirjasto. Viitattu 6.7.2016.
- ↑ http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat
- ↑ Nurmiluoto Timo & Vallas Hannu: Karjala kuvina – Viipurin Karjala, s. 144. Helsinki: Kustannus Oy Constator, 1997. ISBN 951-97086-6-9
- ↑ Heikki Susiluoma: Finlandia, Otavan Maammekirja 7, s. 48. Helsinki: Otava, 1986. ISBN 951-1-08930-7
- ↑ a b Olavi Antila, Anja Salminen, Olli Vilen: Perinnealbumi. Keski-Pohjanmaa 2. Kuopio: Kimy-kustannus, 1980. ISBN 951-840-003-2
- ↑ Reino Kallio: Vanhan Saarijärven historia. Jyväskylä 1972. https://archive.today/20120526001109/http://www.saarijarvi-opas.net/tietoa-saarijarvesta/saarijarvi-lyhyesti/
- ↑ Museovirasto
- ↑ [https://www.kouvola.fi/index/kaupunkijahallinto/tietoakouvolasta/historia.html Kouvola.fi - Historia] www.kouvola.fi. Viitattu 28.2.2018.
- ↑ http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat
- ↑ http://hiski.genealogia.fi
- ↑ Kouvolan Seurakuntayhtymä - Valkealan aiemmat kirkot (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Vehkalahti | paikallishistoria.fi (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Karjalankannas – Salmi
- ↑ Näin elettiin ennen – Fetti Muotka muistelee, Ylimuonion Rauhan Sana, 2002, sivu 6
- ↑ Martti Vuollo – Muonion kirkonkylän koulu 1899–1999, Tornion kirjapaino, 1999, sivu 7
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae af ag ah Kalevi Rikkinen, Hannes Sihvo, Matti Eskola, Allan Tiitta: Finlandia, Otavan iso maammekirja 8. Helsinki: Otava, 1986. ISBN 951-1-09142-5
- ↑ Jorma Vappula: Ikaalisten entisen emäpitäjän historia II 1641–1721, Vammala 1999
- ↑ Kaisu-Maija Nenonen: Historian suursanakirja, s. 332, art. Messukylä. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2
- ↑ Olavi Horsma-aho: Kuinka vanha Pirkkala on, Pirkkalainen 11.1. 2006, s. 6 [1] (pdf)
- ↑ Jouko Hillukka: Suur-Pirkkalasta Pirkkalaksi [2] (Arkistoitu – Internet Archive), viitattu 24.8.2006
- ↑ Punkalaitumen kunta – historia[vanhentunut linkki]
- ↑ Otavan iso tietosanakirja, painettu 1964
- ↑ Suomenmaa 7 (toim. Hannu Tarmio, Marketta Heinonen ja Kalevi Korpela), s. 36. Porvoo: WSOY, 1978. ISBN 951-0-06467-X.
- ↑ Otavan iso tietosanakirja, osa 8. Helsinki: Otava, 1964.
- ↑ http://kotisivu.dnainternet.net/jumaen/jussi/Srk.htm (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Vesilahden seurakunta – Historiaa Vesilahden seurakunta. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 14.11.2009.
- ↑ Suomenmaa 7 (toim. Hannu Tarmio, Marketta Heinonen ja Kalevi Korpela), s. 433. Porvoo: WSOY, 1978. ISBN 951-0-06467-X.
- ↑ Tuohitorventien sukututkimuspiste – Seurakuntien pääpiirteittäinen jakautuminen (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Ikola, Kaisa: Puoli vuosituhatta Laihian seurakunnassa : kappeliseurakunta 1508–1576 : itsenäinen seurakunta 1576–2000. Laihia: Laihian seurakunta, 2004. ISBN 952-91-6820-9 (suomeksi)
- ↑ * Luukko, Armas: Laihian historia II: Asutuksen alusta isovihan loppuun. (s. 182–184) Laihia: Laihian historiatoimikunta, 1975. ISBN 951-99066-1-4
- ↑ Lars Huldén: Finlandssvenska bebyggelsenamn, 2001. Sidan 382.
- ↑ Tietosanakirja (1909) osa 6, artikkeli Mustasaari palsta 852
- ↑ Hiekkanen, Markus: Suomen keskiajan kivikirkot, s. 520. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-861-9
- ↑ Erik Birck, Nykarleby stad 1620–1970, Föredrag hållet vid stadens 350-årsjubileumsfest 23.8.1970. Svenska Folkskolans Vänners kalender 1970, sidor 3–4
- ↑ Björn, Ismo: Suur-Ilomantsin historia. (Björn 1991, s. 590–591) Enon, Ilomantsin ja Tuupovaaran paikallishistoriatoimikunta, 1991. ISBN 952-90-2104-6
- ↑ Pielisen museo opetussivusto. Katsaus Lieksa-Pielisjärven menneisyyteen. [3] (Arkistoitu – Internet Archive) viitattu 14.3.2007.
- ↑ Historiaa Haukiputaan kunta. Arkistoitu 10.7.2010. Viitattu 21.2.2010.
- ↑ Ville Luho, Armas Luukko: Suur-Lohtajan historia 1. Kokkola: Suur-Lohtajan historiatoimikunta, 1957.
- ↑ a b Siikajokilaakson historia I
- ↑ Raahen tienoon historia I, Pekka Toivanen, Aulis Forss 1990.
- ↑ http://www.iisalmi.fi/Suomeksi.iw3
- ↑ FM Jussi Tuovinen: Kunnan historiaa Maaningan kunta. Arkistoitu 18.11.2007. Viitattu 31.10.2007.
- ↑ Suomen sukututkimusseura: Sonkajärvi (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Uuno Pulkkila, Padasjoen historia. julk. Padasjoen kunta, 1947. (uusi p. 1984)
- ↑ Jokipii, Mauno: Kokemäenjoen toekalastuksesta. Teoksessa Vanhaa Harjavaltaa. Satakunnan nuorisoseuran liitto, 1978.
- ↑ Harjavalta-nimen historiaa Harjavallan kaupunki. Arkistoitu 27.9.2007. Viitattu 15.3.2013.
- ↑ Otavan iso tietosanakirja, osa 4. Helsinki: Otava, 1962.
- ↑ Jalmari, Jaakkola: Ulvilan asutuksen, seurakunnan ja kaupungin synnystä, 1926
- ↑ Askolan kirkko Askolan Seurakunta
- ↑ Osio: Degerbyn historiaa Degerbyn kyläyhdistys. Arkistoitu 2.7.2013. Viitattu 2.7.2011.
- ↑ Espoon historia 16.7.2012. Espoon kaupunki. Arkistoitu 13.10.2016. Viitattu 8.3.2013.
- ↑ Toim. Veikko Kallio: Karjalohja - Itsenäisen väen pitäjä. Karjalohjan Historiayhdistys, 2005.
- ↑ Anne Vikkula (s. 19–58), Gunilla Harling-Kranck (s. 61–92), Christer Kuvaja (s. 95–411), Mikael Korhonen (s. 415–805): Lapinjärven historia. (sivut 98–100) Lapinjärvi: Lapinjärven kunta, 1995. ISBN 952-90-6913-8
- ↑ Suomenmaa – maantieteellisyhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, sivu 292, Pentti Papunen, WSOY, 1973, Helsinki, Porvoo
- ↑ Seurakunnan historia lyhyesti Karkkilan seurakunta. Arkistoitu 26.8.2007. Viitattu 23.1.2008.
- ↑ Rootsinpyhtaa Old Time & Bluegrass Festival
- ↑ Otavan iso tietosanakirja, osa 7. Helsinki: Otava, 1964.
- ↑ Kotiseutumme Askainen-Houtskari-Iniö-Korppoo-Kustavi-Merimasku-Nauvo-Rymättylä-Taivassalo-Velkua-Vår Hembygd Villnäs-Houtskär-Iniö-Korpo-Gustavs-Merimasku-Nagu-Rimito-Tövsala-Velkua 2005–2006. Oy Botnia-Foto Ab, 2006. ISBN 952-5176-53-3
- ↑ Auran kunnan historiaa Auran kunta. Arkistoitu 8.8.2011. Viitattu 26.8.2011.
- ↑ Halikon kunta - Historia halikko.fi. Arkistoitu 28.3.2008. Viitattu 30.1.2009.
- ↑ Raija Herrala: Kokonaan kadonnut kappeli. Arkeologia NYT!, 2003, 8. vsk, nro 1, s. 9–12. Turun Maakuntamuseon ystävät - Arkeologian jaosto. ISSN 1236-4827 Artikkelin verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Anu Lahtinen: Mietoinen ja muu maailma: Paikallishistorian kurssi 9.2.-23.3.1999, luentotiivistelmät. users.utu.fi. 1999. Arkistoitu 23.8.2007. Viitattu 10.1.2008.
- ↑ http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=91&TYPE=HTML&LANG=FI
- ↑ Mårtensson, Bernt: Houtskär som kapellförsamling. Teoksessa: En bok om Houtskär I: Bygdens öden till slutet av 1900-talet. Houtskari: Houtskarin kunta, 1997. ISBN 952-90-9370-5 (ruotsiksi)
- ↑ a b Palmunen, Lauri (toim.): Varsinais-Suomen käsikirja – Egentliga Finlands handbok. Turku: Varsinais-Suomen liitto, 2009. ISBN 952-5599-43-4 Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 12.8.2009). (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Palmunen, Lauri (toim.): Varsinais-Suomen käsikirja – Egentliga Finlands handbok. Turku: Varsinais-Suomen liitto, 2009. ISBN 952-5599-43-4 Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 12.1.2012). (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Kaarina info 13.6.2007. Kaarinan kaupunki. Arkistoitu 26.10.2007. Viitattu 29.1.2008.
- ↑ Suomen Sukututkimusseura – Kakskerta Suomen Sukututkimusseura. Viitattu 14.4.2011. suomi
- ↑ Muinainen Kalanti ja sen naapurit, 2003, Veijo Kaitanen, Esa Laukkanen ja Kari Uotila
- ↑ Seurakunnat (Karuna) hiski.genealogia.fi. Viitattu 15.4.2008.
- ↑ Hertzen, Erik von: Kiikalan historiallinen aika, s. 150–151. (Teoksessa: Kiikalan historia) Kiikala: Kiikalan kunta, seurakunta ja manttaalikunta, 1987. ISBN 951-99830-5-8
- ↑ a b c Pylkkänen, Ali: Elämä Uskelassa, s. 74–79. (Teoksessa: Joki yhdisti ihmiset – Salon ja Uskelan historia n. 1150–1868) Salo: Salon kaupunki, 2006. ISBN 952-99735-0-0
- ↑ Kosken kirkko Kosken Tl seurakunta. Arkistoitu 23.9.2012. Viitattu 21.6.2009.
- ↑ Kosken Tl seurakunnan historiaa Kosken Tl seurakunta. Viitattu 21.6.2009.[vanhentunut linkki]
- ↑ Suomen Sukututkimusseura – Kuusisto Suomen Sukututkimusseura. Viitattu 6.1.2008.
- ↑ Oja, Aulis: ”Marttilan kirkkopitäjä”, Marttilan pitäjän historia, s. 51. Marttila: Marttilan seurakunta ja kunta, 1959.
- ↑ Oja, Aulis: ”Marttilan kirkkopitäjä”, Marttilan pitäjän historia, s. 55. Marttila: Marttilan seurakunta ja kunta, 1959.
- ↑ Alifrosti, Kari: Salon ja Uskelan historia 1869–1990, s. 17. Salo: Salon kaupunki, 1996. ISBN 951-96152-1-0
- ↑ a b Vähäkangas, Ismo: Vapaudenajalta kunnallishallinnon perustamiseen, s. 338–340. (Teoksessa: Joki yhdisti ihmiset – Salon ja Uskelan historia n. 1150–1868) Salo: Salon kaupunki, 2006. ISBN 952-99735-0-0
- ↑ Pemar (Uppslagsverket Finland) Viitattu 12.8.2017.
- ↑ Paimio (Pemar) (Biografiakeskus)
- ↑ Alifrosti, Kari: Salon ja Uskelan historia 1869–1990, s. 17. Salo: Salon kaupunki, 1996. ISBN 951-96152-1-0
- ↑ Veikko Paasio: Pyhämaan historia. (1979), s. 39
- ↑ Kivikoski Ella, Oja Aulis et al: Raision historia I, s. 39–40. Raision historiatoimikunta, 1960. (sid.)
- ↑ Lehtonen, Kaarin (1990). Someron ja Somerniemen kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta, s. 15.
- ↑ Alanen et al. (1999) Somero ja Somerniemi 1449–1999. Someron ja Somerniemen seurakuntien historia, ss. 18–24
- ↑ Alanen et al. (1999) Somero ja Somerniemi 1449–1999. Someron ja Somerniemen seurakuntien historia, s. 56
- ↑ Tarvasjoki – Matkailu – Kirkko[vanhentunut linkki] www.tarvasjoki.fi
- ↑ Tarvasjoen postitoimipaikkojen historia (Arkistoitu – Internet Archive) www.saunalahti.fi/jussi11/posti/
- ↑ Laine, Esko M.: Salo-Uskelan seurakunta yhteisönä, s. 592–595. (Teoksessa: Joki yhdisti ihmiset – Salon ja Uskelan historia n. 1150–1868) Salo: Salon kaupunki, 2006. ISBN 952-99735-0-0
- ↑ Hiekkanen 2006: 660.
- ↑ Paasio, Veikko: Uudenkaupungin maalaiskunnan historia. Uudenkaupungin kaupunki, 1973.
- ↑ Päivi Mikola: Vohdensaaren kylän kunnallista ja seurakunnallista historiaa (Arkistoitu – Internet Archive)
Kirjallisuutta
muokkaa- Colliander, Otto Immanuel: Suomen kirkon paimenmuisto 19:n vuosisadan alusta nykyaikaan. Ensimmäinen osa. I. Suomen kirkon hiippakunnat ja niiden tuomiokapitulit. II. Suomen kirkon seurakunnat ynnä niiden kirkkorakennukset ja papisto. XI s. + 1132 palstaa + 3 s. Suomen Kirkkohistoriallisen Seuran toimituksia 8:1 (myös Otava). Helsinki. Ilmestynyt vihkoina 1907–1910.
- Jutikkala, Eino: Suomen historian kartasto, 1949. Kartta N:o 15 Maalaisseurakuntien ikä. Age of rural parishes.
- Leinberg, K. G.: Finlands territoriella församlingars namn, ålder, utbildning och utgrening. Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 7, 1906. (ruotsiksi)