Avaa päävalikko

Ullava

Suomen entinen kunta, nykyisin osa Kokkolaa

Ullava on Keski-Pohjanmaalla Länsi-Suomen läänissä sijainnut entinen Suomen kunta. Ullavan, Lohtajan ja Kälviän valtuustot päättivät kuntaliitoksesta Kokkolan kanssa 3.12.2007, ja liitos astui voimaan 1.1.2009. Uuden kaupungin nimeksi tuli Kokkola, ja sillä on yli 45 000 asukasta.[4] Kunta oli yksikielisesti suomenkielinen ja siellä asui 1 003 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala oli 176,9 km2, josta 14,4 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys oli 6,17 asukasta/km2.

Ullava
Entinen kunta – nykyiset kunnat:
Kokkola
Ullava.vaakuna.svg Ullava.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

Sijainti 63°42′25″N, 023°53′35″E
Lääni Länsi-Suomen lääni
Maakunta Keski-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Kaustisen seutukunta
Hallinnollinen keskus Ullavan kirkonkylä
Perustettu 1909
– emäpitäjä Kälviä
Liitetty 2009
– liitoskunnat Kokkola
Kälviä
Lohtaja
Ullava
– syntynyt kunta Kokkola
Pinta-ala 176,9 km² [1]
(1.1.2008)
– maa 162,5 km²
– sisävesi 14,4 km²
Väkiluku 1 003  [2]
(31.12.2008)
väestötiheys 6,17 as./km² (31.12.2008)
Ikäjakauma 2007 [3]
– 0–14-v. 20,2 %
– 15–64-v. 61,6 %
– yli 64-v. 18,1 %

Ullavan naapurikunnat ennen kuntaliitosta olivat Halsua, Kaustinen ja Kälviä.

Ullava sijaitsee Suomenselän reuna-alueella, keskellä Keski-Pohjanmaata. Kälviälle, Kannukseen, Toholammille ja Kaustiselle on matkaa noin 30 km ja Kokkolaan noin 50 km.

Entisen Ullavan kunnan alueen suurin pituus luoteesta kaakkoon on noin 30 kilometriä ja suurin leveys lounaasta koilliseen noin kymmenen kilometriä, mutta tästä huolimatta kunnan kokonaispinta-ala oli vain runsaat 160 neliökilometriä. Tämä johtui alueen erikoisen koukeroisesta muodosta; lyhimmillään etäisyys kunnan rajalta toiselle oli vain muutamia satoja metrejä.[5]

Sisällysluettelo

HistoriaMuokkaa

Ullavan kirkko valmistui 1783, sen tekijäksi mainitaan Matti Kuorikoski. Ullava itsenäistyi Kälviästä vuonna 1909.

ElinkeinoelämäMuokkaa

Ullavan asukkaista noin kolmannes saa elantonsa alkutuotannosta, lypsy- ja lihakarjataloudesta. Puolet väestöstä saa toimeentulonsa palveluista, kaupasta, rakennustoiminnasta ja liikenteestä. Lupaava litium-esiintymä ja mahdollinen Keliber-projektin kaivostoiminta antavat toiveita uusista työpaikoista tulevaisuudessa.

Koulutus ja vapaa-aikaMuokkaa

Ala-asteita Ullavassa on kaksi. Yläastetta käydään Kälviällä, ja yleensä myös lukiota jäädään jatkamaan sinne. Kuitenkin viime vuosina useat ullavalaiset ovat siirtyneet opiskelemaan Kokkolaan tai musiikkilukioon Kaustiselle.

Yhdistysten, järjestöjen ja urheiluseuran toiminta on vilkasta.Talvisin Ullavassa järjestetään Hopeasompa-hiihtokilpailuja, jossa on sarjoja useille ikäluokille. Kesäisin puolestaan järjestetään yleisurheilukilpailuja, jossa on palkintona muun muassa Urheilu Shop Ala-Korven tuotetteita.

Kylät ja nuorisoseurat toimivat aktiivisesti. Esimerkiksi Ylikylän nuorisoseura osallistui vuonna 2011 Yhesä yhteen -hankkeeseen, jossa oli päämääränä koota näytelmä. Ullavalaisten näytelmä Sukset ristisä? voitti hankkeessa halutun Esko-patsaan. Patsas komeilikin nuorisoseurantalolla vuoden päivät kaikkien nähtävänä. Teatteriharrastus jatkaa vahvana Ullavassa.

Vapaa-ajan viettoon on Ullavassa monenlaisia luonnollisia mahdollisuuksia. Puhdasvetinen Ullavanjärvi ja laajat metsä- ja suoalueet antavat luonnossa liikkujille hyvät virkistysmahdollisuudet. Rahkosen kylässä, koulun yhteydessä toimiva Ullavan monitoimitalo tarjoaa puitteet useille harrastuksille. Talossa on mm. kuntosali, sivukirjasto, kahvio, disco ja Vionoja-sali kulttuuri- ja liikuntakäyttöön.

Ullavan kylätMuokkaa

Ullavassa on useita kyliä ja kyliksi miellettyjä asutuskeskittymiä, joita ovat Alikylä, Haapasalo, Haapala, Hanhisalo, Herlevi, Honkala, Jääskä, Kallinki, Korpi, Länttä, Neverbacka, Norppa, Rahkonen, Sepänkylä, Törbacka, Ullavan kirkonkylä ja Viitasalo.

Ullavalaisia henkilöitäMuokkaa

Muita ullavalaisiaMuokkaa

RuokakulttuuriMuokkaa

Ullavan pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla kirnupiimäpuuro tai -velli sekä uunipääryt eli uunissa kypsennetyt perunat.[6]

LähteetMuokkaa

  1. a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2008 1.1.2008. Maanmittauslaitos. Viitattu 1.1.2009.
  2. a b Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 31.12.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 8.1.2009.
  3. Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2007. Tilastokeskus. Viitattu 15.12.2017.
  4. http://www.kuntaliitosselvitys.kokkola.fi/
  5. Hannu Tarmio, Marketta Heinonen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 7: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 319–320. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1978.
  6. Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 165. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.

Aiheesta muuallaMuokkaa


Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.