Kökar

kunta Ahvenanmaalla

Kökar on Suomen kunta, joka sijaitsee Ahvenanmaan maakunnassa. Kökarissa on 225 asukasta (31. joulukuuta 2023)[2], ja se on asukasluvultaan Suomen toiseksi pienin kunta. Kökar mainittiin Föglön kappeliseurakuntana vuonna 1544 ja se itsenäistyi vuonna 1908. Nykyisin Kökar, Föglö ja Sottunga muodostavat yhdessä Ahvenanmaan eteläisen saaristoseurakunnan.[6]

Kökar

vaakuna

sijainti

Sijainti 59°55′15″N, 20°54′35″E
Maakunta Ahvenanmaan maakunta
Seutukunta Ålands skärgård
Kuntanumero 318
Hallinnollinen keskus Karlby
Perustettu
Pinta-ala ilman merialueita 63,94 km²
301:nneksi suurin 2022 
Kokonaispinta-ala 2 165,00 km²
41:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 63,57 km²
– sisävesi 0,37 km²
– meri 2 101,06 km²
Väkiluku 225
308:nneksi suurin 31.12.2023 [2]
väestötiheys 3,54 as./km² (31.12.2023)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 3,1 %
– 15–64-v. 58,7 %
– yli 64-v. 38,2 %
Äidinkieli 2023 [4]
suomenkielisiä 9,3 %
ruotsinkielisiä 87,1 %
– muut 3,6 %
Kunnallisvero 19,70 %
 suurin 2024 [5]
Kunnanjohtaja Kurt Forsman
www.kokar.ax
Kökarin kirkko
Fransiskaanimunkin hauta Kökarin kirkon seinustalla.
Källskärin kalliomuodostuma

Kökarin pinta-ala on 2 165,00 km² (1. tammikuuta 2022), josta 63,57 km² on maata, 0,37 km² sisävesiä ja loput 2 101,06 km² merta.[1]

Kökar on yksikielisesti ruotsinkielinen: 87,1 prosenttia sen asukkaista on äidinkieleltään ruotsinkielisiä ja 9,3 prosenttia suomenkielisiä.[4]

Kunnan palvelut ovat keskittyneet pääsaarella olevaan Karlbyn kylään, jossa sijaitsevat kauppa, kunnantoimisto, Ålandsbankenin konttori ja kunnan ainoa peruskoulu.

Kökarin vaakunan on suunnitellut Matts Dreijer, ja se on vahvistettu vuonna 1952.[7]

Kunnan nimi

muokkaa

Kunnan nimi esiintyy tiettävästi ensi kerran tanskalaisten purjehtijoiden reittikuvauksessa 1200-luvulta. Nimen kirjoitusasu oli Thiyckækarl, mikä voisi viitata mahdollisesti saarella asuneeseen paksuun mieheen.[8]

Kökarista on 1900-luvun alkupuolella joissakin yhteyksissä käytetty suomenkielistä nimeä Köökari.[9]

Maantiede

muokkaa

Kökarin naapurikunnat ovat Föglö, Parainen ja Sottunga. Suomen eteläisimmät saaret Bogskärissä kuuluvat Kökariin. Suurimmat saaret ovat pääsaari ja Hellsö, joista jälkimmäinen on Ahvenanmaan saarista pinta-alaltaan kymmenenneksi suurin.[10] Kökarin itäpuolella on Kihdin merenselkä ja länsipuolella Kökarinselkä. Kunnan alueella ovat Suomen ainoat tunnetut marjakuusen luontaiset esiintymät.[11]

Kylät

muokkaa

Kunnassa on seitsemän kylää: Finnö, Hamnö, Hellsö, Karlby (suom. Kaarlenkylä[12]), Kyrkogårdsö, Österbygge ja Överboda.[13]

Historia

muokkaa

Kökarin saaret olivat esihistoriallisella ajalla suurimmaksi osaksi meren alla, joten muinaislöytöjä on tehty niukasti. Nykyinen asutus on saanut alkunsa luultavasti 1100- ja 1200-luvuilla ja asukkaat lienee tullut Manner-Ahvenanmaalta. Hamnön saarella sijaitsi yksi Suomen kolmesta tunnetusta keskiaikaisesta fransiskaaniluostarista; Kökarin fransiskaanikonventti. Tarkkaa tietoa luostarin perustamisajankohdasta ei ole. Ensimmäinen varma asiakirjamaininta luostarista on vuodelta 1472, ja se hävisikin jo ennen 1500-luvun puoliväliä. Kökarilaisten pääelinkeino oli vuosisatojen ajan kalastus, ja tärkeintä saaliskalaa silakkaa vietiin jo keskiajalla Turkuun ja Tukholmaan, 1800-luvulta lähtien myös Helsinkiin ja Tallinnaan. Vuoden 1537 maakirjassa mainittiin jo kaikki Kökarin kylät ja sen mukaan pitäjässä oli 69 veroa maksanutta talonpoikaa. Väestön kokonaismääräksi on arvioitu 400–500 henkeä.[11]

Talous

muokkaa

Vuonna 2015 kunnassa oli 75 työpaikkaa, joista 5 % oli alkutuotannossa, 11 % jalostuksessa ja 79 % palvelualoilla.[14]

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat sähköteknistä suunnittelua tekevä JS EMC Ab, matkailuyritys Sandvik hällor AB ja liikennöitsijä Ålands Sjötrafik Ab.[15]

Kesäaikana matkailupalveluita tarjoavat hotelli, kaksi matkustajakotia, kolme vierassatamaa ja useita ravintoloita ja kahviloita.[16]

Väestö

muokkaa

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Kökarin väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
304
1985
  
288
1990
  
296
1995
  
314
2000
  
296
2005
  
303
2010
  
259
2015
  
250
2020
  
231
Lähde: Tilastokeskus.[17]

Vuoden 2017 taajamarajauksen mukaan Kökarissa ei ole lainkaan taajamia. Vuoden 2017 lopussa Kökarissa oli 236 asukasta, joista 232 asui haja-asutusalueilla ja 4:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa.[18]

Hallinto

muokkaa

Kökarin kunnanvaltuustossa istuu yhdeksän kunnanvaltuutettua. Vuoden 2023 kuntavaaleissa kaikki valtuutetut valittiin Kökar-listan-listalta.[19]

Seurakunnat

muokkaa

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Kökarissa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[20]

Seurakunta toimii myös Föglön ja Sottungan kuntien alueilla.

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Kökarin alueella toimii Turun ortodoksinen seurakunta.[21]

Entiset seurakunnat

muokkaa

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Kökarin kunnan nykyisellä alueella.[20]

Liikenneyhteydet

muokkaa

Kökariin pääsee Ålandstrafikenin lautalla Korppoon Galtbystä ja Lumparlandin Långnäsistä. Lautta pysähtyy kunnan pääsaarella ja Kyrkogårdsössä. Lauttamatkat sekä Korppoosta että Långnäsistä Kökariin kestävät noin 2,5 tuntia.[22]

Tunnettuja kökarilaisia

muokkaa

Kökarissa ovat syntyneet kirjailija Ulla-Lena Lundberg (s. 1947) ja Tukholman Karoliinisessa instituutissa toiminut lääketieteen tutkija Erik Jorpes (1897–1973).

Nähtävyyksiä

muokkaa

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. a b Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 26.4.2024. Tilastokeskus. Viitattu 28.4.2024.
  3. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. a b Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. Otavan iso tietosanakirja, osa 5 (1963). Helsinki: Otava.
  7. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1980, s. 163. Otava 1979, Helsinki.
  8. Ålands museum (Arkistoitu – Internet Archive)
  9. Pieni tietosanakirja, s. 898. Helsinki: Otava, 1925–1928. Verkkoversio (viitattu 31.7.2011).
  10. Suomen merialueiden sata suurinta saarta. Suomen Kuvalehti 24B/1987, s. 64−65.
  11. a b Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 4: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 247–252. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1971.
  12. Kaarlenkylä
  13. Invånarantalet i byar och stadsdelar 1990–2012 (XLS) Ålands statistik- och utredningsbyrå (ÅSUB). Arkistoitu 6.7.2015. Viitattu 18.4.2013. (ruotsiksi)
  14. Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 2.3.2018.
  15. Alueen Kökar yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 2.3.2018.
  16. Tervetuloa Kökariin! Kökar. Arkistoitu 16.2.2018. Viitattu 2.3.2018.
  17. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 6.3.2019. Viitattu 8.1.2018.
  18. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 4.12.2018.
  19. Kommunalval Kökar valresultat.ax. Viitattu 15.7.2024. (ruotsiksi)
  20. a b Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  21. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/turun-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
  22. Saaristolautat Kökar. Arkistoitu 16.2.2018. Viitattu 3.3.2018.

Kirjallisuutta

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa