Luopioinen
Luopioinen (aik. Vesikansa, ruots. Luopiois) on entinen Suomen kunta, joka sijaitsi Pirkanmaalla ja yhdistettiin Pälkäneeseen vuonna 2007. Kunnassa asui lakkautushetkellä 2 395 ihmistä,[3] ja sen pinta-ala oli 392,12 km², josta 70,47 km² oli vesistöjä[1]. Väestötiheys oli 7,4 asukasta/km².
Luopioinen Luopiois |
|
---|---|
Entinen kunta – nykyiset kunnat: Pälkäne |
|
![]() |
![]() |
sijainti |
|
Sijainti | |
Lääni | Länsi-Suomen lääni |
Maakunta | Pirkanmaan maakunta |
Seutukunta | Kaakkois-Pirkanmaan seutukunta |
Kuntanumero | 439 |
Hallinnollinen keskus | Luopioisten kirkonkylä |
Perustettu | 1868 |
Liitetty | 2007 |
– liitoskunnat |
Pälkäne Luopioinen |
– syntynyt kunta | Pälkäne |
Pinta-ala |
392,12 km² [1] (2006) |
– maa | 321,65 km² |
– sisävesi | 70,47 km² |
Väkiluku |
2 392 [2] (31.12.2006) |
– väestötiheys | 7,45 as./km² |
HistoriaMuokkaa
Luopioinen muodostettiin Hauhon kappeliseurakunnaksi vuonna 1693 ja se itsenäistyi vuonna 1880. Vuodelta 1813 olevan puukirkon suunnitteli Anton Wilhelm Arppe ja rakensi Matti Åkergren.
Asutus on sijoittunut Kukkian, Luopioisten suurimman järven, ympärille. Entisen kunnan alueella sijaitsee myös osa Laipanmaan erämaisesta metsäalueesta.
Luopioisista on Tampereelle matkaa 60 kilometriä, Hämeenlinnaan 60 kilometriä ja Helsinkiin 160 kilometriä. Sen naapurikunnat olivat Hauho, Kuhmalahti, Lammi, Padasjoki ja Pälkäne.
Luopioisten koulukeskus on Aitoo, jossa toimivat Anna Tapion koulu (entinen Aitoon kotitalouskeskikoulu) ja Aitoon Koulutuskeskus (ent emäntäkoulu). Luopioinen oli yksi Suomen ensimmäisistä kunnista, joissa aloitettiin vuonna 1968 peruskoulun kokeilu.
Luopioisten pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla paperikääreessä paistettu pesälahna sekä rakkauspuuro tai kynttelipuuro eli maitokiisseli vadelmamehun kera.[4]
Kirjailija Hella Wuolijoki on kuvannut muistelmateoksessaan Kummituksia ja kajavia Kukkialla viettämiään kesiä. Myös runoilija Eino Leino vietti siellä Wuolijoen vieraana yhden kesän.
Luopioinen ja Pälkäne yhdistyivät kuntaliitoksessa 1. tammikuuta 2007. Yhdistyneen kunnan nimeksi tuli Pälkäne ja vaakunaksi Gustaf von Numersin suunnittelema ja vuonna 1960 vahvistettu Luopioisten vaakuna.[5]
Luopioinen valittiin 2005 Suomen luovimmaksi kunnaksi.[6]
Luopioisten kylätMuokkaa
- Haltia
- Luopioinen (Kirkonkylä)
- Kuohijoki
- Kyynärö
- Padankoski
- Puutikkala
- Rautajärvi
- Ämmätsä
Muita kyliä: Evinsalo, Kajantila, Kantola, Karviala, Kaukkala, Kouvala, Lemmettylä, Miemola, Mustilahti, Okerla, Sairiala, Säynäjärvi, Vahdermetsä
Aitoon taajamassa järjestetään vuosittain Aitoon kirkastusjuhlat.
Katso myösMuokkaa
LähteetMuokkaa
- ↑ a b Pinta-alat kunnittain 1.1.2006 Maanmittauslaitos. Viitattu 4.1.2010. [vanhentunut linkki]
- ↑ Väkiluku kunnittain ja suuruusjärjestyksessä 31.12.2006 (PDF) Tilastokeskus. Viitattu 15.3.2019.
- ↑ Kuntien asukasluvut suuruusjärjestyksessä 31.12.2006. Väestörekisterikeskus. Arkistoitu 24.1.2008. Viitattu 13.9.2009.
- ↑ Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 71. Helsinki: Patakolmonen Ky.
- ↑ Mitä-Missä-Milloin 1980, s. 165
- ↑ Kunnat.net
Aiheesta muuallaMuokkaa
- Kukkia-seura ry:n kotisivu
- Suomenmaa 5 (toim. Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela), WSOY 1973, Porvoo (ss. 100-105)