Onkkaala
Onkkaala on Pälkäneen kirkonkylä, joka yhdessä lähikylien kanssa muodostaa Pälkäneen kunnan keskustaajaman. Tilastokeskuksen rajaamissa tilastollisissa taajamissa keskustaajama esiintyy nimellä Onkkaala (aiemmin Epaala ja Pälkäneen kirkonkylä), ja siellä oli vuoden 2015 lopussa 2 644 asukasta.[1]
Onkkaala sijaitsee Pälkäneveden ja Mallasveden välisellä kannaksella, jonka halki virtaa järviä yhdistävä Kostianvirta. Valtatie 12 kulkee Onkkaalan läpi, mutta Onkkaalan asutus sijaitsee pääosin valtatien 12 länsipuolelle jäävällä alueella. Onkkaalassa sijaitsevat monet Pälkäneen palvelut, kuten kunnanvirasto, terveysasema, linja-autoasema, kirjasto, perusopetuksen koulut, lukio, paloasema, kirkko ja seurakuntatalo. Onkkaalassa toimii asiamiesposti, ja alueen postiosoite on 36600 Pälkäne. Kaupallisiin palveluihin kuuluvat muiden muassa kaksi pankkikonttoria ja Sydän-Hämeen Lehden toimitus. Majoituspalveluita tarjoaa mm. hotelli-liikenneravintola. Asutus on omakotivaltaista, mutta viime vuosikymmeninä on rakennettu myös rivi- ja kerrostaloja.
Historia
muokkaaOnkkaalan nimi mainitaan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1340, jolloin 25:lle silloisen Sääksmäen seurakunnan talonpojalle julistettiin kirkonkirous heidän niskoiteltuaan kymmenysten maksussa.[2] Yksi pannaan julistetuista oli Ye de Oncala, jonka nimen on tulkittu olevan joko Yö tai Yijä.[3]
Onkkaala nousi kirkonkyläksi ilmeisesti vuoteen 1445 mennessä, jolloin Pälkäne mainitaan omana seurakuntanaan.[4] 1400-luvun lopulla rakennettiin Pälkäneen vanha kirkko. Onkkaalan kylä koostui noin kymmenestä maakirjatalosta, joiden rakennukset sijaitsivat ryhmäkylänä nykyisen Alikyläntien–Vanhankirkontien–Pappilantien risteyksen ympäristössä. Tiivis ryhmäkylä säilyi vuoden 1831 tulipaloon asti. Koko kylän tuhonneen palon jälkeen talojen tonttimaat siirrettiin kauemmaksi toisistaan.[5] Vuoden 1539 maakirjasta 1900-luvulle asti säilyneet Onkkaalan kantatilat ovat Anttila, Seppälä, Kyttälä, Mustala, Kankila, Hiissa, Tiililä, Raukola ja Rohola.[6] Vuoden 1604 luonnonmullistuksessa syntyi Onkkaalan halki virtaava Kostianvirta, jonka rannoilla käytiin vuonna 1713 Kostianvirran taistelu.
Maakaupan vapautumisen myötä 1860-luvulla Onkkaala alkoi kehittyä kaupallisia palveluja tarjoavaksi taajamaksi. Liikerakennuksia nousi vuonna 1839 valmistuneen Pälkäneen uuden kirkon lähistölle. 1900-luvun alkupuolella liikekeskusta laajeni kohti Kostianvirtaa. Toisen maailmansodan jälkeen taaja asutus levisi myös Kostianvirran eteläpuolelle, muun muassa Asevelikylänä tunnetulle alueelle. Rivi- ja kerrostalojen rakentaminen alkoi Onkkaalassa 1960-luvulla. Uusi valtatie 12 valmistui vuonna 1970. Kunnanvirasto ja linja-autoasema liiketiloineen rakennettiin valtatien varteen, jolloin taajaman uusi keskusta alkoi kehittyä.
Lähteet
muokkaa- Pälkäneen historia. Pälkäneen kunta 1972. 703 s. ISBN 951-95045-0-8
- Vuorensola, Hannu: Pälkäneen historia II. Pälkäneen kunta 1988. 738 s. ISBN 951-99956-0-9
Viitteet
muokkaa- ↑ Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2015 23.9.2016. Tilastokeskus. Viitattu 2.2.2017.[vanhentunut linkki]
- ↑ Kari Rydman: Paavi Benedictus XII ja Sääksmäen pannabulla 1340 Sääksmäki-Seura. Arkistoitu 27.9.2007. Viitattu 16.9.2007.
- ↑ Pälkäneen historia, s. 144
- ↑ Pälkäneen historia, s.192
- ↑ Pälkäneen historia, s. 438–439
- ↑ Pälkäneen historia, s. 650–654
Aiheesta muualla
muokkaa- Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt 1993: Onkkaalan kylä ja kulttuurimaisema
- Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt 2009: Pälkäneen pitäjänkeskus
- Pälkäneen Nuijantalon historiaa