Avaa päävalikko

Rutakko oli nykyisen Sonkajärven alueella vuosina 1872-1906 toiminut laiton kunta. Paikallisesti tätä yhteenliittymää kutsuttiin Rutakon ruhtinaskunnaksi.

Sisällysluettelo

Toive paikallishallinnostaMuokkaa

Vuonna 1854 perustettiin Rutakon rukoushuonekunta osaksi Iisalmen maaseurakuntaa. Rukoushuonekuntaan kuuluivat silloiset Rutakon, Kilpisaaren, Sonkajärven, Oinasjärven ja Petäjäjärven kylät. 556 seurakuntalaista anoi oman kappeliseurakunnan perustamista, mutta anomus hylättiin 1862.[1]

Rutakkolaiset jatkoivat taistelua oman paikallishallinnon puolesta suunnittelemalla omaa itsenäistä seurakuntaa. Hanke raukesi 1866 saarnaajan muutettua pois paikkakunnalta.[1]

KunnallishallintoMuokkaa

Uuden mahdollisuuden omaan paikallishallintoon tarjosi vuoden 1865 kunnallisasetus. Siihen nojautuen perustettiin 1872 Rutakon kunta, vaikka Rutakko ei ollutkaan asetuksen edellyttämä kappeli- tai itsenäinen seurakunta.[2] Perustettuun kuntaan liittyi kyliä myös rukoushuonekunnan ulkopuolelta.

Rutakon kunta toimi kunnallisasetusten mukaisesti. Se keräsi asukkailtaan veroja, järjesti kunnallishallinnon, perusti lainajyvästön ja kunnallisrahastoja (vaivaiskassa, äyrikassa, koiraverokassa, köyhäin lasten opetuskassa, Englannin ystäväin lahjarahasto, hätäapukassa, lainamakasiinin tili- ja manttaalikassa jne). Lisäksi perustettiin kouluja (Sukeva 1887, Jyrkkä 1888 ja Rutakko 1896) ja lainakirjasto.[3]

Samaan aikaan rutakkolaiset talolliset osallistuivat kuitenkin Iisalmen maalaiskunnan kuntakokouksiin. Viimein 1900-luvulle tultaessa iisalmelaiset valittivat Rutakon omalaatuisen kunnan olemassaolosta valtiolle. Kuvernööri totesi 1902 Rutakon kunnan olevan laiton. 34 vuotta toimittuaan kunta lakkautti itsensä 1906.

SonkajärveksiMuokkaa

Anomus oman seurakunnan perustamisesta hyväksyttiin viimein 1897.[1] Ilmeisesti oma-aloitteinen kunnallishallinto kuitenkin viivytti sen toiminnan aloittamista aina vuoteen 1921 saakka.

LähteetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa