Avaa päävalikko

Tyrväntö (ruotsiksi myös Tyrvändö) on Kanta-Hämeessä sijainnut entinen Suomen kunta. Tyrväntö liitettiin vuonna 1971 Hattulaan, johon sen alue 2000-luvulla kuuluu suurimmaksi osaksi lukuun ottamatta pohjoisosaa, joka pian kuntaliitoksen jälkeen liitettiin Valkeakoskeen. Vanajaveteen pistävällä Tyrvännön niemellä sijaitsee Lepaan puutarhaoppilaitos ja useita ammattiyhdistysten sekä yksityisten kesähuviloita.

Tyrväntö
Entinen kunta – nykyiset kunnat:
Hattula ja Valkeakoski
Tyrväntö.vaakuna.svg

vaakuna

Sijainti 61°09′14″N, 24°20′08″E
Lääni Hämeen lääni
Maakunta Kanta-Hämeen maakunta
Hallinnollinen keskus Suotaala
Perustettu
– emäpitäjä Hattula
Liitetty 1971
– kuntiin Hattula
Pinta-ala  km²  [1]
(1.1.1970)
– maa 91,8 km²
Väkiluku 1 683  [2]
(31.12.1969)
väestötiheys 17,46 as./km²

Tyrvännön suurin taajama on Lepaa, jossa sijaitsee Lepaan puutarhamuseo, Lepaa Golf, Lepaan viinitila sekä Hämeen ammattikorkeakoulun ja Hämeen ammatti-instituutin Lepaan puutarha-alan yksikkö. Kuntakeskus taas oli Suotaalassa, jossa myös Tyrvännön kirkko sijaitsee. Lähellä tätä on Hotelli Petäys.

Tyrvännön naapurikunnat olivat Hattula, Hauho, Pälkäne ja Sääksmäki.

Tyrvännön vaakunan suunnitteli Gustaf von Numers ja se vahvistettiin vuonna 1960. [3]

Tyrvännön itäosan kautta kulki aikanaan valtatie 3, kunnes uusi tieyhteys Hämeenlinnasta Tampereelle valmistui 1960-luvulla ja vanha valtatie numeroitiin seututieksi 305. Entinen valtatie on rakennettu uudelleen ja on nykyisin kantatie 57.

Sisällysluettelo

KylätMuokkaa

Anomaa, Haukila, Lahdentaka, Lepaa, Lusi, Monaala, Monittula, Mäenpää, Mälkiäinen, Retula, Suontaka, Suotaala, Tykölä, Uskila (Uskela) ja Vanajaniemi.

Vuoden 1960 taajamarajauksen mukaan Tyrvännöllä oli yksi taajama: Lepaa, jossa oli 301 asukasta.[4] Vuoden 1970 väestönlaskennassa, Hattulan kuntaliitoksen yhteydessä sitä ei luokiteltu enää taajamaksi[5], mutta nykyisin se lasketaan jälleen taajamaksi.

Historia[6]Muokkaa

 
Tyrvännön kunnan eteläosa venäläisessä topografikartassa vuodelta 1899.

EsihistoriaMuokkaa

Vanhimmat merkit asutuksesta ovat kiven työstämisestä kertovia kvartsinsiruja jotka ovat löytyneet Monittulan kylän alueelta. Nykykäsityksen mukaan ihminen on toiminut kivikaudella koko Tyrvännön alueella. Vanhimmat kivikautiset esineet edustavat noin 4200 eaa. päättynyttä Suomusjärven kulttuuria. Kivikautiset löydöt painottuvat alueen itäiseen osaan ja Lusinlahden ympäristöön. Löydetyt esineet ovat olleet luukaapimia ja kivikirveitä. Varhaisimmat asukkaat olivat metsästäjiä ja kalastajia.

Vuosina 3000-2500 eaa. vasarakirveskulttuuri levisi Tyrväntöön. Samalla tuli oletettavasti uusi elinkeino, karjanhoito. Vasarakirveslöydöt painottuvat nekin alueen itäpuolelle Anomaahan, ja Tyrväntö sijaitsi vasarakirveskulttuurin vaikutusalueen pohjoisrajalla.

Maanviljelyn tiedetään alkaneen laajemmin noin vuonna 1500 eaa. pronssikauden alussa. Vanhimmat merkit maanviljelystä löytyvät Retulansaaresta. Retulansaaren hautakummut ovat tätä seuranneilta vuosisadoilta. Tyrvännössä sijaitsee kolme Suomen seitsemästä tunnetusta, rautakautisena pidetystä miekanhiontakivestä.

Nykyisen kaltaisten kylien ja pysyvän asutuksen katsotaan muotoutuneen noin vuonna 500. Keskeiset kylät ovat ilmeisesti saaneet alkunsa viimeistään viikinkiajalla, noin vuonna 800900. Vuoden 1000 aikaan Tyrvännössä on ollut todennäköisesti noin 100 asukasta, eli alue on ollut suhteellisen tiheästi asuttu. Tämän jälkeen väkiluvun kehitys taantui mahdollisesti sotien takia.

Tyrvännön alueesta käytettiin aikoinaan nimeä Kulsiala ja tämän epäillään johtuneen palvontamenoissa käytettyä astiaa tarkoittaneesta nimestä.

Vuonna 1968 Suontaan kylästä löytyi yksi Suomen komeimmista rautakautisista miekoista. Miekka on noin vuodelta 1030 ja sen haltijan epäillään olleen naispuolinen. Aikakausi oli erityisen rauhaton, sillä Hämeeseen suuntautui hyökkäyksiä sekä Novgorodin että Ruotsin suunnasta.

Ruotsin vallan aikaMuokkaa

Ruotsin valta ja kristinusko lujittuivat alueella 1200-luvun lopulla, ja ensimmäinen kirkko rakennettiin Lepaalle. Arviot Lepaalla olleen kirkon rakennusvuodesta vaihtelevat 1200- ja 1400-lukujen välillä. Kirkko purettiin kivistä sakastia lukuun ottamatta uuden kirkon valmistuttua Suotaalaan 1800-luvun alussa. Tyrvännön alueella uskotaan olleen oma seurakuntansa, mutta kun Hattulan Pyhän Ristin kirkko valmistui, Tyrvännöstä tuli kappeliseurakunta viimeistään 1500-luvulla.

Isonvihan aikaan vuonna 1713 venäläiset miehittivät Tyrvännön vuoteen 1721 saakka. Venäläisten saapuessa ainakin Suotaala, Lahdentaka ja Lepaa joutuivat ryöstelyn ja hävityksen kohteeksi. Taloista ryöstettiin elintarvikkeita ja karjaa, ja väkivallantekoja paikallisia asukkaita kohtaan tapahtui etenkin alkuvaiheessa paljon, ennen kuin miehitysviranomaiset alkoivat rauhoittaa tilannetta.

1700-luvun lopulla Lepaalla sijainnut vanha kirkko alkoi käydä huonokuntoiseksi ja ahtaaksi. Uusi kirkko päätettiin rakentaa Tyrvännönniemen pohjoisosaan Suotaalaan, Lähemmäs Tyrvännön asutuksen painopistettä. Matti Åkerblomin suunnittelema kirkko valmistui vuonna 1800.

1800- ja 1900-luvutMuokkaa

Vuoden 1865 kunnallishallintouudistuksen yhteydessä Tyrvännön kappeliseurakunnasta muodostettiin kunta. Muutos toimeenpantiin viimeistään 1873. Sotien jälkeen Tyrväntöön asutettiin karjalaisia Vuokselasta.

Tyrvännön kunta lakkautettiin 1. tammikuuta 1971 ja liitettiin Hattulaan. Tyrvännön evankelis-luterilainen seurakunta jatkoi toimintaansa vuoteen 1979 saakka, joilloin kirkkoherra jäi eläkkeelle ja seurakunta yhdistettiin Hattulan seurakuntaan (Valkeakoskeen liitetty osa liitettiin Sääksmäen seurakuntaan).[7]

Vuonna 1978 entisen Tyrvännön pohjoisosan kylistä Mälkiäinen, Tykölä ja Uskila liitettiin kokonaan ja Monaala osin Valkeakoskeen.[8]

VäestöMuokkaa

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty Tyrvännön väestönkehitys kymmenen vuoden välein vuosina 1880–1960.

Tyrvännön väestönkehitys 1880–1960
Vuosi Asukkaita
1880
  
1 423
1890
  
1 561
1900
  
1 714
1910
  
1 758
1920
  
1 691
1930
  
1 456
1940
  
1 542
1950
  
2 153
1960
  
1 929
Lähde: Tilastokeskus.[9]

Tunnettuja tyrväntöläisiäMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Suomen tilastollinen vuosikirja 1970 (PDF) (sivu 17) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastokeskus. Viitattu 26.4.2016.
  2. Väestönmuutokset 1969 (PDF) (sivu 19) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria. Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 15.3.2019.
  3. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1968, s. 153. Otava 1967, Helsinki.
  4. Yleinen väestölaskenta 1960: Taajamat ja niiden rajat, ym.. Suomen virallinen tilasto VI C:103. Helsinki: Tilastollinen päätoimisto, 1965. Julkaisun verkkoversio (PDF).
  5. Väestölaskenta 1970 Osa IV: Taajamat 1960–1970. Suomen virallinen tilasto VI C:104. Helsinki: Tilastokeskus, 1976. Julkaisun verkkoversio (PDF) (viitattu 10.4.2013).
  6. Eero Ojanen: Tyrvännön Historia (Tyrväntö-Seura, 2002)
  7. Tyrväntö suomen Sukututkimusseura. Viitattu 10.12.2014.
  8. Tyrväntö luopui itsenäisyydestään 40 vuotta sitten 6.12.2010. Tyrväntö-verkko. Viitattu 28.10.2014.
  9. Väestön elinkeino: Väestö elinkeinon mukaan kunnittain vuosina 1880–1975 (PDF) 1979. Tilastokeskus. Viitattu 7.6.2014.

Aiheesta muuallaMuokkaa