Avaa päävalikko

Kolikkoinmäki (Viipuri)

mahdollinen historiallinen ruumiskalmisto Lappeenrannassa
Kolikkoinmäen Suurkatu 1900-luvun alussa. Kuvassa näkyvät myös raitiokiskot ja johdinlangat.

Kolikkoinmäki oli yksi Viipurin vanhoista suomalaisista kaupunginosista. Alun perin Viipurin maalaiskuntaan kuulunut Kolikkoinmäki syntyi muiden itäisten esikaupunkialueiden tapaan 1860-luvun jälkeen ja se liitettiin kaupunkiin vuonna 1924.

HistoriaMuokkaa

Kolikkoinmäen rakennukset olivat aluksi pieniä ja yksinkertaisia työläisasuntoja, joita valmistui alueelle tiheästi ilman asemakaavaa. Myöskään varsinaista katuverkostoa ei ollut. 1800-luvun loppuun mennessä Kolikkoinmäellä asui kuitenkin jo noin 5 000 ihmistä. Sen väestö koostui lähinnä työläisistä ja muusta köyhälistöstä.

Vuonna 1912 aloitettu raitiovaunuliikenne oli alusta lähtien ulottunut myös Kolikkoinmäkeen. Sisällissodassa vuonna 1918 kaupunginosa kärsi merkittäviä vaurioita Viipurin taistelun aikana ja suuri osa rakennuksista tuhoutui. Ensimmäisen asemakaavansa kaupunginosa sai 1920-luvulla, jonka jälkeen parannettiin alueen katuverkostoa sekä kunnallistekniikkaa niin, että 1930-luvun loppuun mennessä koko alue oli jo saatu vesi- ja viemäriverkoston piiriin. Kolikkoinmäessä toimi oma kansakoulu ja uuden Juteinin kansakoulun rakennustyöt aloitettiin vuonna 1939, mutta ne keskeytyivät talvisodan sytyttyä. Nykyään entinen Kolikkoinmäki on lähinnä kerrostaloalueena.

Kolikkoinmäestä olivat kotoisin muun muassa ministeri Johannes Koikkalainen,[1] professori Pekka Myrberg,[2] taidemaalari Väinö Kamppuri,[3] viihdetaiteilija Jorma Ikävalko[4] ja työläisaktivisti Kalle Procopé.[5] Myös ministeri Johannes Virolainen asui Kolikkoinmäellä käydessään oppikoulua Viipurissa.[6]

Vuoden 1930 väestönlaskennassa Kolikkoinmäessa oli 6 276 asukasta, joista 6 124 oli suomenkielisiä, 23 ruotsinkielisiä ja 129 muunkielisiä.[7]

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Nostalginen Turku: Itseoppinut työväenjohtaja 6.6.2014. Aamuset. Viitattu 9.11.2014.
  2. Myrberg, Pekka Juhana (1892 - 1976) Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Biografiakeskus. Viitattu 9.11.2014.
  3. Väinö Kamppuri Häme-Wiki. Viitattu 9.11.2014.
  4. Musiikkia muun muassa 22.3.2015. Esa Hakala. Viitattu 30.8.2016.
  5. Attentatet i Viborg. Helsingfors-Posten, 23.3.1905, nro 80, s. 2. Kansalliskirjasto Viitattu 30.8.2016.
  6. Virolainen oli ”Karjalan poikii” 3.11.2013. Suomenmaa. Viitattu 9.11.2014.
  7. Viipurin väestölaskenta marraskuun 27 p. 1930: Taululiitteitä (PDF) (sivut 26–27) Suomen virallinen tilasto 6: Väestötilastoa 71:3. Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 8.11.2014.