Avaa päävalikko

Kangasranta oli yksi Viipurin vanhoista suomalaisista kaupunginosista. Muiden itäisten esikaupunkialueiden tavoin se kuului alun perin Viipurin maalaiskuntaan ja liitettiin kaupunkiin vuonna 1924.

Kangasrannan asutus alkoi syntymään 1860-luvulla yhtä aikaa läheisten Kelkkalan, Kolikkoinmäen ja Talikkalan esikaupunkialueiden tapaan. Sen rakennuskanta koostui aluksi pienistä ja huonokuntoisista työläisasunnoista, joita rakennettiin tiheästi ilman asemakaavaa. Vastaanvanlaisia työläiskaupunginosia syntyi 1800-luvun jälkipuoliskolla lähes jokaiseen Suomen teollisuuskaupunkiin. Ensimmäinen asemakaava Kangasrantaan saatiin alueliitoksen jälkeen, jonka myötä kaupunginosaan tuli myös sähköistys sekä vesi- ja viemäriverkosto. Myös alueen katuja kunnostettiin.

Koiviston kauppalan vanha kirkko siirrettiin Kangasrantaan vuonna 1911 ja samalla se nimettiin uudestaan Mikaelin kirkoksi. Viipurin sisälähetysseuran hankkima kirkko tuhoutui pommituksissa talvisodan loppuvaiheessa vuonna 1940.[1] Kirkkoa kutsuttiin myös Talikkalan kirkoksi, vaikka varsinaisesti se sijaitsikin Kangasrannan puolella. Vuonna 1927 Kangasrannassa aloitti toimintansa Toukolan kristillinen yhteisö.

Vuoden 1930 väestönlaskennassa Kangasrannassa oli 2 733 asukasta, joista 2 718 oli suomenkielisiä, 1 ruotsinkielinen ja 14 muunkielisiä.[2]

Nykyään entinen Kangasrannan kaupunginosa on muun Viipurin itäisen osan tavoin lähinnä kerrostalolähiötä.

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Saarelaisten seurakunnallinen itsenäisyysliike vuonna 1914 Suomen Koivisto-Seura ry. Viitattu 9.11.2014.
  2. Viipurin väestölaskenta marraskuun 27 p. 1930: Taululiitteitä (PDF) (sivut 26–27) Suomen virallinen tilasto 6: Väestötilastoa 71:3. Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 8.11.2014.