Avaa päävalikko

Kelkkala oli Viipurin kaupunginosa, joka alun perin kuului Viipurin maalaiskuntaan. Yhdessä läheisten Kiesilän ja Räikkölän kanssa se liitettiin osaksi kaupunkia vuonna 1928. Kelkkala sijaitsi noin kolme kilometriä Viipurin keskustan kaakkoispuolella, Pietarin maantien (nyk. maantie A125) sekä Havin kaupunginosaan ja Viipurin satamaan johtavan rautatien väliin jäävällä alueella.

Vuoden 1928 liitoksen jälkeen kaupunginosaa ryhdyttiin nopeasti rakentamaan arkkitehti Otto-Iivari Meurmanin laatiman asemakaavan mukaan. Viipurin raitioliikennettä jatkettiin Kelkkalaan vuonna 1930, jolloin siitä tuli Papulasta lähteneen linjan päätepiste.[1] Asuinalueiden lisäksi Kelkkalassa oli runsaasti teollisuutta, muun muassa tulitikku- ja vaneritehtaat sekä kenties tunnetuimpana Maakuntain Margariini Oy. Alue antoi nimensä myös Kelkkalan raviradalle, vaikka Viipuriin liittämisen jälkeen se kuuluikin viereiseen Kiesilään. Kelkkalassa toimi lisäksi urheiluseura Kelkkalan Kisailijat, jonka menestyneimpiä urheilijoita olivat telinevoimistelun olympiavoittaja Ale Saarvala ja pronssimitalisti Ilmari Pakarinen.[2]

Vuoden 1930 väestönlaskennassa Kelkkalassa oli 5 648 asukasta, joista 5 564 oli suomenkielisiä, 34 ruotsinkielisiä ja 50 muunkielisiä.[3]

Talvisodan alkaessa Viipurin itäiset kaupunginosat, Kelkkala mukaan lukien, olivat ensimmäisiä Neuvostoliiton pommituslentojen kohteita.[4] Joidenkin tietojen mukaan perääntyvät suomalaiset joukot puolestaan polttivat puutalovaltaiset Kelkkalan ja Talikkalan talvisodan viimeisenä päivänä.[5]

Nykyään entisen Kelkkalan kaupunginosan alue on asuin- ja teollisuusaluetta, joka kuuluu keskiseen eli Tsentralnyin (Центральный) kaupunginosaan.[6]

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Viipurin raitiotielinjat raitio.org. Viitattu 21.10.2014.
  2. Ilmari Pakarisen tie kulki Viipurista Australiaan Suomen Urheilutietäjät ry. Viitattu 21.10.2014.
  3. Viipurin väestölaskenta marraskuun 27 p. 1930: Taululiitteitä (PDF) (sivut 26–27) Suomen virallinen tilasto 6: Väestötilastoa 71:3. Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 2.11.2014.
  4. Helsingin Sanomat 1.12.1939 Viitattu 21.10.2014.
  5. Alokaskoulutusta Salon Seudun Sotaveteraanit. Viitattu 21.10.2014.
  6. РЕЕСТР МИКРОРАЙОНОВ Viipurin kaupunki. Viitattu 21.10.2014.