Suojoki (Somero)
Suojoki on kylä Somerniemellä Somerolla.
Kylä
muokkaaKylä sijaitsee Somerniemen Oinasjärveltä Someron Terttilään johtavan yhdystien 2801 varrella ja sen lähimpiä naapurikyliä ovat saman tien varressa sijaitsevat Somerniemen Kaskisto ja Mäyrämäki.[1] Kylän väkiluku vuonna 2011 oli 25, mikä tekee siitä Someron 47 varsinaisesta kylästä väkiluvultaan seitsemänneksi pienimmän.[2]
Naapurikylissä Kaskistossa, Suojoella ja Mäyrämäessä toimii kyläyhdistys, joka järjestää juhlia ja tapahtumia ja omistaa entisen Kaskiston koulurakennuksen, jota käytetään juhla- ja harrastustilana.[3]
Luonnonympäristö
muokkaaKylä rajoittuu etelässä Uskelanjoen latvahaaran Terttilänjoen lähdejärveen Halkjärveen, joka on koko Uskelanjoen vesistön suurin järvi.[1][4]
Historia
muokkaaHistorialtaan Suojoki, jonka keskiaikainen nimi oli Suonkanto, oli vuoteen 1766 saakka yksinäistalo mutta jaettiin tuolloin kahteen osaan: Ylitaloon eli Veikkolaan ja Alitaloon. Vuonna 1990 sekä Veikkolan että Ylitalon talot sijaitsivat alkuperäisillä paikoillaan yhdystien 2801 varrella, kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti merkittävä Veikkola Suojoen yksinäistalon vanhalla paikalla ja rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti merkittävä Alitalo pienellä kumpareella siitä jonkin matkan päässä. Sittemmin kylään muodostui myös torppia ja myöhemmin lohkotiloja. Vuonna 1930 kylässä oli jo 16 itsenäistä tilaa.[5]
Hallinnollisesti Suojoki on yhdessä naapurikyliensä Kaskiston ja Mäyrämäen kanssa yksi niistä eteläisen Someron kylistä, jotka alkujaan olivat osa varsinaissuomalaista Uskelan seurakuntaa, mutta tulivat liitetyiksi osaksi hämäläistä Someron seurakuntaa vuonna 1492.[6] Kun Somerniemestä tuli Someron kappeliseurakunta 1600-luvun lopulla[7], Suojoki, Kaskisto ja Mäyrämäki luettiin Someron emäseurakuntaan, vaikka kylien asukkaat käyttivätkin tai alkoivat viimeistään tuolloin käyttää Somerniemen kappelikirkkoa[8][9]
Kun Etelä-Someron kylät vuonna 1492 oli siirretty osaksi Someron seurakuntaa, jäivät ne edelleen maallisessa hallinnossa kuulumaan samoihin hallinnollisiin kokonaisuuksiin Uskelan puoleisten naapurikyliensä kanssa ja olivat näin osa Turun ja Porin lääniä kun Somero ja koko Somerniemen kappeli kuuluivat Hämeen lääniin. Vasta kun lääninrajat vuonna 1870 koko Suomessa yhtenäistettiin seurakuntarajojen kanssa, näistä kylistä tuli myös hallinnollisesti osa Hämeen lääniä muun Someron tavoin.[10]
Somerniemen seurakunnan itsenäistyessä Suojoki, Kaskisto ja Mäyrämäki tulivat osaksi Somerniemeä, mutta liitos toteutui Suojoen ja Kaskiston osalta vasta Someron kirkkoherran vaihtuessa vuonna 1927, vaikka muu Somerniemi oli muodostettu itsenäiseksi seurakunnaksi jo vuonna 1917. Mäyrämäen yksinäistalo, jonka Somerniemen kunta oli hankkinut omistukseensa vuonna 1922, liitettiin Somerniemeen jo vähän tätä ennen vuonna 1924.[11]
Lähteet
muokkaa- Lehtonen, Kaarin: Someron ja Somerniemen kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta. Turku: Turun maakuntamuseo, 1990. ISBN 951-9125-77-9
Viitteet
muokkaa- ↑ a b Lehtonen 1990: 505.
- ↑ Kaipainen, Sauli: Somero on 48 kylän muodostama kaupunki. Somero, 10.6.2011, 86. vsk, nro 43, s. 17.
- ↑ Tul kyllään Somerol (Esite) Varsinais-Suomen kylät ry. Arkistoitu 22.3.2014. Viitattu 15.9.2013.
- ↑ Tikander, Sanna & Jari Hietaranta: Someron vesienhoitosuunnitelma. Osaraportti II. Halkjärven hoitosuunnitelma. Somero: Someron kaupunki, 2006. julkaisun verkkoversio (pdf) (viitattu 25.12.2009). (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Lehtonen 1990: 144-149.
- ↑ Alanen et al. 1999: 21-24.
- ↑ Alanen et al. 1999: 83-92.
- ↑ Aaltonen, Esko: Somerniemen historia. [Somerniemi]: Somerniemen kunta ja seurakunta, 1945.
- ↑ Alanen et al. 1999: 192-194.
- ↑ Koskimies, Y. S. Kruunun hallinto. Teoksessa: Aaltonen, Esko (toim.): Someron historia I, s. 303. Forssa: [Someron seurakunta], 1949.
- ↑ Alanen et al. 1999: 192-196.