Avaa päävalikko

Terttilän kylän taloja kylän vanhalla tontilla. Keskellä Kaapon talo.

Terttilä on kylä, kyläkeskus ja postinumeroalue Somerolla.

Sisällysluettelo

KyläMuokkaa

Terrttilä kylän väkiluku vuonna 2011 oli 132, mikä teki siitä Someron 47 varsinaisesta kylästä väkiluvultaan kahdeksanneksitoista suurimman.[1] Terttilän lähin naapurikyliä Somerolla on viereinen Lautela etelässä. Rajanaapureita ovat lisäksi Someron Härkälä ja Harju luoteessa, Ihamäki pohjoisessa ja Hirsjärvi koillisessa sekä Somerniemen Kaskisto idässä.[2] Salon puolella Kiikalassa rajanaapureina ovat Hirvelä lännessä sekä Satakoski ja Komisuo etelässä.[3][4]

KyläkeskusMuokkaa

Terttilän postinumeroaleeseen kuuluvat Terttilän naapurikylä Lautela sekä viereinen Uuden-Kaskiston kulmakunta.[5] Tämä alue on 1900-luvulta alkaen tunnettu myös nimellä Etelä-Somero, ja nimi on esiintynyt alueella toimivien yhdistysten ja aiemmin myös yritysten nimissä. Näistä ovat 2000-luvulla toiminassa ainakin Etelä-Someron maamiesseura[6] ja metsätysseura Etelä-Someron omat pojat[7]. Lisäksi alueella on toiminut ainakin puolueiden paikallisyhdistyksiä.[8][9]

Terttilässä toimi vuodesta 1895 vuoteen 2016 Terttilän koulu. Sitä kävivät myös viereisen Someron Lautelan kylän ja vuodesta 1986 myös Somerniemen Kaskiston kylän oppilaat.[10][11][12] Kokoontumispaikkana on Etelä-Someron maamiesseuran ylläpitämä seurantalo Toukola.[13]

Aiemmin 1900-luvulla Terttilässä ovat toimineet koko Etelä-Someroa palvelleet Etelä-Someron Osuusmeijeri vuosina 1929–1973 [14] ja vuosina 1925–1984 Etelä-Someron Osuuspankki (vuoteen 1970 Etelä-Someron Osuuskassa), joka vuoteen 2000 jatkoi toimintaansa Someron Osuuspankin sivukonttorina[15]. Vuonna 1957 Terttilässä oli kaksi kauppaa, vuonna 1980 ja 1992 enää yksi. Terttilän postikonttori oli vuonna 1980 Lautelassa, vuonna 1992 Terttilässä.[3][16][17] 2000-luvulla kylässä ei enää ole toimivia kauppoja eikä pankkien tai postin konttoreita.[18]

LiikenneMuokkaa

Merkittävin liikenneväylä kylässä on Somerolta Kiikalaan johtava yhdystie 2410 (osoitenimenä Terttiläntie). Kaskistoon ja Oinajärvelle johtaa siihen yhtyvä yhdystie 2801 (osoitenimenä Kaskistontie).[19]

LuontoMuokkaa

Keskeisin luonnonelementti kylän alueella on Kaskistosta Somerniemellä alkunsa saava ja Uskelanjokeen Kiikalan Rekijoella yhtyvä Uskelanjoen latvahaara Terttilänjoki. Siihen yhtyy pohjoisesta Mustjoki, johon lasketaan Someron keskustaajaman puhdistetut jätevedet.[20]

HistoriaMuokkaa

Terttilä kuuluu yhdessä naapurikyliensä Someron Lautelan, Somerniemen Kaskiston, Suojoen ja Mäyrämäen sekä lännempänä sijaitsevien Someron Talvisillan, Häntälän, Syvänojan ja Kerkolan kanssa niihin kyliin, jotka vuonna 1492 siirrettiin Uskelan seurakunnasta osaksi Someroa lähiseurakuntien alueita järjesteltäessä.[21] Vuoteen 1870 nämä kylät olivat kirkollisesti osa Someron seurakuntaa mutta kuuluivat edelleen hallinnollisesti Turun ja Porin lääniin, kunnes lääninrajat vuonna 1870 koko Suomessa yhtenäistettiin seurakuntarajojen kanssa, ja kylistä tuli myös hallinnollisesti osa Hämeen lääniä muun Someron tavoin.[22]

Isossajaossa Terttilä oli samaa jakokuntaa viereisen Lautelan kylän kanssa.[23] Terttilän historiallinen kylätontti on sijainnut nykyisten Terttilän- ja Kaskistonteiden risteyksen luona, missä vanhalla kylänpaikalla ovat edelleen Kaapon, Piekkalan ja Yli-Lauttian talot. Näistä Kaapo muodostaa maisemallisesti ja rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti merkittävän kokonaisuuden, ja maisemallisesti ja kulttuuri- ja rakennushistoriallisesti merkittävä on myös Terttilänkosken varrella sijaitseva Luukkala, jonka rakennutti asunnokseen kylässä vuosina 1849–1874 toimineen Terttilän paperitehtaan ruukinpatruuna Bolin 1800-luvun puolivälissä.[24]

Tunnettuja terttiläläisiäMuokkaa

Tunnettuihin terttiläläisiin kuuluu valtakunnansovittelijaksi vuonna 2018 valittu Vuokko Piekkala. Hän on syntynyt Somerolla ja käynyt koulua Terttilässä.[25]

LähteetMuokkaa

  • Lehtonen, Kaarin: Someron ja Somerniemen kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta. Turku: Turun maakuntamuseo, 1990. ISBN 951-9125-77-9.

ViitteetMuokkaa

  1. Kaipainen, Sauli: Somero on 48 kylän muodostama kaupunki. Somero, 10.6.2011, 86. vsk, nro 43, s. 17.
  2. Lehtonen 1990: 505.
  3. a b Peruskartta 1:20 000. 2024 04 Terttilä. Helsinki: Maanmittaushallitus, 1960. Kartta Maanmittauslaitoksen vanhat painetut kartat -palvelussa (jpg) (viitattu 4.5.2015)
  4. Peruskartta 1:20 000. 2023 06 Kiikala. Helsinki: Maanmittaushallitus, 1965. kartta Maanmitauslaitoksen Vanhat painetut kartat -palvelussa (jpg) (viitattu 4.5.2015)
  5. Postinumerohaun tulos Posti. Viitattu 5.5.2015.
  6. Kylien yhteystiedot Someron kaupunki. Viitattu 3.5.2015.
  7. Seuramerkki; Etelä-Someron Omatpojat ry Finna. Finna. Viitattu 3.5.2015.
  8. Etelä-Someron paikallisyhdistyksen aloitteet 21.11.2013 Keskustan Someron kunnallisjärjestö ry. Viitattu 3.5.2015.
  9. Vasemmistoliiton Etelä-Someron yhdistys ry Asiakastieto. Viitattu 3.5.2015.
  10. Horila, Tapio (1982, toim.): Someron kunnan koululaitos 1882-1982. Someron kunta, Somero, s. 62.
  11. Kärki, Manu (2008): Uutisia Somerolta ja Somerniemeltä. Amanita, Somero, s. 168.
  12. Puisto, Marja: Hyvästit kyläkouluille. Terttilä ja Ollila sulkeutuvat suvivirren myötä. Somero, 3.6.2016, 90. vsk, nro 43, s. 3.
  13. Toukola4 Seurantalo. Seurantalot.fi. Viitattu 4.5.2015.
  14. Lehtonen 1990: 460, 462.
  15. Tiirakari, Leeni: Sata vuotta Someron parhaaksi. Someron osuuspankki 1910-2010, s. 216-223,249-250. Somero: Someron osuuspankki, 2010.
  16. Peruskartta 1:20 000. 2024 04 Terttilä. Helsinki: Maanmittaushallitus, 1980. Kartta Maanmittauslaitoksen vanhat painetut kartat -palvelussa (jpg) (viitattu 4.5.2015)
  17. Peruskartta 1:20 000. 2024 04 Terttilä. Helsinki: Maanmittaushallitus, 1992. Kartta Maanmittauslaitoksen vanhat painetut kartat -palvelussa (jpg) (viitattu 4.5.2015)
  18. Terttilä Kansalaisen karttapaikka. Maanmittauslaitos. Viitattu 4.5.2015.
  19. Tienumerokartta. 1:250 000. Alue 02 Varsinais-Suomi. Helsinki: Liikennevirasto. Kartan verkkoversio (viitattu 9.7.2012)
  20. Halikonjoki, Uskelanjoki ja Purilanjoki (pdf) Lounais-Suomen ympäristökeskus. Viitattu 25.12.2009.
  21. Timo Alanen, Markus Hiekkanen, Jussi Härme, Manu Kärki, Osmo Turkki: Somero ja Somerniemi 1449-1999, s. 21-24. Someron seurakunta, 1999. ISBN 952-91-1221-1.
  22. Koskimies, Y. S. Kruunun hallinto. Teoksessa: Aaltonen, Esko (toim.): Someron historia I, s. 303. Forssa: Someron seurakunta, 1949.
  23. Oja, Aulis: Paikkakunnan asutushistoriaa, s. 24. Teoksessa: Aaltonen, Esko (toim.): Someron historia I. Forssa: Someron seurakunta, 1949.
  24. Lehtonen 1990: 460, 461, 462, 463-464.
  25. Filppu, Minna: Uusi valtakunnansovittelija tulee Somerolta. Salon Seudun Sanomat, 7.7.2018. Artikkelin tiivistelmä lehden verkkopalvelussa Viitattu 9.7.2018.