Baana

kevyen liikenteen väylä Helsingissä

Baana on vuonna 2012 käyttöön otettu kevyen liikenteen väylä Helsingin kantakaupungissa. Se on rakennettu Pohjoisen ja Eteläisen Rautatiekadun väliseen kuiluun, jossa vuosina 1894–2009 kulki Helsingin satamarata.[1] Noin 1,3 kilometriä[2] pitkä reitti alkaa Kiasman pohjoispuolelta Kansalaistorilta ja päättyy Länsilinkin alueelle Kampin ja Ruoholahden kaupunginosien rajalle. Pyöräilijöille ja jalankulkijoille on Baanalla omat kaistansa. Väylää käyttää vuosittain noin miljoona pyöräilijää.[2][3]

Baana
Baana kuvattuna Mannerheimintieltä vuonna 2018.
Baana kuvattuna Mannerheimintieltä vuonna 2018.
Kaupunki Helsinki
Pituus 1,3 km
Alkupiste Kansalaistori (Kluuvi)
Päätepiste Länsilinkki (Kamppi) (1,3 km)
Päällyste asfaltti
Muodostettu 2012
Katso myös Baana Commonsissa

Kallioon louhittua kuilua reunustaa luonnonkiviharkoista ladottu noin 7–8 metriä korkea muuri.[1][4] Arvokkaaksi historialliseksi väyläksi kutsuttu ratakuilu edustaa alueen vanhinta rakentamista.[1]

Baanaa on kutsuttu Helsingin ensimmäiseksi isoksi satsaukseksi pyöräliikenteeseen.[2] Hankkeen ainutlaatuisuutta on korostettu sillä, että aivan ydinkeskustassa olevat pyöräväylät ovat kansainvälisesti harvinaisia.[2] Baanan varrelle Marian sairaalan ja Ruoholahden villojen läheisyyteen on sijoitettu myös erilaisia pelimahdollisuuksia, kuten koripallo- ja petankkikenttiä sekä pingispöytiä.[5] Baanan keskileveys on 15 metriä,[6] mutta pelikenttien alue entisellä ratapihalla on yli 30 metriä leveä.[5] Kuilun varrella on useita katutasolle vieviä portaikkoja ja ramppeja.

Pohjoisessa alkupisteessään Baana alittaa Mannerheimintien sillan.
Baana toimii Kampin ja Etu-Töölön kaupunginosien rajana.[1]

Suunnittelutyö ja käyttöönottoMuokkaa

Satamaradan purkamisen häämöttäessä radan tilalle ratakuiluun suunniteltiin alun perin ajotietä, joka olisi samalla ollut osa Helsingin keskustatunnelia.[7] Kuilua olisi pitänyt leventää, mutta samalla kadusta olisi tehty puistomaisempi.[7] Tunnelihanketta kuitenkin lopulta lykättiin kaupunginvaltuustossa, ja sen sijaan kuiluun päätettiin rakentaa keskustasta Ruoholahteen johtava kevyen liikenteen väylä. Se sai vuonna 2009 pidetyn nimikilpailun tuloksena nimen Baana – muita ehdotuksia olivat muun muassa Railo, Sola, Kampin kanjoni ja Marian raitti.[8]

Baana oli aluksi tarkoitus avata jo vuonna 2010,[5] mutta hanke kuitenkin viivästyi, ja lopulta väylä avattiin 12. kesäkuuta 2012.[6] Rakentamisen aikana vanhan ratakuilun reunustoja jouduttiin käsittelemään ja suojaamaan, sillä ne olivat alkaneet rapautua.[5]

Väylän rakentaminen oli yhteydessä myös Töölönlahden kehittämisprojektiin, ja sen tarkoitus on ollut parantaa alueen saavutettavuutta.[9]

KäyttömäärätMuokkaa

Avaamista seuraavana vuonna eli 2013 Baanassa olevan laskurin ohi pyöräiltiin 650 000 kertaa.[2] Miljoonan käyttäjän raja meni rikki vuonna 2020.[2] Kesäisin käyttäjiä on vuorokaudessa 7 000 ja talvisin noin 1 000.[2]

JatkoMuokkaa

Baanaa pidennetään lähivuosina, sillä vuonna 2024 valmistuva 220 metriä pitkä Kaisantunneli alittaa päärautatieaseman ja jatkaa suoraa kevyen liikenteen yhteyttä Kansalaistorilta Kaisaniemen puistoon, yhdistäen kantakaupungin itä- ja länsiosan.

BaanaverkkoMuokkaa

Myöhemmin nimitys baana otettiin käyttöön myös yleisemmässä merkityksessä tarkoittamaan tietyt laatuvaatimukset täyttäviä pyöräteitä, jotka suunnitelmien mukaan tulevat muodostamaan Helsingin baanaverkon.[10]

LähteetMuokkaa

  1. a b c d Baana on urbaani jo nyt! 9.1.2019. Helsingin kaupunginmuseo. Viitattu 18.10.2021.
  2. a b c d e f g Welling, Roosa: Helsingin Baanan mittariin kilahti joulupäivänä ennätyksellinen vuoden miljoonas pyörämatka Helsingin Sanomat (hs.fi). 29.12.2020. Viitattu 19.4.2021.
  3. Helsingin pyöräilijämäärät 3.6.2020. Helsingin kaupunkiympäristön toimiala.
  4. Rimaila, Elisa: Nuori mies putosi ratakuiluun Helsingin keskustassa ja kuoli Ilta-Sanomat. 19.3.2012. Viitattu 22.10.2021.
  5. a b c d Siironen, Susanna: Helsinkiläiset pääsevät tiistaina Baanalle 11.6.2012. Yle Uutiset. Viitattu 22.10.2021.
  6. a b Baana avattiin Helsingin keskustassa (Maksullinen artikkeli) 12.6.2012. Helsingin Sanomat. Viitattu 22.10.2012.
  7. a b Salmén, Petri: Radan paikalle raitteja ja keskustatunnelin liittymiä Helsingin Sanomat (hs.fi). 21.3.2005. Viitattu 19.4.2021.
  8. Keskustan ratakuilusta Baana 18.6.2009. Yle Uutiset. Viitattu 22.10.2021.
  9. Töölönlahden aluerakentamisprojekti Helsingin kaupungin talous- ja suunnittelukeskus. Arkistoitu 18.11.2012. Viitattu 22.7.2011.
  10. ”Seuraavat askelet: Lisätään pyöräilyn rahoitusta”, Pyöräilyn edistämisohjelma, s. 56. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto, 2014. ISSN 0787-9067. Teoksen verkkoversio.

Aiheesta muuallaMuokkaa

Tämä liikenteeseen ja liikennevälineisiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.