Vihdintien pikaraitiotie

Vihdintien pikaraitiotie on suunnitteilla oleva Helsingin seudun joukkoliikenteeseen kuuluva pikaraitiotie, joka aloittaa liikennöinnin aikaisintaan vuonna 2028. Kokonaisuudessaan 10,5 kilometriä pitkä[3] pohjois–eteläsuuntainen reitti johtaa Erottajalta Helsingin keskustasta Kannelmäkeen. Etelä-Haagassa linja yhdistyy Raide-Jokerin kanssa, ja siitä on vaihtomahdollisuus myös rantaradan ja kehäradan liikenteeseen.[4] Pikaraitiotien ja sen varrelle valmistuvien kaupunkibulevardien rakentaminen alkaa aikaisintaan vuonna 2025.[3][5]

Vihdintien pikaraitiotie
Perustiedot
Reitti KolmikulmaKannelmäki
Avattu 2028 (arvio)[1]
Rakennuskustannus 135,9 milj. €[2]
Tekniset tiedot
Pituus 10,5 km, josta uutta osuutta 5,5 km
Raiteiden lkm 2
Raideleveys 1 000 mm

ReittiMuokkaa

 
Vihdintie ja Huopalahdentie bulevardisoidaan pikaraitiotien varrella eli noin neljän kilometrin matkalta. Voimakkaaseen asuntotuotantoon tähtäävää aluetta kutsutaan myös Läntiseksi Bulevardikaupungiksi.

Reitti kulkee jo olemassaolevaa raitiotietä pitkin keskustasta Mannerheimintietä pitkin Meilahteen sekä Tukholmankatua ja Paciuksenkatua pitkin Munkkiniemeen.[6] Munkkiniemen aukion tuntumasta alkaa uusi 5,5-kilometrinen osuus[4] Huopalahdentietä ja Vihdintietä pitkin Etelä-Haagaan sekä edelleen Lassilan läpi Kannelmäen Kantelettarentielle.[7] Pysäkkiväli uudella osuudella on noin 500–600 metriä.[8] Reittiin kuuluvia rautatieasemia ovat Pohjois-Haaga ja Valimo[9], joista jälkimmäiseen on suunniteltu bussiterminaalia.[10] Risteäminen Raide-Jokerin kanssa Vihdintien liikenneympyrässä tekee Etelä-Haagasta joukkoliikenteen keskeisen vaihtopaikan.[3][11] Rakentamisen yhteydessä Huopalahdentie sekä Haagaan kuuluva osa Viikintiestä bulevardisoidaan.[12] Uudistuvaa aluetta on kutsuttu Läntiseksi Bulevardikaupungiksi.[3][13]

Matka-aika Erottajan ja Kannelmäen välillä on noin puoli tuntia ja vuoroväli noin kuusi minuuttia.[3][4] Ennustettu matkustajamäärä on 30 000 vuorokaudessa.[2] Linjaa liikennöidään kaksisuuntaisilla pikaraitiovaunuilla, ja suurimman osan reitistä vaunu kulkee omalla kaistallaan.[2] Matkalla reitti muodostaa uusia joukkoliikenteen solmukohtia ja mahdollistaa myös kantakaupunkimaista maankäyttöä.[4] Uusia asuntoja reitin varrelle on suunniteltu noin 14 000:lle asukkaalle.[2]

Muutokset kantakaupungissaMuokkaa

 
Jotta Mannerheimintie ei pikaraitiotieliikenteen käynnistyessä ruuhkautuisi, linja 4 siirretään lännemmäksi, päätepisteenään mahdollisesti Eira.

Hanke on osa Länsi-Helsingin raitioteiden yleissuunnitelmaa, jossa uuden pikaraitiotieosuuden lisäksi rakennetaan yhteensä 2,5 kilometriä lisää kaupunkiraitioliikenteen kiskoja kantakaupunkiin Fredrikinkadulle, Topeliuksenkadulle ja Nordenskiöldinkadulle.[4] Raitiotiemuutokset ja linjastouudistukset siirtävät liikennettä pois kapasiteetiltaan täydeltä Mannerheimintieltä lännemmäksi.[9] Nykyisin Munkkiniemestä Katajanokalle kulkeva raitiolinja 4 kulkisi tuolloin todennäköisimmin Kampin kautta Eiraan.[14] Vastaavasti Ullanlinnaan kulkeva linja 10 voisi siirtyä kulkemaan Aleksanterinkatua pitkin Katajanokalle.[6]

Hankkeen eteneminenMuokkaa

Kaupunkiympäristölauta hyväksyi suunnitelman syyskuussa 2020[3] ja kaupunginvaltuusto tammikuussa 2021.[7][15]

KustannuksetMuokkaa

Arvioitu rakentamiskustannus pikaraitiotielle on noin 136 miljoonaa euroa[2], mihin sisältyy myös bulevardikadut Huopalahdentielle ja Vihdintielle, siltojen uusimiset sekä Etelä-Haagan ympyrän muutokset.[2] Läntisen kantakaupungin uudet kaupunkiraitioliikenteen kiskot mukaan luettuna kokonaiskustannus on noin 160 miljoonaa.[2][16] Lisäkustannuksiksi on laskettu katu- ja tiejärjestelyjä noin 80 miljoonalla sekä kalustohankintoja noin 53 miljoonalla eurolla.[2]

Hanke on osa Helsingin seudun MAL- eli maankäytön-, asumisen- ja liikenteen sopimusta, joka määrittää pääkaupunkiseudun isojen liikennehankkeiden toteutusta ja asuntotuotantoa vuoteen 2031 saakka.[16] Sopimuksen nojalla valtio osoittaa Länsi-Helsingin raitiotiehankkeen kustannuksiin tukea 105 miljoonaa euroa.[2][17] Mal-sopimukseen hankkeen kokonaiskustannusarvioksi on merkitty 265 miljoonaa euroa, johon on liitetty mukaan niin kalustohankinnat, katujärjestelyt, Mannerheimintien raitiotien parannustyöt kuin Ruskeasuon uusi varikkokin.[16]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Helsingin seudun liikenne: Kaupunki- ja pikaraitioliikenteen linjastosuunnitelma 2025-2035 ratikat2030.blogspot.com. 13.10.2020. Viitattu 9.4.2021.
  2. a b c d e f g h i Salomaa, Marja: Suunnitelmat julki: Näin raitio­vaunujen reitit saattavat muuttua Länsi-Helsingissä – Poliitikot pohtivat uusien kiskojen rakentamista tiistaina Helsingin Sanomat. 31.8.2020. Viitattu 9.4.2021.
  3. a b c d e f Helsingin kaupunki: Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi Vihdintien pikaratikan suunnitelman Uutta Helsinkiä. 18.9.2021. Viitattu 9.4.2021.
  4. a b c d e Bäckgren, Noona: Vihdintien pikaraitiotielle vihreää valoa Helsingin kaupunkiympäristölautakunnassa Helsingin Sanomat. 15.9.2020. Viitattu 9.4.2021.
  5. Svahn, Nina: "Emme saa Helsingin liikennettä toimimaan lisäämällä busseja jonoon", sanoo liikenneinsinööri – nappaako pikaratikka etuajo-oikeuden Mannerheimintiellä? Yle. 15.9.2020. Viitattu 9.4.2021.
  6. a b Helsingin seudun liikenne: Vihdintien pikaraitiotie – uusi nopea ratikkayhteys keskustaan ratikat2030.blogspot.com. 4.3.2021. Viitattu 9.4.2021.
  7. a b Helsingin kaupunki: Kaupunginvaltuusto hyväksyi Länsi-Helsingin raitioteiden yleissuunnitelman Uutta Helsinkiä. 20.1.2021. Viitattu 9.4.2021.
  8. Helsingin kaupunki: Pikaraitiotie keskustasta Munkkiniemen kautta Pohjois-Haagaan kerrokantasi.hel.fi. Viitattu 9.4.2021.
  9. a b Jokinen, Juho: Useiden raitiovaunujen reitit saattavat muuttua: Länsi-Helsingin raitiotieuudistus nytkähti askeleen eteenpäin Helsingin Sanomat. 21.1.2020. Viitattu 9.4.2021.
  10. Kuokkanen, Pihla & Silvo, Anton; Helsingin kaupunki: Yleiskaavan raitioteiden toteutettavuusselvitys hel.fi. 2017. Viitattu 9.4.2021.
  11. Raitiovaunut 2020-luvulla Helsingin seudun liikenne. Viitattu 9.4.2021.
  12. Helsingin kaupunki: [http://dev.hel.fi/paatokset/media/att/af/af12a0a7f742313ab8925368758eacebd5c0ff0e.pdf Vihdintien ja Huopalahdentien bulevardikaupungin liikennejärjestelmäselvitys] dev.hel.fi. Viitattu 9.4.2021.
  13. Helsingin kaupunki: Läntinen bulevardi­kaupunki Uutta Helsinkiä. Viitattu 9.4.2021.
  14. Salminen, Reeta: Legendaarinen nelosen spora siirtyy pois Mannerheimintieltä – uudet pikaratikat raivaavat vanhat linjat pois tieltään Yle. 11.2.2019. Viitattu 9.4.2021.
  15. Valtanen, Tero: Jättimäiset raideinvestoinnit etenevät Helsingissä, vaikka satojen miljoonien budjetit paukkuvat – liikenneinsinööri: "Olemme toki yrittäneet oppia" Yle. 20.1.2021. Viitattu 9.4.2021.
  16. a b c Salomaa, Marja: Helsingin virkamies­johto haluaa lykätä päätöstä Vihdin­tien pikaraitio­tiestä Helsingin Sanomat. 13.12.2020. Viitattu 9.4.2021.
  17. Helsingin seudun kuntien ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimus 2020-31 Ympäristöministeriö. 8.10.2020. Viitattu 9.4.2021.

Aiheesta muuallaMuokkaa