Vihdintien pikaraitiotie

Vihdintien pikaraitiotie on suunnitteilla oleva Helsingin seudun joukkoliikenteeseen kuuluva pikaraitiotie, jonka rakentaminen alkaa aikaisintaan vuonna 2026.[3] Kokonaisuudessaan 10,5 kilometriä pitkä[4] pohjois–eteläsuuntainen reitti johtaa Erottajalta Helsingin keskustasta Kannelmäkeen. Etelä-Haagassa linja yhdistyy Raide-Jokerin pikaraitiotielinjan kanssa, ja siitä on vaihtomahdollisuus myös rantaradan ja kehäradan lähijunaliikenteeseen.[5] Pikaraitiotien varrelle rakennetaan kaupunkibulevardeja.[6]

Vihdintien pikaraitiotie
Perustiedot
Reitti KolmikulmaKannelmäki
Avattu 2030-luvun alussa (tavoite)[1]
Rakennuskustannus 135,9 milj. €[2]
Tekniset tiedot
Pituus 10,5 km, josta uutta osuutta 5,5 km
Raiteiden lkm 2
Raideleveys 1 000 mm

Reitti

muokkaa
 
Vihdintie ja Huopalahdentie bulevardisoidaan pikaraitiotien varrella eli noin neljän kilometrin matkalta. Voimakkaaseen asuntotuotantoon tähtäävää aluetta kutsutaan myös Läntiseksi Bulevardikaupungiksi.

Vihdintien pikaraitiotien suunniteltu linjanumero on 14.[7] Reitti kulkee jo olemassaolevaa raitiotietä pitkin keskustasta Mannerheimintietä pitkin Meilahteen sekä Tukholmankatua ja Paciuksenkatua pitkin Munkkiniemeen.[8] Munkkiniemen aukion tuntumasta alkaa uusi 5,5-kilometrinen osuus[5] Huopalahdentietä ja Vihdintietä pitkin Etelä-Haagaan sekä edelleen Lassilan läpi Kannelmäen Kantelettarentielle.[9] Pysäkkiväli uudella osuudella on noin 500–600 metriä.[10] Reittiin kuuluvia rautatieasemia ovat Pohjois-Haaga ja Valimo[11], joista jälkimmäiseen on suunniteltu bussiterminaalia.[12] Risteäminen Raide-Jokerin kanssa Vihdintien liikenneympyrässä tekee Etelä-Haagasta joukkoliikenteen keskeisen vaihtopaikan.[4][13] Rakentamisen yhteydessä Huopalahdentie sekä Haagaan kuuluva osa Vihdintiestä bulevardisoidaan.[14] Uudistuvaa aluetta on kutsuttu Läntiseksi Bulevardikaupungiksi.[4][15]

Matka-aika Erottajan ja Kannelmäen välillä on noin puoli tuntia ja vuoroväli noin kuusi minuuttia.[4][5] Ennustettu matkustajamäärä on 30 000 vuorokaudessa.[2] Linjaa liikennöidään kaksisuuntaisilla pikaraitiovaunuilla, ja suurimman osan reitistä vaunu kulkee omalla kaistallaan.[2] Matkalla reitti muodostaa uusia joukkoliikenteen solmukohtia ja mahdollistaa myös kantakaupunkimaista maankäyttöä.[5] Uusia asuntoja reitin varrelle on suunniteltu noin 14 000:lle asukkaalle.[2]

Erottajan päätepysäkki on vuodesta 2021 alkaen ollut uudelleen arvioitavana.[16] HSL:n linjastoluonnoksen mukaan reitti voisi mahdollisesti jatkua Bulevardia pitkin Hernesaareen.[7]

Muutokset kantakaupungissa

muokkaa
 
Jotta Mannerheimintie ei pikaraitiotieliikenteen käynnistyessä ruuhkautuisi, linja 4 siirretään lännemmäksi, päätepisteenään mahdollisesti Eira.

Hanke on osa Länsi-Helsingin raitioteiden yleissuunnitelmaa, jossa uuden pikaraitiotieosuuden lisäksi rakennetaan yhteensä 2,5 kilometriä lisää kaupunkiraitioliikenteen kiskoja kantakaupunkiin Fredrikinkadulle, Topeliuksenkadulle ja Nordenskiöldinkadulle.[5] Raitiotiemuutokset ja linjastouudistukset siirtävät liikennettä pois kapasiteetiltaan täydeltä Mannerheimintieltä lännemmäksi.[11] Nykyisin Munkkiniemestä Katajanokalle kulkeva raitiolinja 4 kulkisi tuolloin todennäköisimmin Kampin kautta Eiraan.[17] Vastaavasti Ullanlinnaan kulkeva linja 10 voisi siirtyä kulkemaan Aleksanterinkatua pitkin Katajanokalle.[8]

Hankkeen eteneminen

muokkaa

Kaupunkiympäristölauta hyväksyi suunnitelman syyskuussa 2020[4] ja kaupunginvaltuusto tammikuussa 2021.[9][18] Hankesuunnittelu alkaa vuoden 2022 aikana ja tarkempi suunnittelu vuonna 2023.[19]

Kustannukset

muokkaa

Arvioitu rakentamiskustannus pikaraitiotielle on noin 136 miljoonaa euroa[2], mihin sisältyy myös bulevardikadut Huopalahdentielle ja Vihdintielle, siltojen uusimiset sekä Etelä-Haagan ympyrän muutokset.[2] Läntisen kantakaupungin uudet kaupunkiraitioliikenteen kiskot mukaan luettuna kokonaiskustannus on noin 160 miljoonaa.[2][20] Lisäkustannuksiksi on laskettu katu- ja tiejärjestelyjä noin 80 miljoonalla sekä kalustohankintoja noin 53 miljoonalla eurolla.[2]

Hanke on osa Helsingin seudun MAL- eli maankäytön-, asumisen- ja liikenteen sopimusta, joka määrittää pääkaupunkiseudun isojen liikennehankkeiden toteutusta ja asuntotuotantoa vuoteen 2031 saakka.[20] Sopimuksen nojalla valtio osoittaa Länsi-Helsingin raitiotiehankkeen kustannuksiin tukea 105 miljoonaa euroa.[2][21] Mal-sopimukseen hankkeen kokonaiskustannusarvioksi on merkitty 265 miljoonaa euroa, johon on liitetty mukaan niin kalustohankinnat, katujärjestelyt, Mannerheimintien raitiotien parannustyöt kuin Ruskeasuon uusi varikkokin.[20]

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. HSL:n ratikkakartta 2020- ja 2030-luvuilla Helsingin seudun liikenne. Viitattu 31.10.2023.
  2. a b c d e f g h i Salomaa, Marja: Suunnitelmat julki: Näin raitio­vaunujen reitit saattavat muuttua Länsi-Helsingissä – Poliitikot pohtivat uusien kiskojen rakentamista tiistaina Helsingin Sanomat. 31.8.2020. Viitattu 9.4.2021.
  3. Kantola, Anne: Helsinkiin sovitellaan jälleen uutta pikaratikkaa 11.8.2023. Helsingin Sanomat. Viitattu 31.10.2023.
  4. a b c d e Helsingin kaupunki: Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi Vihdintien pikaratikan suunnitelman Uutta Helsinkiä. 18.9.2021. Viitattu 9.4.2021.
  5. a b c d e Bäckgren, Noona: Vihdintien pikaraitiotielle vihreää valoa Helsingin kaupunkiympäristölautakunnassa Helsingin Sanomat. 15.9.2020. Viitattu 9.4.2021.
  6. Svahn, Nina: "Emme saa Helsingin liikennettä toimimaan lisäämällä busseja jonoon", sanoo liikenneinsinööri – nappaako pikaratikka etuajo-oikeuden Mannerheimintiellä? Yle. 15.9.2020. Viitattu 9.4.2021.
  7. a b Kommentoi uusia ehdotuksia tulevaisuuden raitiovaunujen reiteiksi Helsingin seudun liikenne. Arkistoitu 28.5.2022. Viitattu 21.2.2022.
  8. a b Helsingin seudun liikenne: Vihdintien pikaraitiotie – uusi nopea ratikkayhteys keskustaan ratikat2030.blogspot.com. 4.3.2021. Viitattu 9.4.2021.
  9. a b Helsingin kaupunki: Kaupunginvaltuusto hyväksyi Länsi-Helsingin raitioteiden yleissuunnitelman Uutta Helsinkiä. 20.1.2021. Viitattu 9.4.2021.
  10. Helsingin kaupunki: Pikaraitiotie keskustasta Munkkiniemen kautta Pohjois-Haagaan kerrokantasi.hel.fi. Viitattu 9.4.2021.
  11. a b Jokinen, Juho: Useiden raitiovaunujen reitit saattavat muuttua: Länsi-Helsingin raitiotieuudistus nytkähti askeleen eteenpäin Helsingin Sanomat. 21.1.2020. Viitattu 9.4.2021.
  12. Kuokkanen, Pihla & Silvo, Anton; Helsingin kaupunki: Yleiskaavan raitioteiden toteutettavuusselvitys hel.fi. 2017. Viitattu 9.4.2021.
  13. Raitiovaunut 2020-luvulla Helsingin seudun liikenne. Arkistoitu 12.5.2021. Viitattu 9.4.2021.
  14. Helsingin kaupunki: [http://dev.hel.fi/paatokset/media/att/af/af12a0a7f742313ab8925368758eacebd5c0ff0e.pdf Vihdintien ja Huopalahdentien bulevardikaupungin liikennejärjestelmäselvitys] dev.hel.fi. Viitattu 9.4.2021.
  15. Helsingin kaupunki: Läntinen bulevardi­kaupunki Uutta Helsinkiä. Viitattu 9.4.2021.
  16. Liikennesuunnittelijat mylläävät Helsingin raitiovaunulinjoja – kumpikaan alustavista vaihtoehdoista ei ole sellaisenaan toteutettavissa Rakennuslehti. 10.9.2021. Viitattu 21.2.2022.
  17. Salminen, Reeta: Legendaarinen nelosen spora siirtyy pois Mannerheimintieltä – uudet pikaratikat raivaavat vanhat linjat pois tieltään Yle. 11.2.2019. Viitattu 9.4.2021.
  18. Valtanen, Tero: Jättimäiset raideinvestoinnit etenevät Helsingissä, vaikka satojen miljoonien budjetit paukkuvat – liikenneinsinööri: "Olemme toki yrittäneet oppia" Yle. 20.1.2021. Viitattu 9.4.2021.
  19. Helsingin seudun MAL-sopimus 2020-2023 (pdf) (s. 34) 30.5.2022. Helsingin seudun ympäristöpalvelut. Viitattu 14.6.2022.
  20. a b c Salomaa, Marja: Helsingin virkamies­johto haluaa lykätä päätöstä Vihdin­tien pikaraitio­tiestä Helsingin Sanomat. 13.12.2020. Viitattu 9.4.2021.
  21. Helsingin seudun kuntien ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimus 2020-31 Ympäristöministeriö. 8.10.2020. Viitattu 9.4.2021.

Aiheesta muualla

muokkaa