Kaivokatu (Helsinki)
Kaivokatu (ruots. Brunnsgatan) on noin 360 metriä pitkä[1] itä–länsi-suuntainen katu Helsingin ydinkeskustassa Kluuvin kaupunginosassa. Se päättyy lännessä Mannerheimintiehen ja idässä Mikonkatuun, jonka jälkeen se jatkuu Kaisaniemenkatuna. Kadun varrella sijaitsevat Helsingin päärautatieasema ja Rautatientori sekä useita muita huomattavia rakennuksia, kuten Ateneumin taidemuseo ja Makkaratalo. Asematunneli johtaa Kaivokadun ali rautatieasemalta Citycenteriin, ja siihen liittyy myös Rautatientorin metroasema.

Kaivokatu on Helsingin vilkkainta jalankulkuympäristöä, jossa kulkee aamukuuden ja iltakahdeksan välillä keskimäärin yli 30 000 kävelijää.[2] Katua pitkin liikennöivät useat raitiolinjat, jotka pysähtyvät rautatieaseman edustalla. Rautatientorin linja-autoasemalta lähtevät linja-autot kääntyvät Kaivokadulle ja jatkavat siitä edelleen Kaisaniemenkadulle. Kaivokadulla on kaksi autoliikenteen kaistaa suuntaansa, joista kulkee päivittäin noin 18 000 ajoneuvoa.[3] Kadun pohjoisreunalla on kaksisuuntainen pyörätie, jonka liikennemäärä väheni noin 40 prosenttia Kaisantunnelin avaamisen jälkeen.[4]
Helsingin kaupunki on suunnitellut Kaivokadusta joukkoliikennekatua, jossa osoitetaan nykyistä enemmän tilaa jalankululle ja muun muassa terasseille. Keskustan poikittainen autoliikenne voisi keskittyä tuolloin Etelä- ja Pohjoisesplanadille,[5] ja linja-autoliikenne siirtyisi uuden linja-autoaseman myötä Vilhonkadulle. Raitiotien kapasitettia kasvatettaisiin lisäämällä yksi raidepari Rautatieaseman pysäkille.[6] Syyskuussa 2023 Helsingin kaupunkiympäristölautakunta päätti muutoksista Kaivokadulla osana ydinkeskustan liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteita ja periaatteita.[7] Kaupunginhallitus hyväksyi suunnitelman joulukuussa 2024.[8]
Historia
muokkaaKaivokadun nimi johtuu Globrunnet-nimisestä kaivosta, joka 1800-luvulla sijaitsi tämän kadun ja silloisen Hakasalmenkadun, nykyisen Keskuskadun risteyksessä.[10] Näihin aikoihin Kluuvin alueen läpi työntyi vielä kapea ja matala Kluuvinlahti, joka täytettiin hiljalleen 1800-luvun aikana. Täyttömaa on pehmeytensä vuoksi nykyaikanakin haastava rakennuskohde.[11]
Helsingin ensimmäinen rautatieasema sijaitsi rautateiden suuntaisesti Rautatientorin laidalla, ja Kaivokatu oli tähän aikaan nykyistä kapeampi katu. Uuden asemarakennuksen valmistuttua vuonna 1919 Kaivokadun ympäristö ja sen liikenteelliset ratkaisut muuttuivat merkittävästi. Kaivokadun leventämisen tieltä purettiin 1920-luvulla niin sanottuja Hillerin korttelin rakennuksia. Alkujaan raitiotie ei kulkenut rautatieaseman pääovien edestä, vaan se kulki Keskuskadun (silloinen Hakasalmenkatu) kautta Pohjoisesplanadille. Kaivokatua pitkin raitioliikenne alkoi ajaa elokuussa 1938.[9]
1950-luvulla Kaivokatua alettiin kehittää entistä enemmän autoliikenteen sujuvuuden ehdoilla. Kadulle lisättiin suojakaiteet erottamaan jalankulkijat autoliikenteestä. Osoitteeseen Kaivokatu 10 valmistui vuonna 1955 suuri liikerakennus Kaivotalo, ja neljä vuotta myöhemmin avattiin ja Vanhalle ylioppilastalolle kulkeva kauppakuja, jossa oli Helsingin ensimmäiset ulkoliukuportaat. Autojen pysäköinnille varattiin etenevissä määrin tilaa, muun muassa Rautatientorin etelälaidalta.[9]
Yleisemmin Makkaratalona tunnettu toimisto- ja liikerakennus valmistui Skohan talon tilalle Kaivokadun ja Keskuskadun kulmaan vuonna 1967 ja saman vuoden joulukuussa avattiin Asematunneli. Vuosina 1967–1972 rautatieaseman edustalla ei ollut lainkaan suojateitä, vaan Kaivokadun raitiovaunupysäkeille pääsi ainoastaan Asematunnelin alikulkua pitkin. Tämä liikenneratkaisu herätti paljon vastustusta aikalaisissa, joiden keskuudessa sitä kutsuttiin jalankulkijoiden ”viemäröinniksi”.[12] Vuonna 1972 valtuustoaloitteen johdosta palautettiin suojatie Kaivokadulle, ja kymmenen vuotta myöhemmin avautunut metro helpotti liikennepainetta. Rautatientorin metroaseman rakennustyömaa leimasi Kaivokadun ilmettä 1970-luvulla, ja rakennustöiden valmistuttua levennettiin myös raitiovaunupysäkkien laiturialueita, ja varustettiin pysäkit katoksilla. 1990-luvulle tultaessa Kaivokadun ympäristö oli jo vakiinnuttanut toiminnallisuutensa ja ilmeensä, joka leimaisi sitä seuraavien vuosikymmenten ajan.[9]
Muuttaminen joukkoliikennekaduksi
muokkaaKaivokatu on Helsingin vilkkainta aluetta jalankululle, mutta sitä kuitenkin pidetään yleisesti epämiellyttävänä jalankulkuympäristönä.[13] Kadun ylittämisessä syntyy estevaikutus, eikä asfalttisen ilmeen tasapainottamiseksi ole juuri vehreyttä. Vuosina 2018–2019 julkaistujen kyselyiden mukaan Kaivokatu onkin Helsingin keskustan toivotuin kehityskohde kävely-ympäristölle.[14]
Kaivokadun sulkeminen autoliikenteeltä ja muuttaminen joukkoliikennekaduksi on kerännyt kritiikkiä erityisesti kokoomuksen ja perussuomalaisten keskuudessa.[15] Myös Helsingin Yrittäjät on vastustanut suunnitelmia vedoten kaupungin elinvoiman säilyttämiseen ja esittäen huolta ruuhkien syntymisestä.[16] Kaupungin liikenneinsinööri on vastannut kritiikkiin toteamalla, että Kruunusillat-hankkeen myötä raitioliikenne tarvitsee joka tapauksessa lisää tilaa Kaivokadulta, ja matka-aika autolla keskustan läpi hidastuisi vain noin kolme minuuttia.[17]
Rakennukset
muokkaa- Pohjoispuoli
- Helsingin päärautatieasema (Kaivokatu 1), arkkitehti Eliel Saarinen, v. 1919[18]
- Sokos (Kaivokatu 3), arkkitehti Erkki Huttunen, v. 1952[19]
- Eteläpuoli
- Ateneum (Kaivokatu 2), arkkitehti Theodor Höijer, v. 1887[20]
- Makkaratalo (Kaivokatu 6–8), arkkitehdit Viljo Revell ja Heikki Castrén, v. 1967[21]
- Kaivotalo (Kaivokatu 10), arkkitehti Pauli Salomaa, v. 1955[22]
- Armaan kulma, entinen Hotelli Seurahuone (Kaivokatu 12), arkkitehti Armas Lindgren, v. 1914[23]
Lähteet
muokkaa- ↑ Helsingin karttapalvelu Helsingin kaupunki. Viitattu 12.2.2025.
- ↑ Kaivokadun alueen työnaikaisten yritysvaikutusten arviointi Ramboll. Viitattu 23.10.2024.
- ↑ Autoilijat närkästyivät keskustan läpiajon vaikeuttamisesta – Näin Helsinki vastaa Helsingin Sanomat. Viitattu 23.10.2024.
- ↑ Helsingin uuden miljoonatunnelin eteen kehittyi vaarojen risteys Helsingin Sanomat. Viitattu 23.10.2024.
- ↑ Palkoaho, Milla: Helsinki ehdottaa uutta joukkoliikennekatua ydinkeskustaan Helsingin Sanomat. 25.8.2023. Viitattu 29.8.2023.
- ↑ Kaivokadun ympäristösuunnitelma Helsingin kaupunki. Viitattu 23.10.2024.
- ↑ Sinkko-Westerholm, Pipsa: Kaupunki päätti: Kaivokatu suljetaan yksityisautoilta Helsingin Sanomat. 19.9.2023. Viitattu 25.9.2023.
- ↑ Kaivokadun autokielto eteni – kokoomuksen esittämät vastaehdotukset hävisivät niukasti Helsingin Uutiset. Viitattu 12.2.2025.
- ↑ a b c d Rautatientori ja Asema-aukio: Kaupunkirakenne- ja ympäristöhistoriaselvitys (PDF) (s. 48, 53) 2020. Helsingin kaupunkiympäristö. Viitattu 23.3.2023.
- ↑ Helsingin kadunnimet, s. 105. Helsingin kaupunki, 1970.
- ↑ Harva tietää, että Helsingissä oli ennen useita järviä, jotka ovat nyt kadonneet – katso, miten ne vaikuttavat edelleen elämään kaupungissa Yle Uutiset. Viitattu 23.10.2024.
- ↑ Kluuvi – hetteiköstä liikekeskustaksi Helsingin kaupunki. Viitattu 28.10.2024.
- ↑ ”Ankea tuulitunneli” – Helsingin rumimman kadun äänestyksessä ylivoimainen voittaja Helsingin Sanomat. Viitattu 12.2.2025.
- ↑ Ydinkeskustan liikennejärjestelmäsuunnitelma Helsingin kaupunki. Viitattu 12.2.2025.
- ↑ Perussuomalaiset ja kokoomus ruomivat Kaivokadun sulkemista kovin sanoin: "Elinvoimaa parantaa toimiva liikennejärjestelmä, eivät kaduilla oleilevat, makailevat tai sekoilevat" Helsingin Uutiset. Viitattu 12.2.2025.
- ↑ Helsingin Yrittäjät: Yrittäjät vastustavat Kaivokadun muuttamista joukkoliikennekaduksi Yrittäjät. Viitattu 12.2.2025.
- ↑ Kaupunki ja yrittäjät täysin eri linjoilla Kaivokadun autottomuudesta, vaikka selvitykset ovat samat – Näin vastaa Helsingin kaupunki Helsingin Uutiset. Viitattu 12.2.2025.
- ↑ Historia Päärautatieasema. Viitattu 12.2.2025.
- ↑ Erkki Huttunen Arkkitehtuurimuseo. Viitattu 12.2.2025.
- ↑ Ateneumin tarina Ateneumin taidemuseo. Viitattu 12.2.2025.
- ↑ Makkaratalo jyräsi uusrenessanssia edustaneen Skohan talon – vaihtokuva näyttää muutoksen Helsingin Sanomat. Viitattu 12.2.2025.
- ↑ Kaivotalo Ylva. Viitattu 12.2.2025.
- ↑ Arvotalo avautui uudenlaiseen käyttöön Helsingin ydinkeskustassa Helsingin Sanomat. Viitattu 12.2.2025.
Aiheesta muualla
muokkaa- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kaivokatu Wikimedia Commonsissa