Kruunuvuorensilta

rakenteilla oleva silta Helsingissä

Kruunuvuorensilta on rakenteilla oleva vinoköysisilta, joka ylittää Kruunuvuorenselkä-merenlahden Palosaaren ja Kruunuvuorenrannan välillä Helsingissä. Noin 1 200 metriä pitkästä sillasta tulee Suomen korkein[3] ja pisin silta.[4][5]

Kruunuvuorensilta
Silta rakenteilla syyskuussa 2023 kuvattuna Kruunuvuorenrannan päästä.
Silta rakenteilla syyskuussa 2023 kuvattuna Kruunuvuorenrannan päästä.
Ajokaistoja raitio- ja kevyen liikenteen silta
Raiteita 2 raitiotielle
Ylittää Kruunuvuorenselän
Sijainti Helsinki
Siltatyyppi vinoköysisilta
Pisin jänneväli 260[1] m
Pituus 1 228[2] m
Alituskorkeus 20 m
Avattu liikenteelle 2027 (raitioliikenne)
Koordinaatit 60°10′26.27″N, 25°0′8.77″E
Lisää silta-artikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Silta on yksi Kruunusillat-kokonaisuuden kolmesta uudesta sillasta, jotka on tarkoitettu raitioliikenteen sekä pyöräilyn ja jalankulun käyttöön. Siltojen nimet ovat Kruunuvuorensilta, Finkensilta ja Merihaansilta.[6] Autoliikennettä Kruunusilloilla ei sallita, mutta tarvittaessa ne sopivat pelastusajoneuvojen käyttöön.[3] Kruunuvuorensiltaa on pidetty kansainvälisesti poikkeuksellisena hankkeena, sillä vastaavan kokoista siltaa ei ole aikaisemmin rakennettu vain joukkoliikenteen, jalankulun ja pyöräilyn käyttöön.[7]

Mitat ja rakenne muokkaa

Kahden saaren, Palosaaren ja Laajasalon väliin rakennettava Kruunuvuorensilta on 1 228 metriä pitkä liittopalkein tuettu vinoköysisilta.[8] Alikulkukorkeus on korkeimmillaan 20 metriä ja jännevälit pisimmillään 260 metriä.[1][3] Vinoköysiä asennetaan yhteensä 17 paria, joista pisin on 257 metriä.[9] Näkyvin rakenneosa on 135 metriä korkea pyloni eli kannatinpylväs, joka valaistaan kaikkina vuodenaikoina.[7] Pylonista tulee metrin pidempi kuin Kalasatamaan rakennetusta tornitalosta Majakasta, joka on Suomen korkein asuintalo.[10] Pylonin peruslaatta valettiin 250 000 kilon painoiseen teräshäkkiin, joka asetettiin telaristikkonosturilla paikoilleen kymmenen metrin syvyyteen louhittuun onkaloon;[11] jos merenpinnan alapuolinen rakenne lasketaan mukaan, on pylonin korkeus 145 metriä. Pylonin huipulle rakennetaan salamasuojauksena toimiva salamamasto sekä parveke, joka mahdollistaa esimerkiksi lentoestevalojen huoltamisen.[12]

Siltavaluihin käytetään korkealujuusbetonia, ja kokonaisuudessaan betonia kuluu Kruunuvuorensiltaan 22 000 kuutiometriä.[13][14] Betonikansi valetaan teräspalkkien päälle, ja terästä käytetään yhteensä 5,8 miljoonaa kiloa.[13] Teräspalkkeja tarvitaan yhteensä noin 70 kappaletta ja poikkipalkkeja noin 300.[2] Kantavien rakenteiden käyttöikä on 200 vuotta.[7]

Suunnittelu ja rakentaminen muokkaa

 
Sillanrakennusta syksyllä 2023.
 
Kruunuvuorensillan väliaikainen työsilta nähtynä Kruunuvuorenrannasta Korkeasaaren suuntaan heinäkuussa 2022. Taustalla Mustikkamaa ja Kalasataman tornitalot.

Sillan on suunnitellut WSP Finland, ja sen rakennuttamisesta vastaa Kreaten ja YIT:n muodostama Työyhteenliittymä Kruunusillat.[8][15] Silta perustuu Gemma Regalis -nimiseen ehdotukseen, joka voitti suunnittelukilpailun 11 ehdokkaan joukosta.[16][17] Pääsuunnittelijaksi on nimetty Sami Niemelä.[18] Urakan kustannusarvio, johon lukeutuu myös Nihdin ja Korkeasaaren välinen Finkensilta, on 155 miljoonaa euroa.[14] Koko Kruunusillat-hankkeen kustannusarvio on 326 miljoonaa euroa.

Siltojen rakentaminen alkoi valmistelevilla töillä ja ruoppauksilla lokakuussa 2021.[3] Kannatinpylvään perustusten louhintatyöt alkoivat alkuvuodesta 2022[19] ja sillan kannen rakentaminen alkoi kesällä 2022. Kannatinpylvään tukirakenne louhitaan poteroon 11 metrin syvyyteen.[20] Silta rakennetaan liittopalkkirakenteena eli toisiinsa kiinnitetyistä teräs- ja betonirakenteista.[2][21] Yhden siltalohkon pituus on 72 metriä.[22] Siltalohkoja koottiin Korkeasaaressa ja Sompasaaressa.[23]

Siltaurakkaa varten Kruunuvuorenselälle rakennetaan sekä työsilta että väliaikainen ”tekosaari”, joka toimii työmaatukikohtana.[24] Suurimmillaan Kruunuvuorensillan ja Finkensillan parissa työskentelee yhteensä 150 työntekijää.[14] Rakentamisessa käytetään myös sukeltajia.[25] Kesällä 2023 siltalohkojen nostatöihin otettiin avuksi norjalainen Uglen-proomu.[22] Kun viimeiset kansirakenteet saatiin hitsattua yhteen tammikuussa 2024, sillanrakentajille syntyi jalankulkuyhteys Laajasalosta Korkeasaareen. Rakentajia työmaalla on ollut noin 40–60.[26]

Sillan on tarkoitus valmistua vuonna 2025, ja raitiokiskoja aletaan rakentaa sen jälkeen.[19] Jalankulkua ja pyöräilyä ei välttämättä sallita vielä raitiotien rakentamisen aikana, koska sillalla tehdään paljon tilaa vaativia sähköasennuksia.[3] Raitioliikenteen suunnitellaan alkavan alkuvuodesta 2027.[3]

Lähteet muokkaa

  1. a b Kruunuvuorensilta, Helsingin uusi ikoni fi.ramboll.com. 21.10.2021. Ramboll. Viitattu 31.5.2022.
  2. a b c Kruunuvuorensilta tehdään liittopalkeista kruunusillat.fi. 30.5.2022. Helsingin kaupunki. Viitattu 30.5.2022.
  3. a b c d e f Kruunuvuorensilta kruunusillat.fi. 2021. Viitattu 30.10.2021.
  4. Valtanen, Tero: Suomen pisin silta ja miljoonahanke Kruunusillat etenee kustannuskiistoista huolimatta – sen raitiotie valmistuu useammassa osassa Yle. 25.8.2021. Viitattu 30.10.2021.
  5. Kettunen, Katriina: Suomen pisin silta rakenteille 2018 – Helsingin valtuusto hyväksyi Kruunusillat Yle Uutiset. 31.8.2016. Viitattu 30.10.2021.
  6. Paastela, Kaisa: Kuva: Suomen pisimmän sillan reitti Kruunuvuorenselällä alkaa hahmottua – töihin tulee pian tauko Helsingin Uutiset. 19.3.2022. Viitattu 22.3.2022.
  7. a b c Kruunuvuorensilta, Helsingin uusi ikoni yit.fi. YIT. Viitattu 16.11.2021.
  8. a b Tompuri, Vesa: Tuhatta paalua ei voi häiritsemättä lyödä maahan – Helsingin mittava silta­urakka häiritsee asukkaiden arkea viisi vuotta Helsingin Sanomat. 20.10.2021. Viitattu 30.10.2021.
  9. Kruunusillat rakentaa tulevaisuuden Helsinkiä – tutustu uusiin siltoihin YIT. 24.10.2022. Viitattu 8.11.2022.
  10. Pylonin perustaminen kruunusillat.fi. 18.1.2023. Helsingin kaupunki. Viitattu 20.1.2023.
  11. Suomen suurin nosturi upotti 250-tonnisen teräs­häkin mereen Helsingin edustalla Helsingin Sanomat. 23.1.2023. Viitattu 6.2.2023.
  12. Törmänen, Eeva: 8 valua tehty, noin 42 jäljellä – Kruunuvuoren sillan pylonia valetaan kiipeävällä muotilla: Huipulle tulee parveke 135 metrin korkeuteen Tekniikka&Talous. 2024. Viitattu 25.1.2024.
  13. a b Usein kysytyt kysymykset kruunusillat.fi. Helsingin kaupunki. Viitattu 31.5.2022.
  14. a b c Salomaa, Marja: Näin rakentuu Kruunu­vuoren­silta Helsingin Sanomat. 13.6.2022. Viitattu 13.6.2022.
  15. Kruunuvuorensillan rakentaja selvillä 19.5.2021. Helsingin kaupunki. Viitattu 19.5.2021.
  16. Laajasalon raideliikenteen vaihtoehdot | Ympäristövaikutusten arviointiselostus (PDF) (s. 15) kruunusillat.hel.fi. 2014. Helsingin kaupunki. Viitattu 11.12.2022.
  17. Frilander, Jenni: Vinoköysisilta voitti kiistellyn Kruunuvuorenrannan siltakilpailun Yle. 18.6.2013. Viitattu 11.12.2022.
  18. Sormunen, Timo: Sami Niemelä sai elämänsä projektin Rakennuslehti. 13.11.2018. Viitattu 30.10.2024.
  19. a b Kantola, Anne: Näin rakennetaan Suomen pisin silta: meluisin vaihe kestää puoli vuotta, Helsingin edustalle tulee väliaikainen tekosaari Helsingin Sanomat. 12.10.2021. Viitattu 30.10.2021.
  20. Kruunuvuorensillan tulevia töitä kruunusillat.fi. 28.6.2022. Helsingin kaupunki. Viitattu 29.6.2022.
  21. Painavaa asiaa kruunusillat.fi. 22.6.2022. Helsingin kaupunki. Viitattu 29.6.2022.
  22. a b Salomaa, Marja: Suuri merinosturi saapui Helsinkiin – Kruunusiltojen työmaalle veneilykielto Helsingin Sanomat. 20.7.2023. Viitattu 20.7.2023.
  23. Salomaa, Marja: Helsingissä alkoi ­yöllä valtava urakka – 70 metrin silta­lohko nostettiin paikoilleen Helsingin Sanomat. 25.7.2023. Viitattu 26.7.2023.
  24. Rakentaminen alkaa näkyä merellä kruunusillat.fi. 12.10.2021. Helsingin kaupunki. Viitattu 30.10.2021.
  25. Holmberg, Ronnie: Suuri ja mahtava Yle Uutiset. 3.7.2022. Viitattu 4.7.2022.
  26. Rämö, Marjo: Kruunusillat | Laajasalosta pääsee jo kuivin jaloin Korkeasaareen – HU vieraili Suomen suurimmalla siltatyömaalla Helsingin Uutiset. 14.3.2024. Viitattu 14.3.2024.

Aiheesta muualla muokkaa