M200

Helsingin metrossa käytettävä sähkömoottorijuna
(Ohjattu sivulta M200 (juna))

M200 on Helsingin metrossa käytetty sähkömoottorijuna, jossa on samankaltaisuuksia Berliinin S-Bahnin DBAG-Baureihe 481 -junamallin kanssa.[1] Junasarjaa tilattiin vastaamaan Vuosaaren ratahaaran aiheuttamaan lisäkalustotarpeeseen[2], ja sitä valmistettiin 12 vaunuparia vuosina 2000–2001.[3] Yhdessä vaunuparissa on 287 matkustajapaikkaa, joista 124 istumapaikkoja.[2]

M200
M200-sarjan metrojuna jarruttamassa Kulosaaren asemalle elokuussa 2020.
M200-sarjan metrojuna jarruttamassa Kulosaaren asemalle elokuussa 2020.
Perustiedot
Tyyppi sähkömoottorijuna
Liikennöitsijä HKL-Metroliikenne
Valmistaja Bombardier, Alstom
Lukumäärä 12
Valmistusvuodet 2000–2001
Numerointi 201–224
Istumapaikkoja 124
Tekniset tiedot
Huippunopeus 100 km/h (rakenteellinen)
Paino 64,75 t
Pituus 44 300 mm
Leveys 3 200 mm
Korkeus 3 700 mm
Pyörästö Bo′Bo′+Bo′Bo′
Pyörästön pituus 2 200 + 15 700 mm
Suurin akselipaino 13 t
Pyörän halkaisija 850 mm
Moottori 8 × Alstom Traxis IGBT
Moottorin teho 920 kW
M200-junayksikkö heinäkuussa 2011.

Junasarja tilattiin saksalaiselta Deutsche Waggonbaulta (DWA) 200 miljoonan markan hintaan. Metrojunien lopulliseksi toimittajaksi tuli kuitenkin Bombardier Transportation, joka osti DWA:n vuonna 1998 tavoitteenaan kasvattaa markkinaosuuttaan Euroopan rautatieliikennekaupoissa.[4] Junien sähkökäytöt toimitti ranskalainen Alstom Traxis.[2]

Junayksiköt eli vaunuparit on numeroitu HKL-Metroliikenteen käytännön mukaan niin, että kummallakin junayksikön vaunulla on oma numeronsa. Kullakin junayksiköllä on sen vuoksi kaksoisnumero, esimerkiksi 201–202.[2]

Junayksiköitä voidaan kytkeä toisiinsa enintään kuusi, mutta alun perin Helsingin metron laituripituus rajoitti matkustajakäytössä olevien yhdistelmien pituuden kolmeen yksikköön. Junat lyhenivät kahteen vaunupariin länsimetron liikennöinnin aloittamisen myötä, sillä uuden rataosuuden asemat ovat vanhempia lyhemmät.[5][6] M200-yksiköt ovat teknisesti yhteensopimattomia vanhojen M100-junien kanssa, eikä niitä voida kytkeä samaan junaan. Junat kykenevät tosin hinaamaan toisiaan tietyin lisäjärjestelyin.[3]

Kaikki 12 M200-junayksikköä tullaan peruskorjaamaan vuoteen 2023 mennessä. Peruskorjaus tehdään VR Kunnossapito Oy:n Ilmalan ja Pieksämäen toimitiloissa.[7][8]

LähteetMuokkaa

  • Kuljettajan ohjekirja, M200. HKL, Bombardier. 2003. s. 19. (tekniset tiedot)

ViitteetMuokkaa

  1. Isosaari, Kyösti: Länttä kohti uudella metrojunalla tekniikanmaailma.fi. 20.8.2015. Otavamedia Oy. Viitattu 24.2.2019.
  2. a b c d M200 hel.fi. 4.5.2015. Helsingin kaupunki. Viitattu 24.2.2019.
  3. a b HKL-Metroliikenne / HKL Metro Transport: Metrovaunut / Metro EMU’s: M200 raitio.org. Suomen Raitiotieseura ry. Viitattu 24.2.2019.
  4. Simpanen, Päivi: Helsingin metro muotoilun näkökulmasta (PDF) (s. 18–19) 29.5.2009. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Viitattu 24.2.2019.
  5. Pääkirjoitus: Insinöörioptimismi ja kuntapolitiikka ajoivat länsimetron ahdinkoon www.iltalehti.fi. Viitattu 6.4.2020.
  6. Kaisa Paastela: Metro on tukossa, koska poliitikot halusivat säästää vuonna 2008 – Espoon lyhyillä laitureilla mitätön vaikutus kustannuksiin Länsiväylä. Viitattu 6.4.2020.
  7. VR Kunnossapito teki uuden aluevaltauksen ja voitti HKL:n metrojunien peruskorjauksen kilpailutuksen 18.4.2019. VR Group. Viitattu 24.11.2020.
  8. Metrojunien peruskorjaus parantaa matkustusviihtyvyyttä 23.11.2020. Helsingin kaupunki. Viitattu 24.11.2020.

Aiheesta muuallaMuokkaa