A1 (höyryveturi)

A1 oli Suomen Valtionrautateiden ensimmäinen veturisarja. Vuosina 1860–1863 valmistetut kuusi veturia tilattiin englantilaiselta Canada Works -konepajalta ja ne poistuivat käytöstä vuosina 1909–1911. Kaikki sarjan veturit on romutettu.[1]

A1
A1-veturi Pohja Hämeenlinnan rautatieasemalla vuonna 1865
A1-veturi Pohja Hämeenlinnan rautatieasemalla vuonna 1865
Perustiedot
Tyyppi Höyryveturi
Liikennöitsijä VR
Valmistaja Canada Works
Lukumäärä 6
Valmistusvuodet 1860, 1862, 1863
Liikenteessä 1862–1911
Romutettu 1910–1912
Numerointi 1–6
Tekniset tiedot
Huippunopeus 80 km/h
Pyörästö 4–4–0
Vetovoima 3030 kg

HistoriaMuokkaa

Suomen ensimmäisen rautatien ollessa rakenteilla Helsingin ja Hämeenlinnan välille alkoi Suomen valtionrautatiet vuonna 1859 etsiä sopivaa valmistajaa ensimmäisille vetureille. Vetureiden tuli olla sekä henkilö- että tavaraliikenteeseen sopivia, mutta muita vaatimuksia ei asetettu. Suomesta ei vielä löytynyt vaadittavaa osaamista, joten veturit tilattiin englantilaiselta Canada Works -konepajalta, jonka omisti Peto, Brassey & Betts. Sarjan neljä ensimmäistä veturia saapui osissa Suomeen jo syksyllä vuonna 1860, minkä jälkeen ne koottiin käyttökuntoon Helsingin konepajalla. Koska rautatie oli uusi asia Suomessa, tuli vetureiden mukana englantilaiset veturinkuljettajat T. Lawson ja W. Frost kouluttamaan maan ensimmäistä veturihenkilökuntaa. Vetureita ei aluksi numeroitu, mutta niiden nimeämiseksi asetettiin komitea, jonka jäsenenä oli muun muassa Elias Lönnrot. Neljän ensimmäisen A1-sarjan veturin nimiksi valikoituivat kansallisromanttiset Ilmarinen, Lemminkäinen, Suomi ja Alutar.[2]

Myöhemmin sarjanumeron 3 saanut Ilmarinen oli ensimmäinen Suomen rataverkolla kulkenut veturi, kun se 8. elokuuta vuonna 1861 liikkui yhä keskeneräisellä Helsinki–Hämeenlinna-radalla. Valmiille radalle pääsi ensimmäisenä Lemminkäinen eli tuleva numero 2, kun se veti vihkiäisjunan radan päästä päähän 31. tammikuuta vuonna 1862. Yleinen liikenne A1-sarjan vetureilla aloitettiin 17. maaliskuuta vuonna 1862. Rautatieliikenteen alettua Suomessa tilattiin vielä kaksi A1-sarjan veturia lisää samalta valmistajalta. Veturit saivat nimet Voima ja Pohja. Sarjan vetureita käytettiin kaikissa tehtävissä, mutta sitä mukaa, kun uusia vetureita hankittiin, niiden käyttö painottui henkilö- ja tavarajunien linja-ajoon. 1900-luvulle tultaessa A1-vetureita käytettiin lähinnä tavarajunissa. Ne poistuivat liikenteestä vuosina 1909–1911 ja sen jälkeen ne myytiin romuksi.[3]

TekniikkaMuokkaa

A1 oli omana aikanaan nopea, tehokas ja kookas veturi. Sarjan veturit pitivät paikkaansa Suomen Valtionrautateiden tehokkaimpina henkilöliikennevetureina 1890-luvulle saakka. Pyörästö oli yhdeksännentoista vuosisadan loppupuolelle hyvin tyypillinen 4–4–0 eli nelikytkyinen pyörästö.[4]

YksilötiedotMuokkaa

Numero Nimi Valmistusvuosi Romutettu
1 Alutar 1860 1912
2 Lemminkäinen 1860 1912
3 Ilmarinen 1860 1911
4 Suomi 1860 1910
5 Voima 1862 1911
6 Pohja 1863 1911

LähteetMuokkaa

  • Olin, Sigfrid, Veturien kehityshistoria. Teoksessa Suomen Valtionrautatiet 1862–1912 II: Historiallis-teknillis-taloudellinen kertomus. 1916.
  • Pölhö, Eljas & Honkanen, Pekka, Höyryveturit Valtionrautateillä: The Steam Locomotives of the Finnish State Railways. Suomen rautatiehistoriallinen seura ry: Helsinki, 2017.
  • Zetterberg, Seppo, Yhteisellä matkalla: VR 150 vuotta. WSOY: Helsinki, 2011.

ViitteetMuokkaa

  1. Pölhö & Honkanen 2017, 40–47.
  2. Olin 1916, 343–345; Pölhö & Honkanen 2017, 41; Zetterberg 2011, 29.
  3. Pölhö & Honkanen 2017, 40–43; Zetterberg 2011, 29.
  4. Pölhö & Honkanen 2017, 40–47