M200

Helsingin metrossa käytettävä sähkömoottorijuna

M200 on Helsingin metrossa liikennöivä sähkömoottorijuna, jossa on samankaltaisuuksia Berliinin S-Bahnin DBAG-Baureihe 481 -junamallin kanssa.[2] Junasarjaa tilattiin vastaamaan Vuosaaren ratahaaran aiheuttamaan lisäkalustotarpeeseen[3], ja sitä valmistettiin 12 vaunua vuosina 2000–2001.[4] Yhdessä vaunussa on 287 matkustajapaikkaa, joista 124 istumapaikkoja.[3]Yhden vaunun pituus on noin 45 metriä ja se muodostuu kahdesta moduulista, jotka on liitetty toisiinsa haitaria muistuttavalla nivelellä. Yksi vaunu vastaa kooltaan yhtä m100-junan vaunuparia ja kahta m100-junan vaunua.

M200
M200-juna Rautatientorin metroasemalla vuonna 2024.
M200-juna Rautatientorin metroasemalla vuonna 2024.
Perustiedot
Tyyppi sähkömoottorijuna
Liikennöitsijä HKL-Metroliikenne[1]
Valmistaja Bombardier Transportation, Alstom
Lukumäärä 12
Valmistusvuodet 2000–2001
Peruskorjattu 2023–2024
Numerointi 201–224
Istumapaikkoja 124
Tekniset tiedot
Huippunopeus 100 km/h (rakenteellinen)
Paino 64,75 t
Pituus 44 300 mm
Leveys 3 200 mm
Korkeus 3 700 mm
Pyörästö Bo′Bo′+Bo′Bo′
Pyörästön pituus 2 200 + 15 700 mm
Suurin akselipaino 13 t
Pyörän halkaisija 850 mm
Moottori 8 × Alstom Traxis IGBT
Moottorin teho 920 kW
M200-junayksikkö heinäkuussa 2011.

Junasarja tilattiin saksalaiselta Deutsche Waggonbaulta (DWA) 200 miljoonan markan hintaan. Metrojunien lopulliseksi toimittajaksi tuli kuitenkin Bombardier Transportation, joka osti DWA:n vuonna 1998 tavoitteenaan kasvattaa markkinaosuuttaan Euroopan rautatieliikennekaupoissa.[5] Junien sähkökäytöt toimitti ranskalainen Alstom Traxis.[3]

Junayksiköt eli vaunut on numeroitu HKL-Metroliikenteen käytännön mukaan niin, että kaikilla junayksikön moduuleilla on oma numeronsa. Kullakin vaunulla on sen vuoksi kaksoisnumero, esimerkiksi 201–202.[3]

Junayksiköitä voidaan kytkeä toisiinsa enintään kuusi, mutta alun perin Helsingin metron laituripituus rajoitti matkustajakäytössä olevien yhdistelmien pituuden kolmeen yksikköön. Junat lyhenivät m200-junien kohdalla kahteen vaunuun länsimetron liikennöinnin aloittamisen myötä, sillä uuden rataosuuden asemat ovat vanhempia lyhemmät.[6][7] M200-yksiköt ovat teknisesti yhteensopimattomia vanhojen M100-junien kanssa, eikä niitä voida kytkeä samaan junaan. Junat kykenevät tosin hinaamaan toisiaan tietyin lisäjärjestelyin.[4] M200-junasarja on tarkoitus poistaa käytöstä vuosien 2029–2032 välisenä aikana, jolloin käyttöön tulee uusi M400-junasarja ja osittainen ajoautomaatio.[8] Käytännössä tämä tarkoittaa, että ohjaamossa on jatkossakin kuljettaja, joka huolehtii turvallisuudesta ja muun muassa ovien sulkemisesta, mutta junaa ajaa tietokone, jolloin vuoroväliä voidaan lyhentää.[9]

Peruskorjaus

muokkaa

M200-junasarja peruskorjattiin vuosina 2023–2024[10] VR FleetCaren Ilmalan toimitiloissa.[11] Peruskorjauksen tärkein tavoite oli, että junien käyttöikää saadaan jatkettua 2030-luvulle asti.[12] VR FleetCare peruskorjasi myös Helsingin metron vanhemmat M100-metrojunat, ja M200-sarjan peruskorjaukset aloitettiin sen jälkeen, kun M100-junien uudistustyöt oli saatu valmiiksi.[11]

M200-juniin tehtiin peruskorjauksessa monenlaisia muutoksia. Matkustamon kolikkokuvioinen lattia vaihdettiin[12], ja penkkejä sekä otetankoja kunnostettiin. Matkustajainformaatiojärjestelmä uusittiin, mikä tarkoitti muun muassa linjakilpien vaihtoa. Ajovalot sekä matkustamon ja ohjaamon valot vaihdettiin ledeiksi. Ilmanvaihtoa pyrittiin tehostamaan vaihtamalla suodattimet ja puhdistamalla junien ilmanvaihtokanavat perusteellisesti. Peruskorjauksen yhteydessä matkustamoon tuli myös pistorasioita. M200-junien peruskorjaus koostui kahdesta osasta: ensin tehtiin kaksi prototyyppiä, ja sen jälkeen käynnistyi kymmenen vaunuparin sarjatuotantovaihe.[11] M200-metrojunien peruskorjaukset saatiin päätökseen maaliskuussa 2024.[10]

Lähteet

muokkaa
  • Kuljettajan ohjekirja, M200. HKL, Bombardier. 2003. s. 19. (tekniset tiedot)

Viitteet

muokkaa
  1. HKL etusivu Helsingin kaupunki. Arkistoitu 18.3.2022. Viitattu 26.3.2022.
  2. Isosaari, Kyösti: Länttä kohti uudella metrojunalla tekniikanmaailma.fi. 20.8.2015. Otavamedia Oy. Viitattu 24.2.2019.
  3. a b c d M200 hel.fi. 4.5.2015. Helsingin kaupunki. Viitattu 24.2.2019.
  4. a b HKL-Metroliikenne / HKL Metro Transport: Metrovaunut / Metro EMU’s: M200 raitio.org. Suomen Raitiotieseura ry. Viitattu 24.2.2019.
  5. Simpanen, Päivi: Helsingin metro muotoilun näkökulmasta (PDF) (s. 18–19) 29.5.2009. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Viitattu 24.2.2019.
  6. Pääkirjoitus: Insinöörioptimismi ja kuntapolitiikka ajoivat länsimetron ahdinkoon www.iltalehti.fi. Viitattu 6.4.2020.
  7. Kaisa Paastela: Metro on tukossa, koska poliitikot halusivat säästää vuonna 2008 – Espoon lyhyillä laitureilla mitätön vaikutus kustannuksiin Länsiväylä. Viitattu 6.4.2020.
  8. Johtotaso sanoo: Metrojärjestelmien automatisoinnista uusi suunnitelma – kulunvalvonta ja liikenteenohjaus halutaan uudistaa kahdessa vaiheessa Rakennuslehti. 14.1.2021. Viitattu 26.9.2023.
  9. Metron kapasiteetti paranee – tähtäimessä alle kahden minuutin vuoroväli myöhemmin tulevaisuudessa Länsimetro. 31.1.2023. Viitattu 26.9.2023.
  10. a b VR FleetCare toimitti viimeisen modernisoidun metrojunan pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenteelle 22.5.2024. VR Fleetcare. Viitattu 28.5.2024.
  11. a b c FleetCare peruskorjaa 12 M200-metrojunaa vuoden 2023 aikana 11.4.2023. VR FleetCare. Viitattu 12.8.2023.
  12. a b M200-Junien peruskorjauksen hankesuunnitelma (PDF) 7.9.2017. HKL. Viitattu 12.8.2023.

Aiheesta muualla

muokkaa