Dr18

dieselveturi

Dr18 on Fenniarail Oy:n veturisarja, joka käyttää dieselsähköistä voimansiirtoa. Ne on modernisoitu perusteellisesti Tšekissä CZ LOKO a.s.:n tehtaalla käytettynä hankittujen veturien pohjalta. Veturit nro 101–103 on modernisoitu puolalaisten S200-veturien pohjalta[2] ja nro 104–105 unkarilaisten veturien pohjalta[3]. Dr18-vetureissa on moderni elektroniikka ja uusi päämoottori-vaihtovirtageneraattoriyhdistelmä. Ajomoottorit ovat tasavirtamoottoreita. Veturi on suunniteltu tavaraliikenteeseen ja vaihtotyöhön.lähde?

Dr18
CZ LOKO Dr 18 2048-20.jpg
Perustiedot
Tyyppi dieselsähköinen veturi
Liikennöitsijä Fenniarail Oy
Valmistaja CZ LOKO
Lukumäärä 6[1]
Numerointi 101–106[1]
Tekniset tiedot
Huippunopeus 90 km/h
Paino 120 t
Pituus 17 300 mm
Leveys 3 070 mm
Korkeus 4 448 mm
Pyörästö Co′Co′
Suurin akselipaino 20 t
Moottorin teho 1 550 kW

Fenniarail teki tilaussopimuksen kolmesta veturista CZ LOKO:n kanssa marraskuussa 2014.[4][5] Ensimmäinen veturi saapui Suomeen 22. syyskuuta 2015.[6] Loput kaksi veturia saapuivat Suomeen 23. lokakuuta 2015.[7] Yritys tilasi myöhemmin kaksi veturia lisää,[3] jotka saapuivat Suomeen 29. syyskuuta 2017.[8] Kuudes veturi tilattiin 2019 ja toimitettiin marraskuussa 2020[1].

Teknisiä tietoja[4]Muokkaa

  • Suurin vetovoima: 391 kN
  • Moottorin teho 1 550 kW
  • Voimansiirto: dieselsähköinen (AC/DC)
  • Huippunopeus: 90 km/h
  • Pituus: 17 300 mm
  • Akseleita: 6 kpl
  • Moottori: Caterpillar 3512C HD, EU IIIA -päästönormien mukainenlähde?
  • Generaattorit: Siemenslähde?

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. a b c Resiina 3/2020 s. 53: Tasoristeys-palsta (viitattu 14.11.2020)
  2. Tasoristeys 2/2015 Resiina-lehti. Viitattu 22.11.2020.
  3. a b Tasoristeys 2/2017 Resiina-lehti. Viitattu 22.11.2020.
  4. a b Nyt Fennia Rail Oy. Arkistoitu 4.4.2015.
  5. VR:n kilpailija aloittaa ensi vuonna Taloussanomat. 25.11.2014. Viitattu 22.11.2020.
  6. Tasoristeys 3/2015 Resiina-lehti. Viitattu 22.11.2020.
  7. Tasoristeys 4/2015 Resiina-lehti. Viitattu 22.11.2020.
  8. Tasoristeys 3/2017 Resiina-lehti. Viitattu 22.11.2020.