Avaa päävalikko
Kerrostalo Espoon Suurpellossa.

Suurpelto (ruots. Storåker) on yhä rakenteilla oleva alue Espoon Henttaan, Mankkaan ja Olarin välissä. Suurpelto ulottuu etelässä Olarista Turunväylälle asti ja itäinen osa siitä sijaitsee Kehä II:n itäpuolella, Mankkaan puolella. Lännessä se rajautuu Espoon laajaan ja metsäiseen 880 hehtaarin keskuspuistoon. Suurpellon pinta-ala on kaikkiaan 325 hehtaaria ja 89 hehtaaria siitä tulee olemaan puistoja.

Suurpellon suunniteltiin valmistuvan vuosien 2010–2015 välissä. Kaava-alueita on kaikkiaan 7, joista rakenteilla olevilla alueilla 1, 2 ja 3 sekä alueella 3A on vahvistettu asemakaava [1]. Rakennusoikeutta on yhteensä noin miljoona kerrosneliömetriä.

Suurpeltoon rakennetaan omistus-, vuokra- ja asumisoikeusasuntoja noin 10 000–15 000 asukkaalle. Asuntoja rakennetaan kerrostaloista pientaloihin, valtaosa taloista on kerrostaloja. Suurpellon kaava-alueiden 1 ja 2 infrastruktuuri on pääosin valmis. Kaikki taloyhtiöt liitetään automaattiseen jätteenkeräysjärjestelmään, joka kulkee katujen alla.

Kehä II:lta on rakennettu oma eritasoliittymä Suurpeltoon.

RakentaminenMuokkaa

Alueen rakentaminen aloitettiin 18. tammikuuta 2007 espoolaisittain 7-vartisella lapiolla. Lapion varressa olivat aluksi valtuuston puheenjohtaja Eero Akaan-Penttilä, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jukka Mäkelä, kaupunginjohtaja Marketta Kokkonen, teknisen toimen johtaja Olavi Louko, Asuntosäätiön toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen, VVO:n toimitusjohtaja Olli Salakka ja kaupungininsinööri Martti Tieaho, jälkimmäisellä kierroksella seitsenvartista heiluttivat valtuuston aloittava puheenjohtaja Markku Sistonen, kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Pekka Vaara, maanomistajien edustaja Bengt Sohlberg, KPMG:n Lasse Lagus, Fennican Pekka Raatikainen ja projekti-insinööri Satu Lehtonen.

Asuntorakentamisen alettua muurattiin Suurpellon peruskivi 20.8.2009 Klariksentiellä. Kyseistä hetkeä ja aikaa kuvaamaan aikakapseliin tallennettiin lista muuraukseen osallistuneista henkilöistä, muurauspäivänä ilmestyneistä sanomalehdistä Helsingin Sanomat, Hufvudstadsbladet ja Länsiväylä, tilaisuuden kutsu, kuva Suurpellosta ennen rakentamista, Olarin päiväkodin lasten helminauha Suurpellon savesta sekä Suomessa 2009 käytössä olevat kolikot. Peruskivi asetettiin Klariksentien päähän, kadulle josta asuntorakentaminen alkoi.

Suurpellon puistokadun ja Henttaan puistokadun varteen suunnitellaan asuntojen lisäksi liike-ja palvelutiloja päivittäisille peruspalveluille ja vapaa-ajan harrastuksille. Toimitiloja on kaavoitettu Kehä II varteen. Alueelle on suunnitteilla kansainvälinen koulu ja suomenkielinen peruskoulu sekä useita päiväkoteja.

Viheralueet ja puistotMuokkaa

Suurin alueen puisto on Suurpellon länsipuolella sijaitseva luonnontilainen Espoon keskuspuisto.

Kesällä 2017 avattiin pohjoisosaan ensimmäisenälähde? Suomessa rakkauden puutarha. Puutarhaan voivat asukkaat itse käydä istuttamassa oman hedelmäpuun rakkautensa merkiksi. Puisto sijaitsee osoitteessa Hentebynkatu 4. Ajatus puutarhasta on syksyltä 2016, jolloin 26 Espoon kaunginvaltuutettua jättivät valtuustoaloitteen ekologisesti kestävän rakkauden metsän perustamisesta. [2]

PalvelutMuokkaa

Opinmäen kampus otettiin käyttöön 12. elokuuta 2015. Koulukeskuksessa on tilat kansainväliselle koululle, suomenkieliselle peruskoululle, varhaiskasvatukselle, liikuntahalli sekä tilat kirjastolle, työväenopistolle ja nuorisotoimelle.[3]

Suurpellon keskus eli Suuris on ostoskeskus Kehä II:n varrella, johon on suunniteltu kaikkiaan 16 000 neliömetriä liiketilaa ja noin 300 parkkipaikkaa. Suurpellon keskuksen rakentaa rakennusyhtiö NCC. Rakennus valmistuu kahdessa eri vaiheessa. Ensimmäinen vaihe valmistui ja avattiin asiakkaille 16. marraskuuta 2017 ja siinä on noin 4 500 neliömetriä liiketilaa kahdessa kerroksessa. Suurin vuokralainen oli K-Supermarket. [4]

Julkinen liikenneMuokkaa

Suurpeltoon liikennöivät HSL:n bussilinjat ovat

Lisäksi lähelle pääsee linjoilla

Bussit kulkevat Henttaan puistokatua pitkin alueen poikki. Syöttöliikenne busseilla länsimetrolle kulkee Matinkylään linjoilla 532 ja 533, sekä Niittykummun kautta Tapiolaan linjalla 118/B.

LuontoMuokkaa

Suurpellon luonto on tyypillistä maalaisympäristön luontoa. Peltoaukeita ympäröivät metsät ja asutusalueet. Metsät ovat suurelta osin Espoon kaupungin ulkoilukäyttöön hankkimia kangasmetsiä, mutta siellä täällä on pieniä vanhan metsän ja lehtometsälaikkuja. Peltojen itäpuolella on suojeltu pähkinälehto. Myös lähiympäristön asukkaat käyttävät Suurpellon aluetta ja Keskuspuistoa virkistysalueenaan.

LähteetMuokkaa

  1. Kaavoitus Suurpelto. Viitattu 19.1.2019.
  2. Rakkauden puutarha avataan pe 19.5. klo 13–16 Suurpelto-seura. 1.5.2017. Viitattu 19.1.2019.
  3. Opinmäki käyttöön elokuussa 8.5.2015. Espoo.fi. Viitattu 2.8.2015.
  4. Suurpellon keskus NCC. Viitattu 15.3.2018.

Aiheesta muuallaMuokkaa