Ulkomaalaistaustainen
Ulkomaalaistaustainen on Tilastokeskuksen määrittelemä käsite henkilöistä, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. Ulkomaalaistaustaisia ovat myös ulkomailla syntyneet henkilöt, joiden kummastakaan vanhemmasta ei ole tietoa väestötietojärjestelmässä.[1]
Ulkomaalaistaustaiset tilastoidaan ulkomailla syntyneiden ensimmäiseen sukupolveen ja Suomessa syntyneiden toiseen sukupolveen.[2]
Ulkomailta adoptoitujen lasten osalta ottovanhemmat rinnastetaan biologisiksi vanhemmiksi, jonka vuoksi tilastoissa Suomessa syntyneiden henkilöiden ulkomailta adoptoima lapsi on suomalaistaustainen.[3]
Ulkomaalaistaustaisiksi tilastoidaan ainoastaan ne henkilöt, joiden kotipaikka on rekisteröity väestötietojärjestelmään. Tilastoinnin ulkopuolelle jäävät laittomasti maassa oleskelevat ulkomaalaiset, päätöstä odottavat turvapaikanhakijat sekä lyhytaikaisesti Suomessa oleskelevat muiden Euroopan unionin jäsenmaiden tai Euroopan talousalueeseen kuuluvien maiden kansalaiset.[2][4]
Määrä muokkaa
Vuonna 1990 Suomessa oli 37 618 ulkomaalaistaustaista.[5] Vuonna 2015 ulkomaalaistaustaisten määrä Suomessa oli Tilastokeskuksen syntyperä-luokituksen mukaan 339 900.[6] Vuoden 2020 lopussa heitä oli 444 031.[7]
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ Ulkomaalaistaustainen | Käsitteet | Tilastokeskus tilastokeskus.fi. Viitattu 16.5.2017.
- ↑ a b Määritelmät | Ulkomaalaistaustaiset Helsingissä ulkomaalaistaustaisethelsingissa.fi. Viitattu 16.5.2017.
- ↑ Tilastokeskus - Tilastot aiheittain - Työssäkäynti www.stat.fi. Viitattu 16.5.2017.
- ↑ Lassi Kotiniemi: Ulkomaalaistaustaisten rikollisuus lukuina Poliisiammattikorkeakoulun päättötyö. Arkistoitu 8.9.2017. Viitattu 16.5.2017.
- ↑ Väestö 31.12. muuttujina Vuosi, Alue ja Tiedot Tilastokeskuksen PxWeb-tietokannat. Viitattu 15.10.2021. [vanhentunut linkki]
- ↑ Tilastokeskus: Ulkomaalaistaustaiset www.stat.fi. Viitattu 16.5.2017.
- ↑ Tilastokeskus: Väestö tilastokeskus.fi. Viitattu 15.10.2021.