Turvapaikanhakija
 |
Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Turvapaikanhakija on ulkomaalainen henkilö, joka hakee suojelua ja oleskeluoikeutta vieraasta valtiosta.[2] Turvapaikanhakijat lähtevät kotimaastaan monista syistä, esimerkiksi pakoon sotaa, vainoa tai turvattomuutta. Henkilö voi hakea suojelua jättämällä turvapaikkahakemuksen. Suomessa, kuten monissa muissakin maissa, viranomaiset tutkivat, onko henkilöllä oikeus turvapaikkaan.[3]
| Turvapaikanhakijoiden lukumäärä maailmassa | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Väkiluku | 4 149 853[1] | |||||||||||||||
|
Merkittävät asuinalueet
|
||||||||||||||||
|
Huomautukset
Tiedot ovat UNHCR:tilastoja (2019)
|
||||||||||||||||
Suomessa maahanmuuttovirasto määrittelee, onko turvapaikanhakija pakolainen, kun hänen hakemukseensa tehdään päätös. Pakolaisaseman saavat ne, joille annetaan turvapaikka tai jotka otetaan Suomeen pakolaiskiintiössä.[4] Pakolaisaseman voi saada henkilö, jolla on perusteltua aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi alkuperän, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen vuoksi.[5]
Turvapaikkaa ei anneta, jos henkilö on tehnyt tai voidaan perustellusti epäillä tehneen rikoksen rauhaa vastaan, sotarikoksen tai rikoksen ihmiskuntaa vastaan, törkeän muun kuin poliittisen rikoksen ennen saapumista Suomeen, tai YK:n tarkoitusperien ja periaatteiden vastaisen teon.[5]
Turvapaikan saanut henkilö voi palata omaan maahansa, kun maan olosuhteet ovat tulleet taas turvallisiksi.
YK:n pakolaissopimus muokkaa
YK:n pakolaissopimus on Suomessa pakolaispolitiikan kulmakivi, jonka suojelukseen kuuluvat pakolaiset, turvapaikanhakijat sekä kiintiöpakolaiset. Kansainvälinen siirtolaisjärjestö ja YK:n Kansainvälinen yleissopimus siirtotyöläisten ja heidän perheenjäsentensä oikeuksista pyrkivät säätelemään ja tukemaan maahanmuuttoa hallitusten välisin sopimuksin maahanmuuton syistä riippumatta.lähde?
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e f Population Figures by Type Populations. United Nations High Commissioner for Refugees. Arkistoitu 21.7.2018. Viitattu 12.10.2020.
- ↑ Turvapaikanhakijat ja pakolaiset Sisäministeriö. Viitattu 14.4.2017.
- ↑ Turvapaikan hakeminen - Maahanmuuttovirasto www.migri.fi. Arkistoitu 14.5.2017. Viitattu 14.4.2017.
- ↑ Turvapaikka Suomesta - Maahanmuuttovirasto www.migri.fi. Viitattu 14.4.2017.
- ↑ a b Turvapaikka ja kansainvälinen suojelu - Maahanmuuttovirasto www.migri.fi. Arkistoitu 15.1.2018. Viitattu 14.4.2017.
Aiheesta muualla muokkaa
- Maahanmuuttovirasto
- Pakolaisneuvonta ry
- ESS: Turvapaikanhakijat mukana useissa poliisin rikostutkinnoissa
- Lyytinen, Eveliina (2019) Turvapaikanhaku ja pakolaisuus Suomessa.[vanhentunut linkki] Siirtolaisuusinstituutti, Turku.
- Välimäki, Matti (2017) Suomi ja pakolaiset - Ensimmäinen vuosisata, 1917-2017. Suomen Kirkkohistoriallisen Seuran Vuosikirja 2017.