Myllypuro
Myllypuro (ruots. Kvarnbäcken) on Helsingin 45. kaupunginosaan Vartiokylään kuuluva osa-alue Itä-Helsingissä, Kehä I:n länsi- ja Itäkeskuksen pohjoispuolella. Myllypuro muodostaa oman peruspiirinsä. Alueen rakennuskanta koostuu pääosin 1960-luvulla rakennetuista elementtikerrostaloista, sen länsiosassa on laaja pientaloalue ja eteläosassa 2010-luvulla rakennettu, puutaloista koostuva Puu-Myllypuron asuinalue. Myllypuron keskusta uudistettiin 2010-luvun alussa voimakkaasti, muun muassa ostoskeskuksen kortteli rakennettiin kokonaan uudelleen.
| Myllypuro | |
|---|---|
| Kvarnbäcken | |
.jpg) Myllypuro on pääosin metsäistä ja kallioista, väljästi rakennettua kerrostaloaluetta. |
|
 Kaupungin kartta, jossa Myllypuro korostettuna. Helsingin kaupunginosat |
|
| Kaupunki | Helsinki |
| Suurpiiri | Itäinen suurpiiri |
| Kaupunginosa nro | 454 (peruspiiri 702) |
| Pinta-ala | 3,52 km² [1] |
| Väkiluku | 12 821[2] (31.12.2021) |
| Väestötiheys | 3 607 as./km² |
| Työpaikkoja | 1 872 kpl (31.12.2017) |
| Osa-alueet | on itse Vartiokylän osa-alue |
| Postinumero(t) | 00920, 00800, 00900 |
| Lähialueet | Puotinharju, Roihupelto, Länsi-Herttoniemi, Latokartano, Kurkimäki, Kontula |
Alueen nimi viittaa sen halki virtaavaan puroon, jonka varrella esiintyy jo 1700-luvun kartassa paikannimi Grötkvarn (puuromylly). Alue liitettiin Helsingin kaupunkiin vuoden 1946 suuressa alueliitoksessa. 1950-luvun puolivälistä 1960-luvun alkupuolelle saakka Myllypuron eteläosan kohdalla sijaitsi Vartiokylän kaatopaikka. Alkujaan Herttoniemen kylään ja kaupunginosaan kuulunut Myllypuro siirrettiin Vartiokylään vuonna 1959 ja muodostettiin siihen kuuluvaksi osa-alueeksi, jolloin nimi tuli viralliseen käyttöön. Alueen kadut on nimetty pääosin myllyyn liittyvän aihepiirin mukaan.[3]
Yleiskuvaus alueesta muokkaa
Myllypuro on metsäinen ja kallioinen väljästi rakennettu asuinalue. Vapaasti tonteilla seisovat talot sijoittuvat runsaan puuston ja kalliosaarekkeiden väliin. Kerrostaloalue on pääosin 1960-luvulla rakentunut esikaupunkialue[4], ja suuri osa taloista on peruskorjattu.
Myllypuron keskusta uudistettiin 2010-luvun vaihteessa. Vanha ostoskeskus purettiin vuonna 2009 ja se korvattiin uudella, selvästi suuremmalla keskuskorttelilla. Lisäksi sen läheisyyteen on rakennettu ja rakennetaan uusia asuinrakennuksia. Metron vieressä on suurta osaa Itä-Helsingistä palveleva Myllypuron terveysasema. Uusille toimitiloille on varattu useita tontteja.
Myllypuron länsiosassa on laaja pientaloalue, josta uusin osa eli niin sanottu Hallainvuorentien alue on rakentunut 2000-luvun alussa. Myllypuron keskuksen eteläpuolelle Alakiventielle valmistui 2018 uusi puistoalue paikalle, josta vuosituhannen vaihteessa jouduttiin purkamaan asuintaloja entisen kaatopaikan aiheuttaman maaperän pilaantumisen takia[5]. Etelä-Myllypuroon on rakennettu uutta Puu-Myllypuron pientaloaluetta vuodesta 2009.
Myllypuron myrkkyjuttu muokkaa
Helsingin kaupunki ilmoitti huhtikuun alussa 1999, että Myllypurossa osoitteissa Alakiventie 6 ja 8 sijaitsevat kymmenen kerrostaloa ja päiväkoti Leipuri puretaan, sillä alueen maaperästä oli löytynyt suuria pitoisuuksia PCB-yhdisteitä, raskasmetalleja ja öljyä.[6] Alueella oli sijainnut kaatopaikka, joka oli poistettu käytöstä vuonna 1962, ja sen päälle oli 1970-luvulla rakennettu useita kerrostaloja. Silloisten selvitysten perusteella paikka oli katsottu terveelliseksi asuinalueeksi.[7]
Epäilykset myrkyistä olivat heränneet vuosien 1997 ja 1998 aikana tehdyissä mittauksissa. Lisäksi kaatopaikan päälle rakennettujen talojen asukkailla oli todettu keskimääräistä enemmän syöpätapauksia. Tutkimuksissa vertailualueena käytettiin aluetta Kontulassa.[7] Ensimmäisen kerran myrkkyongelmasta tiedotettiin asukkaille joulukuussa 1998.[6] Silloinen Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Korpinen vakuutti kuitenkin alueen olevan turvallinen asuttavaksi.[7] Sama vakuutus annettiin maaliskuussa 1999 ja vielä talojen purkupäätöksen yhteydessä.[6]
Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen ja Syöpärekisterin tekemien tutkimusten jälkeen kaupunki määräsi Alakiventie 6:n ja 8:n kerrostalot tyhjennettäviksi vuoden 1999 loppuun mennessä. Kaupunki lupasi avustaa talojen noin 500 asukasta vastaavan uuden asunnon etsimisessä ja ilmoitti lunastavansa asunnot päivän hintaan ikään kuin myrkkyongelmaa ei olisi olemassakaan. Verrokkina päätettiin käyttää Myllypuron lisäksi Puotilan ja Itäkeskuksen asuntojen hintatasoa. Kaupunki varasi 130 miljoonaa markkaa asuntojen lunastamiseen, talojen purkamiseen ja maaperän puhdistamiseen.[6]
Monille pitkäaikaisille asukkaille, jotka olivat suunnitelleet asuvansa Alakiventiellä loppuelämänsä, poismuutto oli henkisesti raskasta. Alueen tyhjentämispäätöstä arvosteltiin hätiköiden tehdyksi, ja purettaviksi määrätyissä taloissa asui vielä viimeisen muuttopäivän jälkeen noin 40 ihmistä. Vuokralla asuneet löysivät uudet asunnot suhteellisen nopeasti, mutta suuri osa asuntonsa omistaneista piti kaupungin tarjoamaa hintaa liian alhaisena. Oikeudenkäynnit Helsingin kaupungin ja lunastuksen riitauttaneiden omistusasukkaiden kesken jatkuivat vuoteen 2008 saakka, jolloin kaupunki määrättiin maksamaan korvauksia asuntonsa menettäneille.[7]
Myrkylliseksi todettu maa-alue oli vielä toistakymmentä vuotta kerrostalojen purkamisen jälkeen aidattuna työmaana. Helsingin Uutiset kertoi vuonna 2014, että paikalle suunnitellun puiston rakentaminen oli kariutunut rahapulan vuoksi.[7] Lopulta alueelle valmistui puisto vuonna 2018.[5]
Palvelut muokkaa
Kaupalliset palvelut muokkaa
Myllypuron kaupallinen keskus on 2010-luvun alussa valmistunut, korttelimainen Myllypuron ostari. Siellä toimii muun muassa kaksi supermarkettia, apteekki, muutama ravintola, erikoisliikkeitä sekä Myllypuron mediakirjasto. Lisäksi alueen länsiosassa toimii pieni ruokakauppa.
Oppilaitokset ja päiväkodit muokkaa
Myllypuron peruspiirissä toimii neljä suomenkielistä sekä yksi ruotsinkielinen päiväkoti. Alueella sijaitsee Myllypuron peruskoulu, jossa toimii sekä ala-asteen että yläasteen koulut.[8] Helsingin kielilukiolle rakennetaan uudet tilat Myllypuroon. Ne on tarkoitus ottaa käyttöön syyslukukauden alussa 2023, jolloin se korvaa nykyisen Itäkeskuksessa sijaitsevan lukion.[9]
Myllypurossa sijaitsee vuosina 2018–2019 valmistunut Metropolia Ammattikorkeakoulun Myllypuron kampus. Se on noin 6 000 opiskelijallaan ja 500 työntekijällään suurin Metropolian neljästä kampuksesta.[10] Kesäkuussa 2021 ammattikorkeakoulun läheisyyteen alettiin rakentaa tiloja Stadin ammatti- ja aikuisopiston 1 100 opiskelijalle. Uudet tilat on tarkoitus ottaa käyttöön syksyllä 2023, ja niihin keskitetään opiston rakennus- ja talotekniikka-alojen koulutus.[11][12]
Liikuntapalvelut muokkaa
Myllypurossa on hyvien kulkuyhteyksien (metro ja Kehä I) päässä koko kaupungin mittakaavassakin huomattavia liikuntapaikkoja: monitoimihalli Liikuntamylly, salibandyhalli Arena Center Myllypuro ja jalkapallohalli Pallomylly (2009). Pallomyllyn yhteydessä asuinalueen eteläpuolella on laaja Myllypuron liikuntapuisto.
Muut palvelut muokkaa
Myllypurossa sijaitsee Myllypuron kuntoutuskoti, joka on tarkoitettu mielenterveyskuntoutujille.[13]
Myllypurossa sijaitsee Herttoniemen seurakunnan vuonna 1992 valmistunut kirkko.[14]
Väestö muokkaa
Myllypurossa asui vuoden 2021 lopussa 12 821 asukasta (31.12.2021), joista suomen- ja saamenkielisiä oli 74,1 prosenttia, ruotsinkielisiä 3,1 prosenttia ja vieraskielisiä 22,8 prosenttia. Asukkaista 18,4 prosenttia oli alle 16-vuotiaita, 61,8 prosenttia 16–64-vuotiaita ja 19,8 prosenttia yli 65-vuotiaita.[2]
Helsingin kaupungin lähiökehittämisprojektin ansiosta Myllypuron asukkaiden koulutus-, työllisyys- ja tulotasot ovat nousseet 2000-luvulla erityisesti suhteessa muihin itäisen suurpiirin kaupunginosiin.[15] Helsingin kaupunki ennustaa, että vuonna 2029 alueella asuu noin 14 000 henkilöä.[16]
Työpaikkoja Myllypurossa oli vuoden 2017 lopussa 1 872 henkilölle[1].
Kulkuyhteydet muokkaa
Myllypuron keskuksessa, alueen itäosassa toimii vuonna 1986 valmistunut ja vuosina 2014–2016 peruskorjattu metroasema.[17] Metrolla pääsee Helsingin keskustaan 17 minuutissa.[18] Lisäksi metroaseman ympäristössä ja keskuksen itäpuolella Kehä I:llä liikennöi useita bussilinjoja.[19]
Autolla Myllypuroon pääsee Kehä I:ltä Myllypuron tai Kivikon liittymästä.
- 92 Itäkeskus (M) – Myllypuro (M) – Alakiventie
- 92N Rautatientori – Myllypuro (M) – Kivikko – Kontula
- 506 Myllypuro (M) – Viikki – Kumpula – Pasila – Ruskeasuo
- 805 Itäkeskus (M) – Mellunmäki (M) – Myllypuro (lähibussi)
- 812 Mellunmäki – Herttoniemi (M) (lähibussi)
Seuraavat linjat kulkevat Myllypuron itärajaa pitkin Kehä I:llä, mutta eivät käy Myllypuron metroasemalla:
- 54 Itäkeskus (M) – Pitäjänmäki
- 94 Itäkeskus (M) – Porttitie – Kontula (M) – Kontulankaari[20]
- 94N Rautatientori – Roihuvuori – Kontulankaari
- 554 Itäkeskus (M) – Malmi – Tapaninkylä
- 561 Itäkeskus (M) – Malmi – Aviapolis – Lentoasema
Syksyllä 2023 liikennöinnin Myllypuron kautta aloitti Raide-Jokeri eli pikaraitiotie 15,[21] jonka pysäkki sijaitsee Myllärintien ja Viilarintien risteyksessä.[5]
Kuvia muokkaa
-
Myllypuron metroaseman eteläinen sisäänkäynti (2022).
-
Myllypuron uudempi ostoskeskus vuodelta 2012.
-
Myllypurontietä lokakuussa 2005.
-
Myllypurontietä läntisessä Myllypurossa.
-
Kerrostalo Myllymatkantiellä.
-
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Helsinki alueittain 2019, s. 178–181. Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia, kaupunkitutkimus ja -tilastot, 2020. ISBN 2323-4539. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 29.5.2021).
- ↑ a b Helsingin väestö äidinkielen ja iän mukaan 31.12. PX-Web. Viitattu 17.4.2022.
- ↑ Olavi Terho ym. (toim.): Helsingin kadunnimet, s. 207. Helsingin kaupungin julkaisuja 24, 1970, Helsinki.
- ↑ Helsinki alueittain - 2016 - Avoindata.fi www.avoindata.fi. Viitattu 12.10.2018.
- ↑ a b c Färding, Aada: Ainutlaatuinen renessanssi Itä-Helsingissä: Näin parjattu metrolähiö nousi uuteen kukoistukseen HS.fi. 8.2.2021. Viitattu 16.8.2021.
- ↑ a b c d Mitä Missä Milloin, Kansalaisen vuosikirja 2000, s. 134–135. Helsinki: Otava, 1999. ISBN 951-1-15503-2.
- ↑ a b c d e Säilynoja, Juhana: Myrkkymaa uhkasi tuhansien terveyttä Helsingin Myllypurossa 28.11.2014. Yle Uutiset.
- ↑ Myllypuron peruskoulu Helsingin kaupunki. Viitattu 17.4.2022.
- ↑ Helsingin kielilukiolle rakennetaan uudet tilat Myllypuroon 16.4.2020. Uutta Helsinkiä. Viitattu 17.4.2022.
- ↑ Myllypuron kampus Metropolia Ammattikorkeakoulu. Viitattu 16.8.2021.
- ↑ Myllypuron kampusalue täydentyy – Stadin ammatti- ja aikuisopiston rakentaminen alkaa kesällä Uutta Helsinkiä. 22.2.2021. Viitattu 16.8.2021.
- ↑ Stadin ammatti- ja aikuisopisto tulee Myllypuron kampusalueelle – tavoitteena luoda maailman fiksuin rakennusalan kampus 24.6.2020. Helsingin kaupunki. Viitattu 16.8.2021.
- ↑ http://www.hel.fi/wps/wcm/connect/HelsinkiV2/fi/sosiaali-ja-terveyspalvelut/sosiaalinen-tuki-ja-toimeentulo/asunnottomien-tuet-ja-palvelut/asuintalot/myllypuro/ (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Myllypuron kirkko Helsingin seurakuntayhtymä. Viitattu 16.8.2021.
- ↑ Myllypuron koulutus- ja tulotaso 2000-luvulla – myönteistä mutta epätasaista kehitystä Kaupunkitiedon verkkolehti Kvartti. 20.9.2019. Helsingin kaupunki. Viitattu 17.4.2022.
- ↑ Helsingin tilastollinen vuosikirja 2019, s. 31. Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia, kaupunkitutkimus ja -tilastot. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 30.5.2021).
- ↑ Myllypuron metroaseman eteläinen sisäänkäynti avataan 26.5.2016. Helsingin kaupunki. Viitattu 30.5.2021.
- ↑ Metrokartta (PDF) Helsingin seudun liikenne. Viitattu 16.8.2021.
- ↑ Opaskartta Myllypuron metroasemasta ja sen lähialueesta (PDF) Helsingin seudun liikenne. Viitattu 16.8.2021.
- ↑ https://reittiopas.hsl.fi/linjat/HSL:1094/pysakit/HSL:1094:1:01
- ↑ Salomaa, Marja: Uuden pikaratikan liikenne alkaa lokakuussa Helsingin Sanomat. 19.9.2023. Viitattu 19.9.2023.
Kirjallisuutta muokkaa
- Valkonen, Anne: Myllypuro: Kartanon takamaista monikulttuuriseksi kaupunginosaksi. Helsinki: Myllypuro-seura ry, 2005. ISBN 952918753X.
