Pro Helsingfors

Eliel Saarisen suunnittelema Helsingin asemakaava vuodelta 1918

Pro Helsingfors – Suur-Helsingin asemakaavan ehdotus oli arkkitehti Eliel Saarisen osittain yhteistyössä Bertel Jungin kanssa laatima, vuonna 1918 julkaistu Helsingin ja sen silloisten lähi­alueiden asemakaavasuunnitelma. Se laadittiin liikemies Julius Tallbergin toimeksi­annosta.[1] Suunnitelma käsitti paitsi silloisen Helsingin eli nykyisen kanta­kaupungin myös suuren osan silloin vielä Helsingin maalaiskuntaan kuuluneita alueita, jotka vuoden 1946 alue­liitoksessa liitettiin Helsinkiin, sekä Espoon itäisimmän osan[1], muun muassa Leppävaaran ja Hagalundin eli nykyisen Tapiolan.

Kanta­kaupungin osalta suunnitelman huomattavimpia ehdotuksia oli pää­rautatie­aseman siirtäminen noin kolme kilo­metriä pohjoisemmaksi Pasilaan, vaikka Saarisen itse suunnittelema asema­rakennus oli tuolloin vasta rakenteilla. Saarinen koki keskustan tukkoisena, ja hänen mukaansa rautatie erotti Töölön ja Kallion hankalasti toisistaan.[2] Töölönlahti olisi täytetty ja sen alueen poikki olisi johdettu 90 metriä leveä ja 3 kilometriä pitkä puistokatu,[3] Kuningasavenue, keskustasta nykyisen Elielinaukion kohdalta Pasilaan.[4] Puisto­kadun molemmille puolille olisi tullut pitkä rivi uusia rakennus­kortteleita kaupungin liike­keskuksen laajentamiseksi pohjoiseen. Tällöin esimerkiksi Eläin­tarhan puisto­alueesta olisi säilynyt vain pieni osa, jota vastoin Alppipuisto olisi säilynyt.[5] Myös Pasilan uuden aseman ympäristöön suunniteltiin runsaasti rakentamista, ja sieltä olisivat johtaneet leveät puisto­kadut myös länteen Munkki­niemeen, koilliseen Kumpulan kautta Viikkiin sekä kaakkoon Pasilan konepajan alueen kautta Kulo­saaren sillalle.[5] Saarisen ja Jungin mukaan puistokatu olisi ”suuruussuhteillaan ja kauneudellaan” antanut ”Suomen metropolille rakennustaiteellisen selkärangan”.[2]

Esikaupunkialueille suunniteltiin joukko uusia kaupungin­osia, joista olisi yleensä ollut raide­liikenne­yhteys Pasilan rautatieasemalle. Munkki­niemen ja Haagan osalta suunnitelma perustui pitkälti Saarisen vuonna 1915 samoja alueita varten laatimaan Munkkiniemi–Haaga-suunnitelmaan.[4] Monien uusien kaupungin­osien keskeisimmissä osissa varattiin tilaa monumentaali­rakennuksille, joita ympäröi yleensä kerrostalojen ja kytkettyjen pien­talojen ja uloimpana omakotitalojen vyöhyke.[4] Eri esikaupungit olisi yleensä erotettu toisistaan viher­alueilla.[4]

Suunnitelmassa varattiin runsaasti tilaa myös satama- ja teollisuusalueille.[1] Länsisataman ja Sörnäisten sataman lisäksi ehdotettiin uusia laajoja satama-alueita Lautta­saareen sekä pienempiä Laajasalon länsi­rannalle ja Vartiokylään.[5] Suursatamat olisivat sijainneet Lauttasaaressa, Ruoholahdessa ja Vanhankaupunginlahdella. Myös Eteläsatama olisi säilynyt satamana.[6] Laajoja uusia teollisuus­alueita suunniteltiin muun muassa Hertto­niemeen, Vartiokylään ja Viikkiin.[5] Uudelle satamaradalle oli suunnitelmassa varaus Lauttasaaren kautta Leppävaaraan.[7]

Pro Helsingfors -suunnitelmasta ei sellaisenaan ole toteutunut juuri mitään. Sen pää­peri­aatteilla on kuitenkin ollut huomattava vaikutus myöhempiin suunnitelmiin, esimerkiksi vuosien 1921 ja 1932 yleiskaavoihin.[4]

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. a b c Biografiakeskus, Saarinen, Eliel (1873-1950) Kansallisbiografia. Viitattu 16.11.2011.
  2. a b Hämäläinen, Jukka: Päärautatieasemaa haviteltiin Pasilaan jo sata vuotta sitten – Eliel Saarinen halusi Helsingistä samanlaisen suurkaupungin kuin Berliini Helsingin Uutiset. 19.10.2019. Viitattu 16.4.2023.
  3. Zetterberg, Seppo: Yhteisellä matkalla. VR 150 vuotta, s. 377. Helsinki: WSOY, 2012. ISBN 978-951-0-34742-3.
  4. a b c d e Hietala, Marjatta; Helminen, Martti & Lahtinen, Merja: Helsinki - Helsingfors, Historiallinen kaupunkikartasto - Historic Town Atlas, s. 61–62. Helsingin kaupunki, tietokeskus, 2009. ISBN 978-952-223-330-1.
  5. a b c d Kaupunkihistoriallinen kartasto, suunnitelmaa esittävä kartta sivulla 61
  6. Kervanto Nevanlinna, Anja: Kadonneen kaupungin jäljillä: Teollisuusyhteiskunnan muutoksia Helsingin historiallisessa ytimessä, s. 115. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2002.
  7. Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat: kaupunginhallituksen mietinnöt 1931 (PDF) (s. 66) yksa.disec.fi. Viitattu 28.4.2023.

Aiheesta muualla

muokkaa