Halikonjoen rautatiesilta
Halikonjoen rautatiesilta on vuonna 1993 valmistunut rantaradan silta, joka ylittää Halikonjoen itä-länsi -suunnassa Halikon kirkonkylässä Salossa. Sähköistetty yksiraiteinen silta valmistui ja otettiin käyttöön 1993.[1]
Halikonjoen rautatiesilta | |
---|---|
Halikonjoen nykyinen ratasilta jää lähes kokonaan etualalla olevan ristikko- ja levypalkkirakenteisen museoidun sillan taakse. |
|
Raiteita | 1 |
Ylittää | Halikonjoen |
Sijainti | Halikko, Salo |
Ylläpitäjä | Liikennevirasto |
Siltatyyppi | jännitetty kotelopalkkisilta |
Pisin jänneväli | 50 m |
Pituus | 175 m |
Avattu liikenteelle | 1993 |
Koordinaatit | |
Lisää silta-artikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla |
Teräsbetoninen ratasilta on viisiaukkoinen jännitetty kotelopalkkisilta, jonka suurin aukko on 50 metriä ja sillan kokonaispituus 175 metriä.[2] Pääjänteen viereiset jänteet ovat 30 ja reunajänteet 25 metriä pitkiä[3]. Kotelopalkki on jatkuvarakenteinen ja silta oli valmistuessan Suomen rataverkon pitkäjänteisin betoninen palkkisilta[3].
Halikonjoen aikaisempi ratasiltaMuokkaa
Nykyisen rautatiesillan vieressä on vanha käytöstä poistettu museoitu silta.
Halikonjoen ensimmäinen rautatiesilta rakennettiin rantaradan rakennustöiden yhteydessä 1899. Siinä oli 38 metriä pitkä paraabeliristikkojänne. Punaiset räjäyttivät sillan sisällissodan loppupuolella 11. huhtikuuta 1918.[1] Räjäytys oli pudottanut sillan pääjänteen viereisen levypalkin pään alas ja myös pilarin yläpää oli vaurioitunut.[4] Silta saatiin viimeisenä rantaradan silloista korjatuksi 13. kesäkuuta 1918. Siltaa uusittiin vielä kertaalleen 1959.[1]
LähteetMuokkaa
- Aitta, Seppo (vast. toim.): Siltojemme historia. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry, 2004. ISBN 951-758-446-6.