Pirkkola
Pirkkola (ruots. Britas) on Oulunkylän kaupunginosan osa-alue ja Maunulan peruspiirin osa Pohjois-Helsingissä, Länsi-Pakilan ja Maunulan välissä.
| Pirkkola | |
|---|---|
| Britas | |
 Kaupungin kartta, jossa Pirkkola korostettuna. Helsingin kaupunginosat |
|
| Kaupunki | Helsinki |
| Suurpiiri | Pohjoinen suurpiiri |
| Kaupunginosa nro | 281 |
| Pinta-ala | 0,97 km² |
| Väkiluku | 479[1] (2019) |
| Väestötiheys | 493 as./km² |
| Osa-alueet | on itse osa Oulunkylän kaupunginosaa |
| Postinumero(t) | 00630 |
| Lähialueet | Pohjois-Haaga, Lassila, Maununneva, Länsi-Pakila, Maunulanpuisto |
Pirkkolan rajoina ovat lännessä Hämeenlinnanväylä, pohjoisessa Kehä I ja Papinmäentie, idässä Pakilantie ja etelässä Pirkkolantie. Naapurialueina ovat etelässä Maunula, pohjoisessa Länsi-Pakila. Pirkkolan länsiosassa on Pirkkolan liikuntapuisto, joka on osa Helsingin keskuspuistoa. Sen itäpuolella on 1940-luvulla rakennettu Pirkkolan pientaloalue.
Pirkkolan asukkaista vain 1,7 prosenttia (kahdeksan henkilöä) oli ulkomaalaistaustaisia vuoden 2018 lopussa.[2] Osuus oli pienin kaikista Helsingin osa-alueista Santahaminaa lukuun ottamatta.
Historiaa
muokkaaPirkkola on 1940-luvulla rakennettu pientaloalue. Pirkkola perustettiin 1940-luvun alussa silloisen Oulunkylän alueelle. Vielä suunnitteluvaiheessa 1930-luvulla alueen nimi oli Oulunkylän omakotialue. Nimi Pirkkola (ruots. Britas) perustuu Oulunkylän Britas-nimiseen tilaan. Osa Britaksen maista sijaitsi nykyisen Pirkkolan alueella.[3][4]
Alueen yhtenäisyys perustuu pääasiassa kahden samanhenkisen Ruotsin lahjatalotyypin variointiin ja tyyppien alueelliseen ryhmittelyyn. Näitä taloja on yhteensä 150. Ne rakennettiin Helsingin kaupungin vuokraamille tonteille vuosina 1940–1941. Lahjatalojen rakentamiseksi oli Ruotsissa kerätty talvisodan vuoksi rahaa ja rakennustarvikkeet saatiinkin Ruotsista. Lahjatalojen ensimmäisiksi asukkaiksi valittiin 1941 evakkoja. Asukkaat olivat kotoisin Viipurin seudulta sekä Hangosta.[4][5]
Myöhemmin aluetta vielä laajennettiin länteen Viidenrajantielle, ja rakennusten määrä alueella nousi kahteensataan. Alkuperäisten, arkkitehti Lauri Pajamiehen suunnittelemien, lahjatalotyyppien 1 ja 4 lisäksi alueen talotyyppejä on suunnitellut muiden muassa Alvar Aalto.lähde?
Tärkeän osan Pirkkolan kokonaisilmeestä muodostaa pihasuunnittelu. Suunnitelmat on toteutettu puutarhasuunnittelija Elisabeth Kochin suunnitelmien mukaan vuosina 1941–42, kun hän työskenteli Helsingin kaupungin palveluksessa.[6]
Museovirasto on luokitellut Pirkkolan valtakunnallisesti merkittäväksi ympäristöksi. Se kuuluu myös Helsingin Yleiskaava 2002 -ehdotukseen sisällytettyjen kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurisesti merkittäviksi luokiteltujen jälleenrakennuskauden pientalo-alueiden "seitsemän kärjessä" -luokkaan. Siksi koko Pirkkolassa on erittäin tarkkoja asemakaavamääräyksiä.[7]
Pirkkolassa toiminut ravintola Pirjon Krouvi syötti ja juotti paikkakuntalaisia ja muitakin lähes neljäkymmentä vuotta. Ravintolan omistaja HOK-Elanto sulki sen 31. maaliskuuta 2011 perustellen lopettamista rakennuksen huonolla kunnolla ja talo purettiin.[8] Talo oli rakennettu 1956, tontin omistaa Helsingin kaupunki.[9]
Liikuntamahdollisuudet
muokkaaPirkkolan liikuntapuistossa voi harrastaa monenlaista liikuntaa ja urheilua. Siellä on uimahalli, jäähalli, urheilukenttä juoksuratoineen, palloilukenttä sekä maauimala Pirkkolan plotti. Liikuntapuiston kautta kulkevat myös Keskuspuiston ulkoilureitit, jotka ulottuvat Laaksosta Pirkkolan ja Paloheinän kautta esimerkiksi Maunulan majan ja Paloheinän ulkoilumajan kautta Pitkäkoskelle Vantaanjoen äärelle. Kesällä aluetta halkovilla ulkoilupoluilla voi lenkkeillä, sauvakävellä ja pyöräillä. Talvisin osa alueen ulkoilureiteistä kunnostetaan valaistuiksi hiihtoladuiksi.
Liikenneyhteydet
muokkaa
Kehä I ja Hämeenlinnanväylä rajaavat Pirkkolan osa-aluetta. Pirkkolantie ja Pakilantie muodostavat tärkeimmät yhteydet Pirkkolan asuinalueelle.
Joukkoliikenteen osalta Pirkkolaa palvelevat erityisesti bussit 23, 63, 66 ja 67, sekä poikittaislinjoista 51 ja 553. Lokakuusta 2023 alkaen runkolinja 550:n reitillä on liikennöinyt Raide-Jokeri eli pikaraitiotie 15.
Liikennemelu
muokkaaHelsingin kaupungin meluselvityksen mukaan valtaosa Pirkkolaa on yli 55 dB:n melualueella. Pirkkolassa tieliikenteen melua aiheuttavat Kehä I ja Hämeenlinnanväylä.[10]
Lähteet
muokkaa- ↑ http://www.aluesarjat.fi/ (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Helsingin koko väestö ja ulkomaalaistaustaiset taustamaanosan mukaan osa-alueittain 1.1.2019 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Maunula – Kaupunginosa keskuspuiston kainalossa, s. 14. Maunula-Seura ry, 1993.
- ↑ a b Petri Meurman: ”Pirkkolan synty ja alkuvuodet”, Pirkkola 50 vuotta – Pirkkolan Omakotiyhdistyksen historiikki. Pirkkolan Omakotiyhdistys, 1991.
- ↑ Osmo Lappo: Pirkkolan historiaa kaupunginosat.net. Viitattu 17.8.2012.
- ↑ Hymykuoppa Helsingin kasvoilla www.luonnonvarassa.fi. Arkistoitu 21.5.2018. Viitattu 21.5.2018.
- ↑ Etusivu - Pirkkola kaupunginosat.net. Viitattu 8.3.2017.
- ↑ Miia Lahti: Pirjon Krouvin sulkeminen jätti aukon pirkkolalaisten sydämiin Yle.fi. Viitattu 3.4.2011.
- ↑ Mitä Pirjon krouvin tilalle? 15.3.2011. Maunula.net. Viitattu 3.4.2011.
- ↑ http://www.hel.fi/hel2/ymk/meluselvitys/ (Arkistoitu – Internet Archive)
Aiheesta muualla
muokkaa
- Pirkkola (Britas) satelliittikuvasta. Hämeenlinnanväylä rajaa aluetta lännessä, Kehä I ja Papinmäentie pohjoisessa ja Pirkkolantie etelässä.
- Pirkkolan omakotiyhdistys r.y.
- Keskuspuiston alue - kaupungin henkireikä (Arkistoitu – Internet Archive)