Jerevan

Armenian pääkaupunki

Jerevan (arm. Երևան, jɛɾɛˈvɑn: azer. İrəvan; ven. Ерева́н, Jerevan) on Armenian pääkaupunki ja maan suurin kaupunki. Vuonna 2011 kaupungin asukasluku oli 1 060 138, kymmentä vuotta aiemmin asukkaita oli 1 103 488 (vuonna 2001).[1] Kaupunki sijaitsee Hrazdan-joen varrella.

Jerevan
(Երեւան)
lippu
lippu
vaakuna
vaakuna

Jerevan

Koordinaatit: 40.1743°N, 44.5042°E

Valtio Armenia
Perustettu 782 eaa.
Hallinto
 – Kaupunginjohtaja Hayk Marutyan
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 227 km²
Korkeus 900–1 300 m
Väkiluku (2011)  ([1]) 1 060 138
Aikavyöhyke UTC+4[2]









Jerevan on Kaukasian alueen teollinen, kulttuurinen ja tieteellinen keskus.

Historia muokkaa

Arkeologiset kaivaukset ovat osoittaneet, että nykyisen Jerevanin paikalla sijaitsi jo ainakin 700-luvulla eaa. sotilaslinnoitus nimeltään Erebuni. Sen jälkeen paikka on ollut tärkeä karavaanireittien risteyskohta Euroopan ja Intian välillä. Kaupunkia on kutsuttu nimellä Jerevan ainakin 600-luvulla, jolloin se oli Persian vallan alla olleen Armenian pääkaupunki.

Strategisesti tärkeänä, Jerevanista taisteltiin useasti vuosisatojen aikana ja välillä se kuului osaksi Persiaa ja välillä kaupunkia hallitsivat ottomaanit. Vuonna 1826 kaupunki joutui Venäjän haltuun, seuraavana vuonna persialaiset luovuttivat sen virallisesti venäläisille. Venäjän vallankumouksen 1918 jälkeen kaupunki oli kolme vuotta itsenäisen Armenian pääkaupunkina tullakseen Armenian Neuvostotasavallan pääkaupungiksi osana Neuvostoliittoa. Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen 1991 Jerevanista tuli itsenäisen Armenian pääkaupunki.

Liikenne muokkaa

Jerevanin rautatieasema on Armenian rautateiden tärkein henkilöliikenteen rautatieasema. Se sijaitsee 14 kilometriä Masisista pohjoiskoilliseen vievällä rataosuudella. Rataosuuden pääasemat ovat Masis (risteysasema)–Jerevan–Arabkir–Abovjan–Nurnus (risteysasema).[3] Jerevanin kaukojunayhteydet ovat kärsineet merkittävästi maan ja Azerbaidžanin välisestä jännitteestä, jonka johdosta kansainvälinen liikenne on poikki monella rataosuudella.

Armenian päälentoasema, Zvartnotsin kansainvälinen lentoasema, sijaitsee kaupungin keskustasta 12 kilometriä länsilounaaseen.[4][5]

Nähtävyyksiä muokkaa

Jerevanissa on lukuisia museoita, kuten Kansallisgalleria ja käsikirjoitusmuseo Matenadaran[6]. Oopperatalon aukiolla, jota kutsutaan myös Vapauden aukioksi, on 1933 valmistunut ooppera[6][7]. Oopperatalon lähettyvillä on Cascades-patsaspuisto[6]. Jerevanin kuuluisimpia muistomerkkejä ovat Äiti Armenia sekä Kansanmurhan muistomerkki Tsitsernakaberd.[6]

Eläintarhat ja huvipuistot muokkaa

Jerevanin eläintarha perustettiin vuonna 1940. Eläintarha on korjattu sen päästyä 1990-luvulla menemään heikompaan kuntoon. Eläintarhassa on norsuja, kotkia, karhuja, kameleita ja 260 muuta eläinlajia.[8]

Waterworld on vesipuisto Jerevanissa. Puistossa on useita altaita, baareja ja ravintoloita. [9]

Jerevanista Sevan järvelle vievän tien varrella sijaitsee Play City -huvipuisto. Huvipuistossa on keilarata, elokuvateatteri, paintball-rata, mikroautorata ja videopelihuone. [10]

Kuvagalleria muokkaa

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. a b Population Census 2011: Table 1.5 Distribution of RA Population by Density of Administrative-territorial Units According to 2001 and 2011 Population Censuses. Republic of Armenia, De jure population (pdf) (taulukko peräisin Armenian vuoden 2011 väestönlaskennan sivustolta) The Results of 2011 Population Census of the Republic of Armenia (Indicators of the Republic of Armenia). Armenian tasavallan kansallinen tilastopalvelu, armstat.am. Viitattu 3.1.2015. (englanniksi)
  2. https://www.timeanddate.com/time/zone/armenia/yerevan
  3. Atlas železnyje dorogi Rossija i sopredelnyje gosudarstva, s. 82–83 (Georgia, Armenia ja Azerbaidžan). Venäjän ja IVY-maiden rautatiekartta. Omsk: FGUP "Omskaja kartografitšeskaja fabrika", 2010. ISBN 978-5-95230323-3. (venäjäksi)
  4. Zvartnots international airport Zvartnots international airport, zvartnots.aiero. Viitattu 3.1.2015. (englanniksi)
  5. Atlas avtomobilnyh dorog. Rossija, sopredelnyje gosudarstva, Zapadnaja Jevropa, Azija. Pääosin 1:500 000, 1:1 500 000 ja 1:3 000 000. sivu 208 (Armenija). Moskova: PKO "Kartografija" & OOO "Sovremennaja škola", 2014. ISBN 978-985-549-710-4. (venäjäksi)
  6. a b c d Aamulehti sivu B23, 1.10.2010
  7. Yerevan Opera Theatre armeniadiscovery.com. Viitattu 7.9.2022 (englanniksi)
  8. Yerevan Zoo Armeniapediassa
  9. playcity.info (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla muokkaa

  •   Matkaopas aiheesta Yerevan Wikivoyagessa (englanniksi)