Armenian kieli

Armenia (omakielinen nimi: Հայերեն, hajeren) on indoeurooppalainen kieli, jota puhutaan Armeniassa ja sen lähistöllä muun muassa Venäjän eteläosassa Krasnodarin aluepiirissä ja Rostovin alueella.

Armenia
Armenian puhuma-alue Kaukasuksella
Oma nimi	Հայերեն [hajeren]
Tiedot
Alue	Kaukasus
Virallinen kieli	Armenia Vuoristo-Karabah  Kypros (vähemmistökieli)  Unkari (vähemmistökieli)  Irak (vähemmistökieli)  Puola (vähemmistökieli)  Romania (vähemmistökieli) Euraasian talousunioni
Puhujia	5 900 000
Sija	ei sadan suurimman joukossa
Kirjaimisto	armenialaiset aakkoset
Kielenhuolto	Armenian tiedeakatemia
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta	indoeurooppalaiset kielet
Kieliryhmä	armenialaiset kielet
Kielikoodit
ISO 639-1	hy
ISO 639-2	arm (B) / hye (T)
ISO 639-3	hye
ISO 639-3	ARM
Ohje
Infobox OK

Armeniankielistä kaiverrusta

Puhuttua armeniaa

Kieltä kirjoitetaan armenialaisilla aakkosilla. Kirjoitusjärjestelmän kehittäjäksi mainitaan 400-luvulla elänyt pyhä Mesrop Maštots. Raamattu käännettiin kokonaisuudessaan armeniaksi ensimmäisen kerran vuonna 1666.

Murteet ja historia

Kielellä on myös kaksi keskenään ymmärrettävää standardimurretta; länsiarmeniaa puhuvat yleensä ulkomailla asuvat armenialaiset ja itäarmeniaa puhutaan Armeniassa. Kirkollisissa yhteyksissä käytetään kaikkialla ymmärrettävää klassista armeniaa. Itä- ja länsiarmenia jakautuvat vielä erikseen useampiin alamurteisiin:

• Itäarmenia
  • Agulis-Meghri
  • Ararat
  • Gharabagh-Šamahi
  • Hoi-Maragha
• Länsiarmenia
  • Antiokia
  • Artial
  • Vähä-Aasia
  • Bolu
  • Hamšenic
  • Kilikien
  • Muš-Tigranakert
  • Stanoz
  • Vanic
  • Jozgat

On epäselvää, koska armenian puhujat ovat tarkalleen saapuneet Anatolian itäosiin. Ajankohdaksi on ehdotettu kolmannen vuosituhannen puoltaväliä eaa. Darius Suuren valtakaudelta peräisin olevista persialaisella nuolenpääkirjoituksella tehdyissä kirjoitukisissa paikallisia kutsuttiin nimellä "armina" ja "amrmanija", mistä sana Armenia on peräisin. Klassista armeniaa käytettiin yleiskielenä aina 1800-luvulle saakka.

Puhujamäärä ja status

Puhujia armenialla on noin 6,7 miljoonaa. Näistä noin 3,4 miljoonaa asuu Armeniassa, ja merkittäviä armeniankielisiä yhteisöjä löytyy Georgiasta, Venäjältä ja Iranista.

Kielellä on virallisen kielen asema Armeniassa, jossa se on perustuslain mukaan ainoa virallinen kieli. Armenialla on tunnustetun vähemmistökielen asema Kyproksella, Unkarissa, Irakissa, Puolassa ja Romaniassa. Lisäksi se on yksi Euraasian talousunionin tunnustetuista kielistä.

Fonologia

Konsonantit

		Bilabiaalit	Labiodentaalit	Dentaalit/ Alveolaarit	Postalveolaarit	Palataalit	Velaarit	Uvulaarit	Glottaalit
Nasaalit		m		n			ŋ
Klusiilit	soinnittomat	p		t			k
	soinnilliset	b		d			g
	aspiroidut	pʰ		tʰ			kʰ
Affrikaatat	soinnittomat			t͡s	t͡ʃ
	soinnilliset			d͡z	d͡ʒ
	aspiroidut			t͡sʰ	t͡ʃʰ
Frikatiivit	soinnittomat		f	s	ʃ		x ~ χ		h
	soinnilliset		v	z	ʒ		ɣ ~ ʁ
Approksimantit			ʋ			j
Lateraalit				l
Tremulantit				r
Napausäänteet				ɾ

Lähde:

Vokaalit

	etu	keski	taka
suppea	i		u
välinen	ɛ	ə	ɔ
väljä			ɑ

Lähde:

Paino on aina sanan viimeisellä tavulla paitsi silloin, kun viimeisessä tavussa on vokaali [ə], jolloin paino on toiseksi viimeisellä tavulla.

Kielioppi

Armenia muistuttaa kieliopiltaan muita indoeurooppalaisia kieliä, mutta jotkin ominaisuudet ovat samankaltaisia kuin ympäröivissä kaukasuslaisissa kielissä.

Substantiivit

Armenian substantiiveilla ei ole kieliopillista sukua. Substantiivit taipuvat luvun (yksikkö ja monikko) ja sijan (nominatiivi, akkusatiivi, genetiivi, datiivi, ablatiivi, instrumentaali, lokatiivi) mukaan. Seuraavassa esimerkiksi sanan գիրք girkʿ 'kirja' taivutus:

	yksikkö	monikko
nom.	գիրք girkʿ	գրքեր grkʿer
akk.
dat.	գրքի grkʿi	գրքերի grkʿeri
gen.
abl.	գրքից grkʿicʿ	գրքերից grkʿericʿ
instr.	գրքով grkʿov	գրքերով grkʿerov
lok.	գրքում grkʿum	գրքերում grkʿerum

Artikkelit

Armeniassa on epämääräinen ja määräinen artikkeli. Epämääräinen artikkeli on aina մը mə, ennen vokaalia մըն mən. Määräinen artikkeli liitetään sanan loppuun ja on -ը -ə, ennen vokaaleja tai niiden jälkeen -ն -n.

Pronominit

Armenian persoonapronominit ovat seuraavat:

	yksikkö			monikko
	1. persoona	2. persoona	3. persoona	1. persoona	2. persoona	3. persoona
nom.	ես es	դու du	նա na	մենք menkʿ	դուք dukʿ	նրանք nrankʿ
akk.	ինձ inj	քեզ kʿez	նրան nran	մեզ mez	ձեզ jez	նրանց nrancʿ
dat.
gen.	իմ im	քո kʿo	նրա nra	մեր mer	ձեր jer	նրանց nrancʿ
abl.	ինձնից, ինձանից injnicʿ, injanicʿ	քեզնից, քեզանից kʿeznicʿ, kʿezanicʿ	նրանից nranicʿ	մեզնից, մեզանից meznicʿ, mezanicʿ	ձեզնից, ձեզանից jeznicʿ, jezanicʿ	նրանցից nrancʿicʿ
instr.	ինձնով, ինձանով injnov, injanov	քեզնով, քեզանով kʿeznov, kʿezanov	նրանով nranov	մեզնով, մեզանով meznov, mezanov	ձեզնով, ձեզանով jeznov, jezanov	նրանցով nrancʿov
lok.	ինձնում, ինձանում injnum, injanum	քեզնում, քեզանում kʿeznum, kʿezanum	նրանում nranum	մեզնում, մեզանում meznum, mezanum	ձեզնում, ձեզանում jeznum, jezanum	նրանցում nrancʿum

Verbit

Verbeillä on viisi tapaluokkaa (indikatiivi, optatiivi, konditionaali, imperatiivi ja nesessitatiivi) ja viisi aikamuotoa (preesens, imperfekti, futuuri, preteriti ja aoristi). Verbijärjestelmä on hyvin monimutkainen.

Sanasto

Keskeinen sanasto on sama itä- ja länsiarmenian välillä. Itäarmenia on kuitenkin saanut vaikutteita venäjästä.

Lukusanat 1–10 armeniaksi:

1	2	3	4	5	6	7	8	9	10
մեկ	երկու	երեք	չորս	հինգ	վեց	յոթ	ութ	ինը	տաս
mek	erkov	erek'	tšors	hing	vets'	jot'	ovt'	inë	tas

Kielinäyte

»Բոլոր մարդիկ ծնվում են ազատ ու հավասար՝ իրենց արժանապատվությամբ եւ իրավունքներով: Նրանք օժտված են բանականությամբ ու խղճով եւ պարտավոր են միմյանց վերաբերվել եղբայրության ոգով:»

Suomeksi:
»Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.»

(YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 1. artikla)

Aiheesta muualla

• Armeniankielisiä sanakirjoja
• Armenian tiedeakatemian kotisivut

Indoeurooppalaiset kielet

• albania
• anatolialaiset kielet
• armenia
• balttilaiset kielet
• germaaniset kielet
• kelttiläiset kielet
• kreikka
• indoiranilaiset kielet
• itaaliset kielet
• slaavilaiset kielet
• tokaarilaiset kielet