Soinniton bilabiaalinen klusiili

konsonanttiäänne

Soinniton bilabiaalinen klusiili on monessa kielessä esiintyvä konsonanttiäänne[1], joka merkitään P-kirjaimella niin suomen kielessä kuin monissa muissakin kielissä. Äänteen kansainvälisessä foneettisessa aakkostossa äänteen merkki on [p]. Arkipuheessa "pee" voi tarkoittaa tilanteesta riippuen joko P-kirjainta tai äännettä [p].

IPA p
UPA p
X-SAMPA p
Kirshenbaum p
IPAUnicode U+0070

Joissakin kielissä, kuten englannissa, [p] ääntyy suomesta poiketen aspiroituna.

Kuvaus

muokkaa

Soinnitonta bilabiaalista klusiilia määrittävät seuraavat foneettiset parametrit:

  • Fonaatio on soinniton, mikä tarkoittaa sitä, että äänihuulet ovat pois kytketyt kuten kuiskatessa.
  • Ääntöpaikka on bilabiaalinen, mikä tarkoittaa sitä, että molemmat huulet ovat mukana äännettä muodostettaessa.
  • Ääntötapa on klusiili eli umpiäänne, mikä tarkoittaa sitä, että (tässä tapauksessa huulilla) muodostetaan sulkeuma.

Lähteet

muokkaa
  • Wiik, Kalevi: Fonetiikan perusteet. (Suomenkielinen oppikirja) Helsinki: WSOY kurssikirjat, 1981. ISBN 951-0-10324-1

Viitteet

muokkaa
  1. a b Wiik, s. 58–99.
Tämä kieliin tai kielitieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.