Soinniton palataalinen frikatiivi
IPA | ç |
X-SAMPA | |
Kirshenbaum | |
![]() |
Soinniton palataalinen frikatiivi eli soinniton palataalifrikatiivi on konsonanttiäänne.[1] Kansainvälisessä foneettisessa aakkostossa sen merkkinä on [ç].
ÄäntäminenMuokkaa
Soinniton palataalinen frikatiivi äännetään suun keskiosassa. Kieli nostetaan kohti kovaa suulakea siten, että syntyy kapeikko, jonka kautta kulkeva ilmavirta aiheuttaa hankaushälyä. Kieli on suunnilleen samassa asennossa kuin äännettäessä suomen kielen j-kirjainta, mutta ilmavirta kulkee pakotetummin, eivätkä äänihuulet värähtele äänteen tuottamisen aikana.
EsiintyminenMuokkaa
Äänne [ç] esiintyy useissa kielissä. Norjan kielessä äänne kirjoitetaan <kj> tai toisinaan etuvokaalin edellä <k>. Saksan kielessä se kirjoitetaan <ch> ja esiintyy vain etuvokaalin jäljessä (niin sanottu ich-äänne, saks. Ich-laut). Takavokaalin edellä saksan <ch> ääntyy velaarisena (niin sanottu ach-äänne, saks. Ach-laut).
Katso myösMuokkaa
Konsonanttiäänteet kansainvälisessä foneettisessa aakkostossaMuokkaa
Artikulaatiopaikka → | Labiaali | Koronaali | Dorsaali | Radikaali | Glottaali | ||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Artikulaatiotapa ↓ | Bilabiaali | Labiodentaali | Dentaali | Alveolaari | Postalveolaari | Retrofleksi | Palataali | Velaari | Uvulaari | Faryngaali | Epiglottaali | ||||||
Nasaali | m | ɱ | n | ɳ | ɲ | ŋ | ɴ | ||||||||||
Klusiili | p b | p̪ b̪ | t d | ʈ ɖ | c ɟ | k ɡ | q ɢ | ʡ | ʔ | ||||||||
Frikatiivi | ɸ β | f v | θ ð | s z | ʃ ʒ | ʂ ʐ | ç ʝ | x ɣ | χ | ʁ | ħ | ʕ | ʜ | ʢ | h ɦ | ||
Approksimantti | β̞ | ʋ | ɹ | ɻ | j | ɰ | |||||||||||
Tremulantti | ʙ | r | ɽ͡r | ʀ | я | ||||||||||||
Yksitäryinen tremulantti | ⱱ̟ | ⱱ | ɾ | ɽ | ɢ̆ | ʡ̯ | |||||||||||
Lateraalinen frikatiivi | ɬ ɮ | ɭ˔̊ | ʎ̥˔ | ʟ̝̊ | |||||||||||||
Lateraalinen appr. | l | ɭ | ʎ | ʟ | |||||||||||||
Lateraalinen nap.äänne | ɺ | ɺ̠ | ʎ̯ |
LähteetMuokkaa
- ↑ Wiik, Kalevi: Fonetiikan perusteet. Oppikirja. Helsinki: WSOY, 1981. ISBN 951-0-10324-1.