Soinnillinen uvulaarinen klusiili

Soinnillinen uvulaarinen klusiili on konsonanttiäänne, jota käytetään esimerkiksi uzbekissa, aleutissa ja joissain arabian murteissa. Se lausutaan kuin soinnillinen velaariklusiili [ɡ], paitsi että kieli ei kosketa pehmeää suulakea vaan kitakielekettä.

IPA 222
X-SAMPA G\

Esimerkiksi suomen kielessä se yleensä kuitenkin lausutaan tavallisen ɡ:n tavoin.[1] Myös kansainvälisessä foneettisessa aakkostossa tätä äännettä edustaa symboli ⟨ɢ⟩ ja vastaava X-SAMPA-symboli on G\.[2][3][4][5]

Lähteet

muokkaa
  1. Jukka Korpela: ”Q”, Kirjainten tarinoita, s. 95, 165. Määritä julkaisija! Teoksen verkkoversio.
  2. Mannell, R.; Cox, F.; Harrington, J. (2009), An Introduction to Phonetics and Phonology, Macquarie University
  3. Ladefoged, Peter (2005), Vowels and Consonants (2nd ed.), Blackwell.
  4. Sjoberg, Andrée F. (1963), Uzbek Structural Grammar, Uralic and Altaic Series, vol. 18, Bloomington: Indiana University
  5. Qafisheh, Hamdi A. (1977), A short reference grammar of Gulf Arabic, Tucson, AZ: University of Arizona Press, ISBN 0-8165-0570-5
Tämä kieliin tai kielitieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.