Avaa päävalikko

Georgialaiset (georg. ქართველები, kartvelebi) ovat kansakunta ja etninen ryhmä. Georgialaiset ovat kotoisin Kaukasiasta ja he elävät pääosin Georgiassa, mutta heitä asuu myös Turkissa, Venäjällä, Yhdysvalloissa, Iranissa ja muissa valtioissa. Georgialaiset polveutuvat Kaukasian alueen varhaisimpiin kuuluvista asukkaista ja nykyinen georgialainen kansakunta on käynyt läpi monimutkaisen etnisen yhdentymisen prosessin. Georgialaisiin kuuluu nykyään erilaisia alietnisiä yhteisöjä, joilla on kaikilla omat luonteenomaiset perinteensä, tapansa ja murteensa tai kielensä. Alaryhmistä mingrelit, lazit ja svanit puhuvat tyypillisesti sekä omaa kieltään (mingreliä, lazia ja svania) että georgiaa. Georgian kielellä on oma, ainutlaatuinen aakkostonsa ja pitkä kirjallinen perinne, joka sai alkunsa viimeistään 400-luvulla. Se on Georgiassa asuvien georgialaisten kirjakieli ja koulutuksen kieli sekä maan virallinen kieli. Antiikin kreikkalaiset ja roomalaiset tunsivat muinaiset georgialaiset iberialaisina ja kolkhislaisina[1].

Georgialaiset
ქართველები
Kartvelebi
Väkiluku noin 5-7 000 000
Asuinalueet Georgia 3 906 300
Turkki 1 500 000
Venäjä 157 803
Yhdysvallat 150 000
Kielet georgia
Uskonnot georgian ortodoksinen kirkko, islam

Suurin osa georgialaisista on kristittyjä, ja valtaosa kuuluu 300-luvulta asti itsenäiseen Georgian ortodoksiseen kirkkoon. Georgialaisia muslimiyhteisöjä elää Turkissa, Iranissa, Azerbaidžanissa ja Georgian Adžarian autonomisessa tasavallassa.

LähteetMuokkaa

  1. Rapp, Stephen H.: Studies In Medieval Georgian Historiography: Early Texts And Eurasian Contexts, s. 414. Peeters Bvba, 2003. ISBN 90-429-1318-5.