Šota Rustaveli

georgialainen runoilija

Šota Rustaveli (georg. შოთა რუსთაველი, s. noin 1166[1]) oli 1100- ja 1200-lukujen vaihteessa elänyt georgialainen runoilija, jonka ainoa säilynyt työ on Georgian kansalliseepoksen asemaan kohotettu Pantterintaljainen (georg. ვეფხისტყაოსანი, Vepkhistqaosani).

Šota Rustvelia mahdollisesti esittävä fresko
Šota Rustvelia esittävä patsas Georgian kansalliskirjaston päärakennuksen sisäänkäynnin edessä.

Elämä muokkaa

Rustavelin elämästä on säilynyt jälkipolville huomattavan vähän tietoa verrattuna hänen merkitykseensä kirjailijana. Kansanperinteen ja kirjallisten viitteiden mukaan hän oli kotoisin Meskhetissä sijaitsevasta Rustavin kaupungista, nykyään suuremman Tbilisin lähellä sijiatsevan Rustavin sijaan. Ainoa hänestä kertova kirjallinen lähde on Pantterintaljaisen esipuhe, jonka on kuitenkin arveltu tyylillisten seikkojen perusteella olevan eri tekijän käsialaa kuin itse kirja. Jerusalemin Pyhän ristin luostarista vuonna 1960 löytyneen freskon on uskottu esittävän häntä, ja hänet on myös kirjattu kyseisen luostarin hyväntekijäksi. Rustavelin on myös arveltu kuuluneen kuningatar Tamarin, jolle Pantterintaljainen on omistettu, lähipiiriin tai olleen hänen varainhoitajansa. Pantterintaljainen on tuskin ollut hänen ainoa teoksensa.[1]

Merkitys muokkaa

Pantterintaljaisella on ollut suuri vaikutus georgiankieliseen kirjallisuuteen. Rustavelin käyttämät aforismit ja ilmaisut ovat juurtuneet georgian kieleen idiomeiksi. Hän edustaa georgialle samaa kuin William Shakespeare englannin kielelle tai Dante Alighieri italialle. Hänen mukaansa on nimetty Šota Rustavelin valtionpalkinto, Tbilisin pääkatu Rustavelis gamziri, Tbilisin metron asema, Georgian tiedeakatemian kirjallisuuden instituutti ja asteroidi (1171 Rusthawelia). Hänen kuvansa on sadan larin setelissä.

Lähteet muokkaa

  1. a b Donald Rayfield: The Literature of Georgia: A History. Clarendon Press - Oxford, 1994. ISBN 0-19-815191-8.

Aiheesta muualla muokkaa

 
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Šota Rustaveli.