Kansalliseepos

runoelma, jolla on merkitystä jollekin kansakunnalle

Kansalliseepos on eepos-runoelma, jolla on erityistä merkitystä tietylle kansakunnalle ja jonka katsotaan ilmentävän kuvaamaansa kansakunnan luonnetta ja historiaa.[1] Kansalliseepoksia on monenlaisia. Osa niistä perustuu melko suoraan suulliseen kansanrunouteen, joka sitten on tekstualisoitu ja saanut suuren merkityksen kansallisena symbolina, usein nationalismin vaikutuksesta. Toiset kansalliseepokset ovat nimeltä tunnettujen tai anonyymien yksittäisten runoilijoiden teoksia, joissa on saatettu käyttää kansanrunoutta ja muuta kansanperinnettä lähteenä. Suomen kansalliseepos on Kalevala, joka perustuu kansanrunouteen, mutta on juonellisena kokonaisuutena Elias Lönnrotin luomus.

Muutamia kansalliseepoksiaMuokkaa

eepos valtio tai alue
La Araucana   Chile
Edda   Islanti
Beowulf, Canterburyn tarinoita, Kadotettu paratiisi   Englanti
Dorvyžy   Udmurtian tasavalta
Rénert-kettu   Luxemburg
Os Eoas   Galicia
Canigó ja l'Atlàntida   Katalonia
Ilias ja Odysseia   Kreikka
Kalevala   Suomi
Kalevipoeg   Viro
Virantanaz Vepsäläiset
Mastorava Mordvalaiset
Lāčplēsis   Latvia
Os Lusíadas[2]   Portugali
Mahabharata ja Ramayana   Intia
Mastorava   Mordva
Miorița   Romania
Pantterintaljainen   Georgia
Nibelungein laulu, Faust   Saksa
Pan Tadeusz   Puola
Rolandin laulu   Ranska
Cantar de Mio Cid   Espanja
Chora batir   Tatarstan
Manas   Kirgisia
Jangar   Kalmukia
Borte Chino, Ergenekon, Mongolien salainen historia   Mongolia
Ergenekon   Turkki
Gesar   Tiibet
Kojiki, Prinsessa Kaguya   Japani
Gesta Danorum   Tanska
Popol Vuh   Guatemala
Jumalainen näytelmä, Vapautettu Jerusalem, Raivoisa Roland   Italia
Laulu Hiawathasta   Yhdysvallat
Laulu Igorin sotaretkestä   Venäjä
Mabinogion   Wales
Laulu Igorin sotaretkestä   Ukraina
Martín Fierro   Argentiina
Samgungnyusa   Korea
Sanguo yanyi   Kiina
Székelyek Erdélyben   Unkari
Shahnameh   Iran
Kebra Negast   Etiopia
Reamker   Kambodža
Jobin kirja   Israel
Lebor Gabála Érenn   Irlanti
Monin ja Manin lapset   Vietnam

LähteetMuokkaa

  1. Anne-Maria Mikkola, Lasse Koskela ym.: Äidinkieli ja kirjallisuus, Käsikirja, s. 250. 1.-6. painos. WSOY, 2008. ISBN 978-951-0-26300-6.
  2. The Lusiads wdl.org. 1800-1882. Viitattu 30.8.2013.
Tämä kirjallisuuteen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.