Lāčplēsis
Lāčplēsis eli Karhunkaataja on Latvian kansalliseepos, joka kertoo Lāčplēsiksen seikkailuista ja latvialaisten taistelusta saksalaisia ristiretkeilijöitä vastaan. Vuonna 1888 julkaistun kirjan on kirjoittanut latvialaisten kansantarinoiden pohjalta Andrejs Pumpurs. Ensimmäisen painoksen esipuheessa Pumpurs ilmoitti pitävänsä työtään enemmänkin kansantarinoiden pohjalta runoiltuna eeppisenä lauluna kuin eepoksena. Karhunkaatajassa kuuluu paikoin voimakkaana runoilijan ja hänen aikakautensa ääni eli kansallishenkinen julistus. Latvian vanhan jumaluskon ylevyys saksalaisten tuoman kristinuskon rinnalla on yksi teoksen teemoista. Karhunkaatajalla on ollut latvialaisille samantapainen merkitys kuin Kalevalalla suomalaisille tai Kalevipoeg-runoelmalla virolaisille.[1]
| Karhunkaataja | |
|---|---|
| Lāčplēsis | |
 |
|
| Alkuperäisteos | |
| Kirjailija | Andrejs Pumpurs |
| Kieli | latvia |
| Genre | eepos |
| Julkaistu | 1888 |
| Suomennos | |
| Suomentaja | Edgar Vaalgamaa |
| Kustantaja | Suomalaisen Kirjallisuuden Seura |
| Julkaistu | 1988 |
| ISBN | 951-717-535-3 |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Juoni
muokkaaKertomus sijoittuu Latvian historiassa 1100- ja 1200-luvuilla tapahtuneen saksalaisten ristiritarien ja kauppamiesten maahantunkeutumisen ympärille: rauhaarakastava kansa taistelee valloittajia ja vieraan uskon esitaistelijoita vastaan.[2] Lāčplēsis eli karhunkaataja on Lāčplēsis-kirjan jättikokoinen sankari. Hän tappaa karhuja repimällä niiden leuat irti toisistaan paljain käsin. Sankari kukistaa ensin virolaisen vastustajansa, minkä jälkeen he yhdistävät voimansa taistelussa yhteistä vihollista vastaan. Heidän päävastustajansa on musta ritari, jättiläismäinen saksalainen ristiretkeläinen. Karhunkaatajan ja mustan ritarin hurja taistelu päättyy lopulta kummankin kuolemaan. Latvia on kuitenkin pelastettu.[3]
Lähteet
muokkaa- Pumpurs, Andrejs: Karhunkaataja: Latvian kansallissankari. (Lāčplēsis: Latvju tautas varonis, 1888.) Latvian kielestä suomentanut Edgar Vaalgamaa. Suomennos tehty vuonna 1957 Riiassa julkaistusta laitoksesta, jonka on kuvittanut puupiirroksin Zigurds Zuze. Näköissivut on kuvattu edellä mainitusta laitoksesta. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 488. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1988. ISBN 951-717-535-3.
Viitteet
muokkaa- ↑ Harvilahti, Lauri: Jumalat, tammet ja laulut, s. 78-80. Teoksessa Dainojen henki. Latvian ja Liettuan kirjallisuudesta ja kulttuurista. SKS, 1990. ISBN 951-717-622-8.
- ↑ Vecgrāvis, Viesturs: Latvian kirjallisuuden neljä vuosisataa, s. 110-111. Teoksessa Dainojen henki. Latvian ja Liettuan kirjallisuudesta ja kulttuurista. SKS, 1990. ISBN 951-717-622-8.
- ↑ Kasekamp, Andres: Baltian historia, s. 113-114. Vastapaino, 2013. ISBN 978-951-768-411-8.
Aiheesta muualla
muokkaa
- http://www.balticsww.com/news/features/bear_slayer.htm (Arkistoitu – Internet Archive)